Sallivainen yhteiskunta – mihin se johtaa?
NYKYAJAN yhteiskunta on tulossa yhä sallivaisemmaksi. Yhä useammissa maissa monet teot, joita kerran pidettiin rikollisina, ovat nyt joko laillisia tai niistä ei vain aseteta syytteeseen.
Olkoonpa kysymyksessä uhkapeli (laillinen tai laiton), prostituutio, homoseksuaaliset teot, pornografisen kirjallisuuden myynti, juominen päihtymykseen asti, huumeitten käyttö, alastomuus näyttämöllä, valkokankaalla ja yleisillä uimarannoilla, miesten pukeutuminen naisiksi ja päinvastoin, niin todennäköisyys, että minkään tällaisen harjoittamisesta joutuisi pidätetyksi tai syytteeseen, pienenee jatkuvasti.
Joidenkuiden mielestä tämä suuntaus koituu todellisuudessa yhteiskunnan hyväksi. He uskovat, että kaikkia mainittuja tekoja tulisi pitää lainkäyttöviranomaisille kuulumattomina. Miksi näin on?
Sallivaisuuden perustelut
Tällaiset henkilöt esittävät useita perusteluja. Keskeisenä teemana kuitenkin on, että kysymyksessä ovat ”rikokset, joissa ei ole uhreja”. Kysytään: ”Kuka on prostituution uhri? Mies sai etsimänsä sukupuolisuhteen ja nainen sai havittelemansa rahan. Kuka siis on uhri?”
Samaten monet luokittetevat uhkapelin mielellään pelkäksi ”huviksi”. Vaikka se olisi laitontakin, niin jos molemmat puolet pelaavat sääntöjen mukaan, kuka on uhri? Ihminen saattaa tosin menettää rahaa, mutta hän tiesi ennen peliin ryhtymistään, että niin voisi käydä, ja silti hän päätti pelata. Missä siis on tapahtunut rikos?
Kaikissa noissa tapauksissa huomattavin väite siis on, että niin kauan kuin osallistujat toimivat omasta vapaasta tahdostaan, lainkäyttöviranomaisten ei tulisi puuttua asiaan.
Lyhyesti sanottuna he ovat sitä mieltä, että ’lainkäyttöviranomaisen ei tulisi olla ”moraalin vartija”, joka nuuskii ihmisten yksityisasioita’. Jos kiinnitetään huomio siihen, että jotkin toiminnat saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisen terveydelle tai taloudelliselle asemalle, ne, jotka kannattavat sallivaisempaa yhteiskuntaa, saattavat vastata lainaamalla englantilaista filosofia ja taloustieteilijää John Stuart Milliä, joka kirjoitti:
”Ainoa tarkoitus, minkä tähden valtaa voidaan oikeudenmukaisesti kohdistaa kehenkään sivistyneen yhteiskunnan jäseneen vastoin hänen tahtoaan, on se, että estetään toisille koituva vahinko. Hänen oma ruumiillinen tai moraalinen parhaansa ei ole riittävä valtuutus.”
Tämän lisäksi he myös väittävät, että lakeja, jotka yrittävät pakottaa hyvää moraalia sukupuolisuhteitten, juomisen, huumeitten käytön tai uhkapelin suhteen, ei voida pohjimmaltaan saattaa voimaan, ja ne tulisi sen tähden kumota. Väitetään myös, että sellaiset lait jopa edistävät ”vakavampien” rikosten lisääntymistä. Miksi niin?
Siksi, että ne vaativat poliisiviranomaisten huomiota siinä määrin, että nämä eivät voi keskittää voimiaan pahoinpitelyjen tai varkauksien kaltaisiin rikoksiin. Kerrotaan, että lähes puolet Yhdysvalloissa sattuneista pidätyksistä liittyy niin kutsuttuihin ”uhrittomiin rikoksiin”. Poliisin käsittelystä ne siirtyvät oikeusistuimiin. Yhdysvaltain presidentti sanoi eräässä rikosoikeuksia koskevassa kansallisessa konferenssissa:
”Meidän on löydettävä keinot puhdistaaksemme oikeusistuimet ’uhrittomien rikosten’ loputtomasta virrasta, joka estää vakavien rikosten vakavan tarkastelun.”
