Miten naimattomuudessa menestytään
VILPITÖN nuorukainen kirjoitti kristityille vanhimmille saadakseen neuvoja. Vuotta aikaisemmin, kun hän oli 21-vuotias, hän oli ”tehnyt päätöksen pysyä naimattomana” osallistuakseen täysimmin evankeliuminpalvelukseen. Hänen kirjeensä jatkui: ”Nyt en ole niinkään varma, jaksanko pysyä naimattomana. Huomaan rakastuneeni. . . . En todellakaan tiedä, mitä tehdä!”
Vaikka hänen itsensä oli tehtävä päätös, hyviin neuvoihin sisältyisi seuraava: ’Työskentele menestyäksesi naimattomuudessasi.’ Mutta mitä se merkitsee? Merkitseekö se sitä, että täytyisi pysyä naimattomana koko elämänsä? Tai sitä, että millainen käytös tahansa on sopivaa, kunhan vain pitää kiinni naimattomuudestaan? Mihin käytännön toimiin henkilö voisi ryhtyä?
Nämä kysymykset ansaitsevat harkintaa, sillä me olemme kaikki naimattomia ainakin osan elämästämme. Ennen kuin useimmat ihmiset menevät naimisiin, he ovat tavallisesti viettäneet joitakin vuosia naimattomana aikuisena. Jotkut päättävät pysyä naimattomina aikuisina pitkän aikaa edistyäkseen urallaan tai harjoittaakseen jotakin erityisen kiinnostavaa toimintaa. Jotkut haluaisivat naimisiin, mutta eivät ole vielä löytäneet sopivaa puolisoa. Ja on monia, jotka olivat naimisissa mutta ovat jälleen naimattomia puolisonsa kuoleman vuoksi. Jos kuulut johonkin näistä ryhmistä, miten voit todella menestyä naimattomuudessasi?
Jumalan näkemyksen saaminen
On hyödyllistä pitää mielessä, mitä Jumala sanoo sanassaan naimattomuudesta ja avioliitosta. Koska hän on Luojamme, hänen näkemyksensä voidaan odottaa olevan oikea ja tasapainoinen, ei kohtuuton tai vääristynyt.
Jumala antoi ihmisavioliitolle arvokkuutta perustamalla tuon järjestelyn. Hän tiesi, että avioliitossa ihmiset voisivat nauttia keskinäisestä avusta, toveruudesta ja onnellisuudesta. He saattoivat siten myös tuottaa jälkeläisiä kunniallisella tavalla. (1. Moos. 2:18, 22–24) Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa on runsaasti esimerkkejä tosi palvojista, jotka nauttivat avioliiton lahjasta.
Eikä Jeesus eivätkä hänen apostolinsakaan tuominneet avioliittoa. Kristus päinvastoin vahvisti avioliiton jumalallisen alkuperän, ja apostoli Pietari oli nainut mies. (Matt. 19:4–6; 1. Kor. 9:5) Apostoli Paavali kirjoitti suojeltumisesta moraalittomuutta vastaan: ”Olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.” – 1. Kor. 7:2.
Raamattu ei kuitenkaan jätä huomioon ottamatta sitä, että avioliitossa on omat ongelmansa. Koska kaikki ihmiset ovat epätäydellisiä ja koska me elämme pahassa asiainjärjestelmässä, avioliitto tuo usein mukanaan omat huolensa – samoin kuin ilonsa. Paavali sanoi sellaisia ongelmia ”ruumiilliseksi vaivaksi”. Naimaton henkilö ’säästyy’ tältä ”vaivalta”, vaikkakin hän kohtaa ehkä muita pulmia. – 1. Kor. 7:28.
Koska on todennäköistä, että sekä avioliitossa että naimattomuudessa on ongelmia, esittääkö Jumala mitään suositusta? Kyllä, Raamattu kannustaa hyvin selvästi sekä miehiä että naisia naimattomuuteen. Tämä naimattomuussuositus ei ole mikään yleispätevä itsetarkoitus, vaan se kannustaa naimattomuuteen, jonka vaikuttimena on jakamattoman huomion kiinnittäminen Jumalan palvelukseen. Kuten Paavali osoitti, nainut on huolissaan ja kiinnostunut puolisonsa miellyttämisestä, ja se on oikein. Sen sijaan naimaton kristitty taas saattaa kyetä olemaan ’alinomaisessa Herran palvelemisessa hajottamatta itseään’. (Um) Tässä suhteessa naimattomuus on ’parempi’ menettelytapa. – 1. Kor. 7:32–38.
