Voit parantaa lukutaitoasi
MYÖNNETTÄKÖÖN, ettei lukutaidon parantamiseen ole mitään poppakonstia. Jos kuitenkin osaat lukea, voit oppia lukemaan paremmin! Emme voi toivoa lukutaitomme parantuvan ellemme lue säännöllisesti. Päivittäin tähän tarkoitukseen tulisi varata ainakin puoli tuntia aikaa, tai enemmänkin, mikäli mahdollista.
Valikoivuus on tarpeen
Ole valikoiva sen suhteen, mitä luet. Valitse aineistoa, jonka sanasto on sinulle tuttua, ja aiheita, jotka eivät ole teknisiä. Valitse sitten edistyvästi aineistoa, joka laajentaa sanavarastoasi.
Valikoivuutta tulisi noudattaa myös muussa mielessä, sillä läheskään kaikki kirjallisuus ei ole rakentavaa eikä mieltä ylentävää. Muuan viisas mies sanoikin kerran: ”Paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.” (Saarnaaja 12:12) Nykyaikana julkaisuja on tarjolla yllinkyllin, ja monet niistä sisältävät täysipainoista luettavaa. Valitse niitä, joista on sinulle eniten hyötyä moraalisesti ja hengellisesti. Raamatussa Sananlaskujen kirjan 13. luvun jakeessa 20 todetaan: ”Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.” Tämä periaate pätee yhtä hyvin lukemiseen kuin ystävien ja seurankin valintaan.
Muutos lukutottumuksissa
Me emme tietenkään osaa lukea syntyessämme. Kuten monet muutkin asiat elämässä, lukeminen on taito, joka hankitaan. Voisiko jostakusta tulla hyvä pianisti, ellei hän harjoittelisi soittamalla pianoa? Tai voiko joku tulla tennistähdeksi pelaamatta ahkerasti tennistä? Jos joku omaksuu huonoja tottumuksia pianistin tai tennistähden uransa alkuvaiheissa, hänen on joko korjattava ne tai hän jää taidoiltaan puutteelliseksi.
Sama pätee myös lukemiseen. Jos joku jo nuorena koulussa omaksuu huonot lukutottumukset, hän hankkii itselleen puutteellisen lukutaidon. Se aiheuttaa hänelle hankaluuksia läpi koko elämän, kun hänen täytyy huonon lukutaitonsa vuoksi kamppailla jatkuvasti saadakseen selvän painetusta tekstistä. Iän karttuessa huonojen lukutottumusten korjaaminen käy aina vain vaikeammaksi. Se on kuitenkin mahdollista – mikäli henkilö on halukas paneutumaan asiaan. Tarkastelkaamme joitakin tällaisia huonoja tottumuksia.
Pääasiallinen lukemiseen liittyvä fyysinen tekijä on silmien liike. Aina kun luet tekstirivin, silmäsi tekevät sarjan pysähdyksiä eli fiksaatioita. Nämä pysähdykset ovat välttämättömiä, koska vain niiden aikana silmäsi todellisuudessa näkee, mitä rivillä on. Näiden taukojen aikana näköhavainto siirtyy aivoihin ”tulkittavaksi”. Lukeminen tapahtuu aivoissa, ei silmissä. Silmäsi ovat tavallaan aivojen jatke.
Hidas lukija pysähtyy miltei joka sanan kohdalla. Tämä hajottaa aivoihin lähetettävät sanomat, ja lukeminen käy työlääksi, koska silmät rasittuvat liikaa ja vain vähän luetusta jää mieleen. Toisaalta tehokkaan lukijan silmien liike on sulavaa ja tasarytmistä hänen edetessään sivun alusta sen loppuun. Hän oppii vähentämään kullakin rivillä pidettäviä taukoja eli fiksaatiokohtia. Lukemalla lauseita tai sanaryhmiä kerrallaan hän pystyy käymään läpi sivun nopeammin ja ymmärtämään lukemansa tehokkaammin.