Niinpä monet siis nykyään sanovat, että taistelu uhkapeliä, marihuanaa, sukupuolisia hurjasteluja ja luonnottomuuksia sekä juopumusta vastaan on turhaa ja tuottaa ikävän vastavaikutuksen. ’Vapauttakaa poliisi ja oikeusistuimet, niin että ne voivat lopettaa ihmisten henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja omaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset’, he kehottavat.
Mitä uskonnolliset johtajat sanovat kaikesta tästä? Monet omaksuvat jonkin verran samanlaisen asenteen erityisesti sukupuolielämän mittapuitten suhteen. Yhä useammat heistä sanovat, että he eivät näe mitään vaaraa tai väärää homoseksuaalisuudessa ja esiaviollisissa tai avioliiton ulkopuolisissa sukupuolisuhteissa. Monien uskonnollisten johtajien kanta muistuttaa suuresti erään menneitten aikojen näyttelijättären kantaa: ”Sillä ei ole väliä, mitä teet makuuhuoneessa, niin kauan kuin et tee sitä kaduilla, niin että hevoset pelästyvät.” Aikana, jolloin naimisissa olevienkin keskuudessa sukupuoliset kieroutumat (kuten oraalinen ja anaalinen yhdyntä) ovat tulossa yhä yleisemmiksi, papistolla on hyvin vähän jos lainkaan neuvon tai varoituksen sanoja annettavaksi.
Mihin suuntaus johtaa?
Koituuko tämä sallivainen suuntaus ihmisten hyväksi? Auttaako se turvaamaan hengen, ruumiillisen koskemattomuuden ja omaisuuden? Onko järkevää ajatella, että niin kauan kuin tekosi eivät vahingoita toisia ruumiillisesti tai heidän omaisuuttaan, sillä, mitä teet, ei ole väliä?
Kukaan ei voi kieltää, että hallitukset ja niiden lainkäyttöviranomaiset työskentelevät nykyään paineen alaisina väkivaltarikosten ja varkauksien hyökyaallon tähden. Loppujen lopuksi niiden on itse päätettävä, mitä ne voivat tehdä tietyn käytöstason vaatimiseksi ja mihin seikkoihin niiden on mielestään kiinnitettävä ensisijaista huomiota yleisen edun nimessä. Ne ovat myönnetysti erittäin visaisten pulmien edessä, eivätkä ne saa tukea historiasta sen suhteen, että poliittiset hallitukset olisivat onnistuneet hyvän moraalin edistämisessä.
Mutta vaikka poliittisten hallitusten saattaa olla pakko taipua vallitsevissa olosuhteissa, voiko sallivaisuus koskaan tuoda pysyvää parannusta tilanteeseen? Vai osoittautuuko se vain tilapäistoimenpiteeksi, johon turvaudutaan uhkaavan tappion tai tuhon edessä?
Sallivaisuuden näennäinen hyöty ei voi olla pitkäaikainen. Välinpitämättömyys huonoja olosuhteita kohtaan ei poista niitä. Eikä silmien ummistaminen niin kutsutuille ”uhrittomille rikoksille” anna mitään todellisia takeita siitä, että väkivalta- tai omaisuusrikokset saataisiin paremmin hillittyä.
Kun mies harrastaa uhkapeliä ja velkaantuu suuresti, minkä puoleen hän kääntyy velan maksamiseksi? On tunnettua, että monet gangsterijärjestöt, jotka harjoittavat koronkiskontaa, saavat suuren osan asiakkaistaan niiden joukosta, jotka velkaantuvat uhkapelissä. Pankeissa ja liikeyrityksissä tapahtuvat kavallukset johtuvat usein samasta syystä.
Jos huumeita myydään halvalla niiden orjille, joidenkuiden heistä ei tarvitse turvautua varastamiseen kalliin huumetottumuksen kustantamiseksi. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he eivät sellaisten aineitten vaikutuksessa ollessaan suorittaisi järjettömiä ja vahingollisia tekoja.
On todistettu, että useimmat pahoinpitelyt ja murhat eivät kohdistu täysin outoihin ihmisiin, vaan tapahtuvat niiden keskuudessa, jotka tuntevat toisensa. Mustasukkaisuus ja himon synnyttämät riidat aiheuttavat paljon väkivaltaa. Parantaisiko vai pahentaisiko moraalisten hillikkeitten poistaminen ilmapiiriä, missä sellaiset himojen aiheuttamat rikokset versovat? Todellisuudessa niin kutsuttu ”rikos, jossa ei ole uhria”, synnyttää ’rikoksen, jossa on uhri’.