Silloin kun ihminen on nuori mies tai nainen, on erityisen oivallinen aika kiinnittää huomiota Jumalan palvelemiseen, kuten Raamattu osoittaa. (Saarn. 12:1) Niinpä monet nuoret Jehovan todistajat ovat valinneet naimattomuuden tien ainakin tänä aikana osallistuakseen kristilliseen evankeliuminpalvelukseen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Iäkkäistä naimattomista henkilöistä Raamattu mainitsee naisprofeetta Hannan. Hänestä tuli leski jo seitsemän avioliittovuoden jälkeen, eikä hän avioitunut uudelleen. Sen sijaan hän ”ei poistunut pyhäköstä”; hän käytti sen vapauden, jonka naimattomuus hänelle soi, Jumalan ylistämiseen. – Luuk. 2:36–38.
Naimattomuutesi saattaa olla lyhytaikainen tai pitkäaikainen. Se saattaa johtua valinnasta tai olla olosuhteiden aiheuttama. Mutta mitä voit tehdä menestyäksesi siinä? Ja mitä salahautoja sinun tarvitsee karttaa?
Kun Jeesus kannusti naimattomuuteen, jotta olisi parempi tilaisuus toimia Jumalan valtakunnan evankeliuminpalvelijana, hän kutsui sitä ”lahjaksi”. Hän kehotti: ”Joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.” (Matt. 19:10–12, Um) Ilmeisestikään hän ei tehnyt naimattomuudesta kaikkien velvollisuutta, silloinhan se ei olisikaan ”lahja”. Mutta hänen sanansa antavat ymmärtää, että tarvitaan ponnistelua, jotta onnistuisi omistamaan tämän lahjan ja käyttämään sitä. Asiaan liittyy vaaroja tai pulmia.
Jos olet naimaton, sinun täytyy varoa tuntemasta kateutta niitä kohtaan, jotka ovat naimisissa. Pitäisikö orkesterin ensiviulun soittajan sallia itsensä tulla kateelliseksi konserttipianistia kohtaan? Kummallakin on omat kykynsä ja palkintonsa. On totta, että naimisissa olevilla on tiettyjä iloja, joita sinulla ei ole. Mutta heillä on myös vastuita ja rajoituksia, joita sinulla ei ole. Eräs vanhahko kristitty esitti asian näin: ’Jos naimattomat voisivat vapaavalintaisesti olla suhtautumisessaan yhtä tyyniä kuin naimisissa olevien on pakko olla, niin olisi vähemmän naimattomia, jotka kadehtivat naimisissa olevia.’
Jos tunnustat asemasi ja sen suomat edut todellisuudentajuisesti, et havaitse happamasti väheksyväsi naimattomuutta etkä avioliittoa. Se, että on naimaton, ei ole mikään syy tulla kyyniseksi tai turhautuneeksi. Jeesus ei ihmisenä ollessaan mennyt koskaan naimisiin, mutta hänellä oli selvästikin tasapainoinen asenne avioliittoon, naisiin ja sukupuoliasioihin. Jos hän olisi ollut katkera, kyyninen henkilö, hän ei olisi ollut kaikenlaisten ihmisten suosima. Kuitenkin sekä naimattomat että naimisissa olevat miehet ja naiset seurustelivat mielellään hänen kanssaan, ja lapsetkin kerääntyivät hänen luoksensa. (Luuk. 8:1–3; Mark. 10:13–16) Ilmaisemalla samanlaista sopeutuvaa asennetta voit menestyä naimattomuudessasi.
Vältä epäonnistumista naimattomuudessa
Jotta menestyisit naimattomuudessasi, sinun ei ole otettava huomioon vain asennettasi; myös käytöksesi liittyy asiaan. Esimerkiksi katolinen ”pyhä” Augustinus eli erään tytön kanssa ilman aviositeitä noin yksitoista vuotta. Vaikka hän ei mennyt naimisiin, sanoisitko, että hän menestyi naimattomuudessaan? Paavali esitti Jumalan näkemyksen tässä suhteessa, kun hän kirjoitti leskistä: ”Mutta hekumoitseva on jo eläessään kuollut.” – 1. Tim. 5:6.
Tosiasiat osoittavat, että monet henkilöt, jotka eivät halua sitoutua avioliittoon tai joista tuntuu, että heillä ei ole mahdollisuuksia mennä naimisiin, uskovat esiaviollisten suhteiden olevan puolustettavissa. Time-lehti kertoi vuonna 1972 erään tutkimuksen paljastaneen, että 4611 naimattomasta tytöstä, jotka asuivat kotona tai ylioppilasasuntoloissa, yli 46 prosenttia oli menettänyt neitsyytensä ennen kuin he olivat täyttäneet 20 vuotta.
Mutta avioliiton ulkopuolisiin sukupuolisuhteisiin antautuminen ei selvästikään ole keino, jolla voit menestyä naimattomuudessasi. Sukupuolitautien ja aviottomien raskauksien pilviä hipovat määrät todistavat sen. Ja mikä vielä tärkeämpää – Jumalan tuomio on haureuden harjoittajia vastaan. – Ilm. 21:8; Gal. 5:19–21.