Tässä vaiheessa tulee esille palaaminen aiemmin luettuun. Palaaminen tarkoittaa jo kertaalleen luetun kohdan lukemista uudelleen. Yleensä taaksepäin palaaminen on totunnainen tapa. Tietysti jokin ajatus saattaa joskus tuntua vaikeatajuiselta. Silloin taaksepäin palaaminen ja asian lukeminen uudelleen voi olla tarpeellista. Useimmiten palaaminen aiemmin luettuun ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan se pelkästään hidastaa lukemista. Vältä siis takaisin palaamista, aina kun se suinkin on mahdollista.
Yksi tapa, joka monien asiantuntijoiden mielestä vaikeuttaa hyvän lukutaidon kehittymistä, on ääneen lukeminen. Silloin lukija liikuttaa huuliaan ja lausuu itse asiassa itsekseen jokaisen sanan. Samaan tapaan jotkut lausuvat sanat äänettömästi ”kuullen” ne itse mielessään. Tätä ilmiötä voitaisiin kutsua sisäiseksi kuunteluksi. Nämä molemmat tavat rajoittavat niiden sanojen määrää, jotka pystymme lukemaan minuutissa, koska silloin luemme itse asiassa vain niin nopeasti kuin puhummekin. Ihmisen keskimääräinen puhenopeus on noin 80–100 sanaa minuutissa, kun taas keskimääräinen lukunopeus on 150–180 sanaa minuutissa.
Koska on olemassa paljon sellaista, minkä haluamme lukaista nopeammin kuin on mahdollista lukiessamme ääneen, on varmasti hyvä olla tekemättä ääneen lukemisesta tapaa. Pakota itsesi lukemaan niin nopeasti, ettet ehdi lausua tai kuunnella sanoja. Pyri lukemaan sanaryhmiä. Muista myös, ettei sanojen lausuminen ääneen sen enempää kuin niiden kuunteleminenkaan auta sinua ymmärtämään lukemaasi paremmin.
On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa ääneen lukeminen on taaksepäin palaamisen tavoin mielekästä. Jos halutaan mietiskellä jotakin nimenomaista aineistoa syvällisesti tai painaa se mieleen, silloin saattaa olla avuksi paitsi toistaa sanoja yhä uudelleen myös lukea jonkin verran ääneen. Yleensä tämä tehdään ”hiljaisella äänellä” tai normaalilla puhevoimakkuudella.
On mielenkiintoista panna merkille, että muinaisen Israelin kansan johtajalle, Joosualle, annettiin käsky: ”Älköön tämä [Jumalan] lain kirja sinun suustasi poistuko, vaan tutkiskele sitä [sinun on luettava sitä hiljaisella äänellä, UM] päivät ja yöt.” Miksi? ”Että tarkoin noudattaisit kaikkea, mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt.” (Joosua 1:8) ”Lain kirjan” lukeminen hiljaisella äänellä auttoi painamaan sen mieleen ja mietiskelemään tarkoin kaikkia siinä ilmaistuja ajatuksia. Niinpä laki oli Joosuan edessä jatkuvasti muistuttamassa häntä siitä, miten hänen tuli toimia Jumalan palvelijana. Aivan samoin nykyään elävät uskolliset kristityt ymmärtävät, miten viisasta on ”muistaa” Jumalan sanaa ja mietiskellä sitä, ja siksi he lukevat sitä säännöllisesti. – Psalmit 103:17, 18; vrt. Sananlaskut 4:5.
Paremman ymmärtämiskyvyn kehittäminen
Glenn Myers Blair mainitsi kirjassaan Diagnostic and Remedial Teaching: ”Kaikkien lukutaidon parantamiseen tähtäävien ohjelmien päätavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään paremmin lukemaansa. Muut seikat ovat toisarvoisia.” Pohjimmiltaan luetun ymmärtäminen tarkoittaa sen merkityksen tajuamista, sen käsittämistä. Tämä juuri tekee lukemisen arvokkaaksi ja antoisaksi.