Näin ollen suuren huomion kiinnittäminen rikoksiin, joissa on ilmeiset ”uhrit”, jättää huomioon ottamatta noiden rikosten syyt. Samoin kuin esimerkiksi laiskuus synnyttää köyhyyttä ja ylpeys tuottaa hankausta ja epäsopua, niin on myös uhkapelin, juopumisen, sukupuolisen moraalittomuuden, pornografian ja säädyttömyyden laita: ne eivät ole ”itseriittoisia” tai ”paikallaan pysyviä”. (Sananl. 24:30–34) Ne ovat melkein poikkeuksetta toisenlaisen väärinteon siemeniä. Se Raamatun periaate pitää paikkansa, että ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää.” (Gal. 6:7, 8) Tämän kieltäminen merkitsee elämän tosiasioitten kieltämistä.
Jotkin väärinteot, kuten murha, aiheuttavat välittömästi näkyviä tuloksia. Toiset ovat kuin syöpä, joka saattaa kehittyä hitaasti, salakavalasti ja jonkin aikaa tuskattomasti. Mutta sellaisten väärintekojen lopputulokset voivat olla aivan yhtä tuhoisat kuin murhanhimoisen hyökkäyksen tulokset. Tämä ei pidä paikkaansa vain yksilöistä vaan koko yhteiskunnasta. Apostoli Paavali sanoi ytimekkäästi: ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan.” (1. Kor. 5:6) Kun moraali heikkenee, moraalinen sairaus ei ole kaukana.
Minkä henkilökohtaisen valinnan voit tehdä?
Aidot kristityt, joita Raamattu opastaa, arvostavat sitä, että ihmishallitukset palvelevat ”kostajana sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee”. (Room. 13:4, 5) He eivät kuitenkaan odota tämän maailman poliittisten hallitusten saavan aikaan hengellisesti tervettä ja moraalista ilmapiiriä. Ne eivät kykene siihen, koska niiltä puuttuu Jumalan sanan ja hänen tarkoitustensa tuntemus ja ymmärrys samoin kuin voima turmeluksen poistamiseksi. Tämän lisäksi poliittisten hallitusten kiinnostus kohdistuu ilmeisesti muihin seikkoihin. Ainoastaan siten, että maapallon poliittinen hallitusvalta korvataan Jumalan messiaanisen valtakunnan hallitusvallalla, saadaan aikaan sellainen moraalisesti puhdas ja terve ilmapiiri. – Dan. 2:44.
”Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia”, sanoo Sananl. 29:18. Toivo elämästä Jumalan uudessa vanhurskaassa järjestyksessä voi yksin antaa kirkkaan ja varman näkemyksen tulevaisuudesta. Jos meillä on uskoa Jumalan lupauksiin, se suojelee meitä luisumasta hillittömään menettelyyn, joka nyt leviää maailman ihmisten keskuudessa, joilla ei ole varmaa näkemystä eli toivoa tulevaisuudesta. Me arvostamme ja sovellamme Sananl. 4:25–27:ssä olevaa neuvoa:
”Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu. Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat. Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta.”
Meidän ei pitäisi antaa sen ovelan väitteen pettää itseämme, että ”kaikki on luvallista, kunhan vain et vahingoita ketään”, tai että niin kauan kuin kumpikin osapuoli osallistuu toimintaan omasta halustaan, ei ole olemassa ”uhreja”. Suoranainen ruumiillinen vamma ei ole suurin vahinko, minkä ihminen voi kärsiä, eikä suurin menetys se, että menettää jotakin aineellista. Sydämelle ja mielelle aiheutettu vahinko ja maineen, kunnian, nuhteettomuuden ja hyvän aseman menettäminen Jumalan edessä ovat seurauksiltaan vakavimmat ja aiheuttavat suurimman vahingon.