Sen lisäksi että pidättymisesi esiaviollisista suhteista edistää menestymistäsi naimattomana, se saattaa auttaa sinua toisellakin tavalla. Jos vuosien menestyksellisen naimattomuuden jälkeen päätät mennä naimisiin, se auttaa sinua menestymään yhtä lailla avioliitossa. Erään yliopiston neuvonantaja esitti kirjassa Sex and the Now Generation (Seksi ja nykyinen sukupolvi): ”Sukupuolisuhteiden harjoittaminen ilman rakkautta merkitsee sukupuolisen kyvykkyyden madaltamista puhtaasti biologiselle tasolle. . . . Se on merkityksellisen sukupuolisen ilmauksen mahdollisten tarkoitusten vääristämistä, ellei pysyvääkin arpeuttamista. Se riisuu ihmisyyden.” Ja tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka ovat vapaissa suhteissa ennen avioliittoa, ovat todennäköisemmin moraalittomia avioliiton solmimisen jälkeenkin. Niinpä irstas käytös ollessasi naimaton voisi turmella avioliittosi myöhemmin.
Et menestyisi naimattomuudessasi myöskään, jos siirtäisit luonnolliset halusi ja kiintymyksesi kohdistumaan samaan sukupuoleen kuuluvaan henkilöön, tulisit homoseksuaaliseksi. Jumala, joka on huomioinut satojen miljoonien ihmisten elämää, vakuuttaa meille, että sellainen menettely on luonnoton; hän varoittaa meitä siitä, koska hän tietää, että se ei tuo tosi onnellisuutta. (Room. 1:26–32) Se merkitsisi ’menettelemistä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan’. Raamattu neuvoo, että kyseisen ihmisen olisi parempi mennä naimisiin kuin tehdä sellaista. (1. Kor. 7:36, Um) Naimattomuus, jota ylläpidetään luonnottomalla kiintymyksellä samaan sukupuoleen kuuluvaan henkilöön, ei ole menestyksellistä naimattomuutta – se on epäonnistuma.
Henkilö ei myöskään menesty naimattomuudessaan lankeamalla masturbaation harjoittamiseen. Vaikka monet lääkärit väittävät, että itsesaastutus ei ole vahingollista, huomaa, mitä kaksi asiantuntijaa kirjoitti kirjassa A Marriage Manual (Avioliiton käsikirja): ”Toisinaan nuoret, jotka ovat harjoittaneet itsetyydytystä kauan aikaa, saattavat havaita vaikeaksi uudistaa seksuaalisia tottumuksiaan ja saada täyttä tyydytystä avioliiton sukupuoliyhteydestä.” Tietoomme on tullut tapauksia miehistä, jotka joutuivat niin tuon huonon tottumuksen hallintaan, että he jatkoivat sitä avioliiton solmimisen jälkeenkin, mikä aiheutti perheelle paljon surua.
Mutta olipa lopputulos mikä tahansa, Jumalan täydellinen neuvo on itsesaastutusta ja siihen liittyviä sukupuolisia mielikuvia vastaan. Raamattu neuvoo: ”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus.” (Kol. 3:5) Mutta eikö masturbaatio ole suuressa määrin samaa kuin naineen henkilön rakkaudenilmaisut puolisoaan kohtaan? Ei ollenkaan. Se on sukupuolisen himon kiihottamista pelkästään henkilön omaksi tyydytykseksi; se on ahneuden ilmaus. (Ef. 4:19) Eikö sinun näin ollen pitäisi karttaa itsesaastutusta, jos haluat menestyä naimattomuudessasi?
Itsehillinnän tarve ja hyöty
Kaikki mainitut seikat viittaavat voimakkaasti menestyksellisen naimattomuuden avaintekijään: itsehillintään. Onko se epäoikeudenmukainen taakka, jotakin sellaista, mikä on välttämätöntä vain naimattomille? Ei, vaan kaikkien kristittyjen pitäisi ilmaista itsehillintää. (Gal. 5:22, 23) Naimisissa olevienkin tarvitsee valvoa sukupuoliviettiään ja sen ilmauksia siten, että puolison tarpeet ja tila samoin kuin Raamatun periaatteet hallitsevat niitä. Eräs kirjailija huomautti hillinnän harjoittamisesta: ”Kukaan ei voi sallia tunteidensa leimahdella valtoimenaan, niin että hän tekee koko ajan juuri niin kuin häntä miellyttää. . . . Ihmisen on opittava hillitsemään itsensä elääkseen toisten kanssa.”
