Miksi hylkäsin kirkkoni

KUN otin vastaan paikan kirkkoni virastossa, minusta tuntui, että Jumala oli siunannut minua. En kuitenkaan aavistanut, mitä oli edessä.

Koska olin kirkkojärjestön sisäpuolella, minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus nähdä ja kuulla enemmän kuin tavallinen kirkossakävijä, joka käy vain sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa. Harva pääsee milloinkaan näkemään niin hyvin, mitä kirkossa tapahtuu.

Eräänä päivänä kirkon viraston puhelin soi. Kun vastasin siihen, sain tietää, että eräs perheenäiti oli kuolemaisillaan, ja minua pyydettiin lähettämään pappi perheen kotiin heti. En tule koskaan unohtamaan tuota päivää. Sen sijaan että pappi olisi mennyt tarjoamaan hengellistä apua, hän pyysi minua ottamaan heti yhteyden kirkon lakimieheen. Pappi halusi hänen menevän tuohon kotiin varmistautumaan siitä, että kuolevan naisen testamentti oli pätevä ja että kirkkokin saisi siinä osansa.

Tuona päivänä silmäni todella avautuivat ensimmäisen kerran ja aloin rukoilla ohjausta. Sitten muutimme tähän pieneen kaupunkiin [Warrensburg, N.Y., USA] ja ajattelin, että tilanne saattaisi olla toinen metodistikirkossamme. Viikkoihin ei kukaan puhunut meille eikä kukaan käynyt luonamme. Kävin jumalanpalveluksissa, mutta sitten tulin kotiin ja itkin.

Lopulta tarjouduin auttamaan opettamalla pyhäkoulussa, missä työssä olinkin, kunnes vakava sairaus pakotti minut eroamaan. Pappi oli vihainen, koska en kyennyt jatkamaan opettamista. Mutta kyllä he tiesivät, missä olin, kun he halusivat rahaa ja lisää rahaa! Itse asiassa en kuullut muuta kuin että urkujen korjaaminen maksaa 9000 dollaria (38000 mk) tai tarvitsemme rahaa uuden kodin rakentamiseksi papille ja niin edelleen.

Lopulta pysyttelin poissa huolimatta syyllisyyden ja pelon tunteesta, koska en saanut joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ehtoollista. Aikanaan rukouksiini vastattiin. Eräänä päivänä, kun olin erityisen masentunut, muuan Jehovan todistaja tuli luokseni. Hän kertoi minulle Raamatun ennustuksista ja Jehova Jumalan tarkoituksesta ihmiskunnan suhteen. Aloin tutkia Raamattua, ja pian sen jälkeen hylkäsin alkuperäisen kirkkoni. Aloin seurustella Jehovan tosi palvelijoiden, hänen todistajiensa, kanssa. Ja miten suuria siunauksia olenkaan saanut tästä! Jos vain pyydämme, että Jehovan tahto olisi meidän tahtomme, niin silloin kaikki asiat kääntyvät yhdessä meidän parhaaksemme. – Lähetetty.