Kristus Jeesus osoitti, miten tärkeätä on suojella sydäntämme, kun hän sanoi: ”Mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.” (Matt. 15:18, 19) Jos saastutamme itsemme tai toisen moraalittomalla menettelyllä, vaikka se tapahtuisikin molemminpuolisesta suostumuksesta, me osoitamme joko räikeää tietämättömyyttä tai räikeää lähimmäisenrakkauden ja kiinnostuksen puutetta samoin kuin Jumalan rakastamisen puutetta. – Room. 13:8–10.
Me olemme kaikki epätäydellisiä luomuksia, taipuvaisia väärintekoon. Mutta me emme auta itseämme taipumalla inhimillisiin heikkouksiimme tai houkuttelemalla toisia antamaan perään omille heikkouksilleen. Ihmishallitukset eivät tosin voi koskaan säätää lain avulla vanhurskautta ihmisten sydämeen, mutta sallivaisuuteen myöntyminen voi johtaa moraalin sekasortoon.
Et voi pysäyttää maailman kasvavaa taipumusta sallivaisuuteen. Mutta on jotakin, mitä voit tehdä. Voit auttaa itseäsi ja toisia valvomalla sydäntäsi, niin ettei se ”synnin pettämänä paatuisi”. (Hepr. 3:13) Turmelukseen johtava paatuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Se on petollisen hidas tapahtumainkulku, jolla on usein vähäinen alku. Ainoa tapa, jolla voi välttää luiskahtamisen sen voimakkaaseen otteeseen, on pitää kiinni Jumalan sanassa esitetyistä käytöksen mittapuista ja sallia sen viisauden kurittaa meitä vanhurskaudessa.
Sen sijaan että sellainen Jumalan kurista kiinni pitäminen saisi sinut tuntemaan itsesi kahlituksi ja estyneeksi sen suhteen, mitä voit tehdä, se antaa sinulle suurenmoisen vapauden tunteen, vapauden tehdä kaikkea sitä, mikä tuo tosi onnellisuutta elämään. Niin, siten Jumala ”[neuvoo] sinut viisauden tielle, [ohjaa] sinut oikeille teille. Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu. Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; säilytä se, sillä se on sinun elämäsi.” – Sananl. 4:11–13.
Jehovan todistajat ovat havainneet tämän todeksi. Käy jossakin heidän valtakunnansaleistaan ja nauti siitä terveen moraalin ilmapiiristä, jonka Jumalan sanan vahvistavat ja rakentavat periaatteet voivat saada aikaan.
[Tekstiruutu s. 4]
HUOMATTAVA SYY
Senaattori John L. McClellanin, joka monien vuosien ajan tutkinut rikollisuutta ja turmelusta, mainitaan ”U.S. News & World Report” -lehden mukaan sanoneen: ”Kodeista näyttää puuttuvan oikea kunnioitus ja kuri. Kouluista puuttuu nykyään varmasti suuressa määrin kuri. Lisäksi uskon saman pitävän paikkansa myös kirkoista. Minun ymmärrykseni mukaan eivät eräät kirkot vaadi enää todella korkeaa nuhteettomuus- ja moraalitasoa nykyään. Niillä ei ole edes samoja kristillisen elämän ihanteita, joita noudatettiin ja toteutettiin menneisyydessä.”
[Tekstiruutu s. 5]
ONKO SALLIVAISUUTTA VAIN LÄNNESSÄ?
Kirjoituksessa, joka käsittelee sangen myönteisesti Neuvostoliiton kaupankäyntiä, vuoden 1974 joulukuun ”The Atlantic” -lehti huomauttaa lisäksi: ”Neuvostoliiton johtavat toimihenkilöt myöntävät yksityisesti pulmat, joita heillä on uuden sukupolven suhteen. Eräs johtava neuvostoliittolainen toimihenkilö sanoi, että hänen oli otettava 14-vuotias tyttärensä pois koulusta järjestääkseen hänet avioliittoon raskauden tähden. Toiset ilmaisevat yksityisesti epätoivonsa lastensa hullaantumisesta länsimaiseen rockiin, farmareihin ja hiusmuotiin, vaikka huumeet eivät yleensä olekaan ongelma. . . . Monet kuitenkin myöntyvät näihin lastensa oikkuihin.”
[Kuva s. 3]
Nykyinen sukupolvi kysyy: ”Miksi kenenkään tulisi yrittää pakottaa toisia omaksumaan joitakin moraalisääntöjä?”