Robert Krych, joka opettaa ja luennoi eräässä New Yorkin yliopistossa, suositteli: ”Helpottaaksesi ymmärtämistä pyri aina lukemaan jokin tarkoitus mielessäsi. Päätä etukäteen, mitä haluat saada irti valitsemastasi aineistosta. Toisinaan saatat haluta lukea saadaksesi täsmällisiä asiatietoja. Toisinaan taas luet ehkä pelkästään huvin vuoksi ja rentoutuaksesi. Olipa kyseessä millainen tilanne tahansa, sovita aina lukemisesi sen mukaan, mitä tarkoitusta varten luet ja miten vaikeaa aineistosi on. Ole lukiessasi kriittinen. Kysy itseltäsi: Miksi kirjoittaja sanoi tämän? Mihin hän pyrki sillä? Etsi kappaleen pääkohta tai -ajatus. Kysy: miten se koskee minua?” Tee todellakin tavaksesi lukea jokin tarkoitus mielessäsi, niin huomaat lukemisen olevan nautinnollista.
Hyvästä lukutaidosta on paljon hyötyä
Hyvät lukutottumukset ovat oleellisen tärkeät, oletpa sitten opiskelija, akateemisen ammatin harjoittaja, perheenemäntä, toimistotyöntekijä tai tehdastyöläinen. Monet ovet ovat avoinna niille, jotka lukevat hyvin.
Oppilas, jolla on hyvä lukutaito, selviytyy paremmin koulutyöstään ja oppii epäilemättä enemmän. Hän pystyy lukemaan ja kertaamaan läksynsä mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Aivan samoin hyvin lukeva liikemies tai akateemisen ammatin harjoittaja pystyy selviytymään tehokkaasti pitkistä raporteista ja muusta senkaltaisesta. Silloin hänelle jää enemmän aikaa paneutua suhteiden hoitamiseen asiakkaittensa kanssa. Hyvän lukutaidon ansiosta hän voi laajentaa lukuharrastustaan, ja tämä auttaa häntä perehtymään paremmin toisten tekemään työhön, kokeisiin ja tutkimuksiin.
Paremman lukutaidon avulla hankittu lisätieto auttaa usein perheenpäätä kehittämään ammattitaitoaan ja kykyään huolehtia vastuistaan. Kyky lukea ohjeita, määräyksiä ja muita senkaltaisia neuvoja auttaa heitä monissa osissa maailmaa huolehtimaan paremmin kotiin liittyvistä asioista. Lukutaito on avuksi myös perheen raha-asioiden hoidossa.
Perheenemännät, jotka hankkivat tietoa lukemalla, voivat huolehtia paremmin esimerkiksi perheensä kunnollisesta ravitsemuksesta, puhtaudesta, sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Äidit, joilla on hyvä lukutaito, voivat onnistua opettamaan lapsensa lukemaan jo ennen kuin nämä menevät kouluun. – Ks. englanninkielinen Herätkää 22.5.1968, s. 20–22.
Mikä tärkeintä, hyvä lukutaito auttaa hankkimaan tietoa, joka johtaa elämään vielä tämän nykyisen asiainjärjestelmän päättymisen jälkeenkin. Nykyisen asiainjärjestelmän loppuun liittyvät Raamatun ennustukset täyttyvät parhaillaan. Kaikkien niiden, jotka vaalivat toivoa saada nauttia ikuisesta elämästä paratiisimaassa, on elintärkeää hankkia tietoa Luojastamme ja hänen tarkoituksistaan. Jeesus mainitsi Johanneksen 17:3:ssa: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”
Epäilemättä ovi tiedon ja jännityksen mielenkiintoiseen maailmaan on avoinna kaikille halukkaille. Avaimena on lukutaito. Jos hankit hyvän lukutaidon, tuo ovi on oleva aina avoinna sinulle!
[Kuva s. 7]
Valitse tarkoin mitä luet