Jotakin kosmetiikkaa parempaa

VIITATTUAAN naisten käyttämiin ulkonaisiin kaunistuskeinoihin apostoli Pietari neuvoi: ”Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista.” (1. Pietarin kirje 3:3, 4, vuoden 1992 kirkkoraamattu.)

On kiinnostavaa, että kirjoittaessaan tällaisesta ulkonaisesta kaunistuksesta Pietari käytti erästä muotoa kreikan sanasta koʹsmos, josta juontuu myös suomen sana kosmetiikka ’kauneudenhoito, ehostus’. Kielsikö hän kristittyjä naisia käyttämästä meikkiä ja muita vastaavia kauneudenhoitoaineita? Mikään Jumalan sanassa ei viittaa siihen. Päinvastoin se antaa tässä asiassa valinnanvapauden, joten on selvää, että maun mukaista vaihtelua ilmenee jossain määrin.

Jos meikki on kuitenkin liian voimakas eli jos se häiritsee monia, niin millaisen viestin se välittää? Eikö se kerrokin kovuudesta, röyhkeydestä, mauttomuudesta, näyttämisen halusta tai itsekeskeisyydestä? Liian voimakas meikki voi tosiaankin saada naisen näyttämään halvalta ja antaa mahdollisesti väärän kuvan hänen moraalistaan (vrt. Hesekiel 23:36–42).

Tästä tietoisena ’Jumalaa kunnioittavaksi tunnustautuvan’ naisen tavoitteena on – jos hän päättää käyttää kosmeettisia aineita – antaa kasvojensa heijastaa tervemielisyyttä, lempeyttä, huomaavaisuutta ja häveliäisyyttä. Tällaiset ominaisuudet lisäävät hänen viehättävyyttään. Oikeastaan hänestä kuvastuu arvokkuus ja sisäinen kauneus, päättipä hän käyttää meikkiä tai ei. Tämä osoittaa hänen tietävän, kuten Pietarin edellä lainatut sanat antavat ymmärtää, että on olemassa jotakin kosmetiikkaa parempaa. (1. Timoteukselle 2:9, 10.)