Tarkkailemme maailmaa

Rikkaita maita

◆ Yhdysvalloissa ilmestyvä Parade-lehti luetteli maailman 38 rikkainta maata käyttäen lähteenään Sveitsin pankkiseuran tietoja ja mainiten bruttokansantuotteen henkeä kohti. Neljätoista rikkainta ovat Kuwait (44324 mk), Sveitsi (34086 mk), Ruotsi (32838 mk), Norja (28958 mk), Tanska (28061 mk), Yhdysvallat (27378 mk), Saksan liittotasavalta (26735 mk), Ranska (25994 mk), Kanada (25974 mk), Belgia (25506 mk), Luxemburg (24052 mk), Australia (23868 mk), Hollanti (22951 mk) ja Suomi (20566 mk).

Silmäkosmetiikan vaaroja

◆ Tri Louis Wilson, joka on tutkinut silmienehostusvärien vaikutuksia Emory-yliopiston klinikalla Atlantassa Georgiassa Yhdysvalloissa, sanoo näiden kosmeettisten aineiden olevan yleensä puhtaita ostettaessa mutta saastuvan käytettäessä. Ihobakteerit pääsevät rasiaan naisen levittäessä sormella luomiväriä, tai kun ripsiväriharja koskettaa silmäluomen reunaa. Umpimähkään valitut melkein 16000 näytettä toimistotyöntekijöitten silmien ehostukseen käyttämistä aineista paljastivat, että puolet oli saastuneita. Wilson oli pannut merkille neljä naista, jotka epähuomiossa raapaisivat sarveiskalvoa levittäessään ripsiväriä ja siten aiheuttivat tartunnan silmään. Heistä kolme menetti näön vahingoittuneesta silmästä. Tri Wilson ehdottaa pääasiassa seuraavia varokeinoja: Älä säilytä näitä kosmeettisia aineita liian kauan; kun ostat uutta ripsiväriä, hävitä vanha harja; älä lainaa kosmeettisia välineitä; puhdista kätesi ennen ehostamista; jos kosmeettisen aineen käytössä tarvitaan vettä, käytä sitä äläkä sylkeä; älä jätä ehostusvälinepussiasi aurinkoon, sillä kuumuus edistää suoja-aineitten hajaantumista; jos saat silmäsairauden tai raapaiset silmää ehostaessasi, käänny lääkärin puoleen ja ota mukaan ripsivärisi bakteeriviljelyksen tekemiseksi; käytä sellaista silmienehostusväriä, jossa on sienten ja bakteerien kasvua estäviä suoja-aineita. Voitaisiin tietysti huomauttaa, että jotkut naiset pitävät parempana olla käyttämättä lainkaan silmämeikkiä, ja niinpä heidän ei tarvitse murehtia näiden aineiden käytöstä mahdollisesti koituvia vaaroja.

Kumin arvoitus

◆ Mitä tapahtuu yli 70000 tonnille kumia, joka kuluu Yhdysvalloissa autonrenkaista valtateille vuosittain? ”Hämmästyttävää on, etteivät monet tiedemiehet ole onnistuneet löytämään mitään autojen jäljiltä jäänyttä”, kirjoittaa kemisti J. Robert Kelly The National Observer -lehdessä. Se vähäinen määrä, joka on pystytty mittaamaan, vaati ”hyvin monimutkaisia välineitä”. Hän sanoo, että vaikka tiedemiehet eivät ole vielä varmoja asiasta, ”näyttää todennäköiseltä . . . että monet valtateiden varsilla elävät pieneliöt todellisuudessa syövät näitä kuminmurusia ja elävät niiden turvin”.

Uusi nimi Kristukselle?

◆ Rhodesialainen pappi Zyomundita Kurewa, joka on metodistipiispa Abel Muzorewan apulainen, kehotti äskettäin Afrikan kirkkoja ”etsimään uuden nimen” Jeesukselle Kristukselle. Hän väittää, että Jeesuksen nimi ”on yhteydessä mustien ihmisten sortajiin” ja ”ulkomaisten lähetystyöntekijöitten tuomaan länsimaiseen kulttuuriin”. Piispa Muzorewa kannattaa kuitenkin ”tilapäistä vanhurskasta väkivaltaa” nykyistä Rhodesian hallitusta vastaan sanoen sellaista menettelyä ”korkeamman kristillisen vastuun” mukaiseksi. Ilmeisesti se Kristus, jota Rhodesian papit seuraavat, on jo nyt erilainen kuin Raamatun Kristus, joka sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” – Joh. 18:36.

Veren entsyymikaavat

◆ Yhteistyössä Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa Riversidessä sijaitseva Kalifornian yliopisto on ryhtynyt uuden tyyppiseen tutkimukseen, verta koskevaan entsyymianalyysiin. Siitä oletetaan olevan hyötyä oikeuslääketieteelle (jossa lääketieteen tosiseikkoja sovelletaan lainopin kysymyksiin). Kiinnostavasti Industry Week -lehti mainitsee: ”Kuten eivät sormenjäljet, eivät ilmeisesti kahden ihmisen verinäytteetkään sisällä täsmälleen samanlaisia entsyymikaavoja – ja jokaisella meistä on yli 100 entsyymiä.”