’Mutta eikö se vääristä persoonallisuuttani tai vahingoita minua ruumiillisesti?’ jotkut saattavat kysyä. Kirja Why Wait Till Marriage? (Miksi odottaa avioliittoon asti?) vastaa: ”Ei ole mitään todisteita siitä, että itsehillintä vahingoittaisi sukupuolielämääsi. Tavallisesti on aivan päinvastoin. Kun opit hallitsemaan seksuaaliset tunteesi, ne tulevat entistä merkityksellisemmiksi ja tyydyttävämmiksi. Suurimmassa vaarassa on poika tai tyttö, joka kulkee ympäriinsä tunteet valtoimenaan. Itsensä hillitsevä ihminen pystyy odottamaan.”
Tarvitset välttämättä itsehillintää myös päättäessäsi, millaista on seurustelusi vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa. Jotkut ovat väittäneet, että he voivat menestyä naimattomuudessaan, vaikka silloin tällöin sopivatkin tapaamisista toiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa. Mutta jos olet rehellinen itsellesi, etkö myönnäkin, että se on melkein eräänlaista itsekidutusta? Kokemus on osoittanut, että kukaan ei voi todella menestyä naimattomuudessaan, jos hän samanaikaisesti sopii tapaamisista ja seurustelee säännöllisesti jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa. Sellainen seurustelu kuuluu itse asiassa tapahtumain ketjuun, joka johtaa avioliittoon. ’Mutta eikö se voi olla pelkästään platonista (epäaistillista) ystävyyttä?’ jotkut saattavat ajatella. Eräs asiantuntija, joka oli ollut tekemisissä näiden asioiden kanssa vuosikausia, esitti mielipiteensä seuraavasti: ”Lääkärinä en usko, että on olemassa mitään sellaista kuin platoninen suhde miehen ja naisen välillä, jotka ovat paljon kahden kesken.”
Teet lisäksi viisaasti valvoessasi, että et puhu jatkuvasti toisesta sukupuolesta, lue romaaneja, jotka käsittelevät seksiä ja rakkausasioita, tai katsele sentyyppisiä televisio-ohjelmia tai elokuvia. Tämä sama lääkäri lisäsi: ”Suosittelen ehkäisevää menettelyä. . . . Jos pimeässä käveleminen aikaansaa naisessa kivistävän tunteen, silloin hänen pitäisi rajoittaa kävelyretkensä päiväsaikaan. New Orleansin jatsissa on alkukantainen rummutuspoljento, joka ei tee hyvää naimattoman naisen mielenrauhalle. Tšaikovski sävelsi jonkin verran [musiikkia, joka on] tunnelmamusiikkia kahdelle – ja epätoivoista musiikkia yhdelle. On masokistista [itsekidutusta] kuunnella musiikkia, joka tekee levottomaksi.”
Toisinaan saatat tavata ajattelemattomia henkilöitä, jotka toruvat sinua siitä, että olet jäänyt naimattomaksi. Älä anna sen järkyttää itseäsi. Tunnusta se, että ihmisyhteiskunta rakentuu suuressa määrin avioliiton ja perheen ympärille ja että sinun menettelysi on erilainen. Yritä siis olla ymmärtäväinen, jos joku käyttäytyy epäystävällisesti ehkä siksi, että hän ei ymmärrä täysin, miksi toimit täten. Toisaalta jotkut, jotka ovat onnellisessa avioliitossa ja haluaisivat sinunkin olevan onnellinen, saattavat kannustaa sinua menemään naimisiin tai saattavat esitellä sinut mahdollisille puolisoille. Ole kärsivällinen – ehkä he eivät ole vain ajatelleet niitä iloja ja etuja, joita sinulla on naimattomana.
Monet naimattomat kristityt havaitsevat, että heidän elämästään tulee rikasta ja antoisaa, kun he auttavat toisia ymmärtämään Jumalan sanaa ja soveltamaan sitä elämäänsä. Eräs lääkäri selitti: ”Ruumis pystyy kestämään fyysisen rakastelun puutteen; henkinen puoli ei voi kestää kiintymyksen, saavutusten, aseman tai turvallisuuden puutetta.” Nämä seikat löytyvät suuressa määrin kristillisen seurakunnan lämpimästä toveruudesta ja terveellisestä ja elintärkeästä kristillisestä palvelustyöstä. – Apt. 20:35; 1. Piet. 4:8; Matt. 24:14.
Oletko sinä siis yksi niistä, jotka – valinnan perusteella tai olosuhteiden vuoksi – ovat nyt naimattomia? On paljon mitä voit tehdä menestyäksesi naimattomuudessasi. Kun kiinnität huomiota näkemykseesi ja käytökseesi, sinusta ei voida sanoa, että et menestynyt naimattomana ollessasi. Havaitset sen sijaan, että naimattomuus on antoisa elämäntapa, joka suo omat tilaisuutensa ja siunauksensa.