Nuoret kysyvät:

Miksi menetän malttini?

”Kun vihastun, olen raivoissani eikä lähelleni kannata tulla. – – Kasvoni muuttuvat aivan tulipunaisiksi. – – Joskus vain huudan täyttä kurkkua.” – 11-vuotias Evan.

SISARESI turmelee mielipuserosi. Opettajasi arvostelee kokeesi epäoikeudenmukaisesti. Hiustenkuivaajasi ei suostu toimimaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitset. Mitkä tahansa tällaiset häiriöt, epäoikeudenmukaisuudet ja hankaluudet voivat saada monet nuoret vihastumaan.

Tri Georgia Witkin-Lanoil selittää eräässä terveyttä käsittelevän aikakauslehden artikkelissa: ”Aivojen reagoidessa raivostuttavaan tilanteeseen autonominen hermosto herää. Lisämunuaisten erittämää adrenaliinia alkaa virrata verenkiertoon, minkä vuoksi pulssi ja hengitys kiihtyvät ja varastoitunut sokeri alkaa vapauttaa energiaa.” – Health.

Mitä tästä seuraa? Tri Witkin-Lanoil jatkaa: ”Oman adrenaliinimme vaikutuksen alaisina me reagoimme kaikkeen usein liian voimakkaasti. Me huudamme, sinkauttelemme inhottavia puolitotuuksia, lyömme, vahingoitamme, tuhoamme tai poistumme vihoissamme paikalta.” ’Teen-lehdessä esitettiin samanlainen huomio siitä, että suuttumus ”voi saada sinut sanomaan sellaista, mitä et tarkoita, menettämään ystäväsi – ja jopa aiheuttaa ruumiillista kipua”.

Oletko koskaan menettänyt malttiasi? Jos olet, et ole ainoa. Meidän useimpien tavoin sinä epäilemättä tunsit itsesi jälkeenpäin melko typeräksi ja pohdit: ’Miksi tein noin?’ Miksi joidenkuiden on todella niin vaikeaa säilyttää malttinsa? Kannattaako sitä edes yrittää?

Miksi me vihastumme

Osasyy siihen, että voimme aika ajoin tuntea suuttumusta, on se, että meidät on tehty ”Jumalan kuvaksi”. (1. Mooseksen kirja 1:27) Jumala voi itsekin vihastua! Esimerkiksi apostoli Paavali sanoi: ”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea niiden ihmisten jumalattomuutta ja epävanhurskautta vastaan, jotka tukahduttavat totuuden epävanhurskaalla tavalla.” – Roomalaisille 1:18.

Huomaa kuitenkin, että Jehova Jumalan viha johtuu vanhurskauden ja oikeudenmukaisuuden rakkaudesta. Jumala ei vihastu sen vuoksi, että hän vain ’menettäisi malttinsa’. Hän hillitsee vihansa ja ilmaisee sitä vanhurskaalla tavalla. Niinpä kun hän aiheutti vedenpaisumuksen avulla pahalle maailmalle tuhon, hän ei menettänyt tilanteen hallintaa. Sen sijaan hän ”varjeli Nooan – – sekä seitsemän muuta”. (2. Pietari 2:5) Jehovasta voidaan sen vuoksi sanoa, että hän on ”laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen [”hidas vihastumaan”, UM] ja suuri armossa ja uskollisuudessa”. – 2. Mooseksen kirja 34:6.

Koska Jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen, meillä on synnynnäinen oikeudenmukaisuuden taju. Kun me siis saamme osaksemme epäreilua tai epäoikeudenmukaista kohtelua, me saatamme aivan luonnostaan huomata suuttumuksen kasvavan sisällämme. Näin kävi joillekuille jumalisille ihmisille raamatullisina aikoina.

Esimerkiksi Israelin kansan johtaja Mooses vihastui, kun useat miehet johtivat kapinaa häntä vastaan. (4. Mooseksen kirja 16:1, 15) Ja jopa Jeesus Kristus ilmaisi suuttumusta! Kun hän huomasi ihmisten harjoittavan kaupankäyntiä Jumalan palvontatemppelissä, hän käski närkästyneenä: ”Viekää nämä pois täältä! Lakatkaa tekemästä minun Isäni huoneesta kauppahuonetta!” (Johannes 2:13–16) Kristityn on siis sopivaa ilmaista vanhurskasta vihaa.

Valitettavasti suurin osa vihastamme ei kuitenkaan johdu vanhurskaudesta. Näin on siksi, että kuten Raamattu sanoo, me olemme ”kaikki synnin alaisuudessa”. Siksi se jatkaa: ”Ei ole ketään vanhurskasta ihmistä, ei ainoatakaan.” (Roomalaisille 3:9, 10) Siispä oma epätäydellisyytemme ja toisten puutteet ovat voimakkaita turhautumisen syitä. ”Joskus ihmiset käyvät liikaa hermoille”, sanoo nuori Stephanie.

Lisäksi vihastumme usein aiheetta! Toisin kuin Jehovalla, joka näkee kaiken, meillä on vain rajallinen käsitys asioista. (Heprealaisille 4:12, 13) Esimerkiksi viisas mies Salomo huomautti: ”Loukkaava sana nostaa vihan.” (Sananlaskut 15:1) Joskus tuo ”sana” on kuitenkin voitu sanoa täysin viattomasti tai se on ollut huonosti ajoitettu pila tai leikillistä kiusoittelua. Mutta kun emme tajua tätä, vihastumme.

Lopuksi on otettava huomioon se tosiasia, että luonteet vaihtelevat ja jotkut meistä näyttävät olevan taipuvaisempia vihastumaan kuin toiset. Ja nuorena alat vasta oppia hillitsemään murrosiän mukanaan tuomia uusia haluja ja yllykkeitä. Saatat tuntea itsesi epävarmaksi ja yliherkäksi arvostelulle. Et kestä ärsyttämistä, varsinkaan perhepiirissä, kunnes opit hallitsemaan tunteitasi. ”Menetän malttini sisareni takia”, myöntää 15-vuotias Lorie. ”Hän tietää, miten ärsyttää minua sanomalla jotakin typerää tai korjaamalla koko ajan sitä mitä sanon.” Paineet voivat yhtä lailla purkautua sinun ja vanhempiesi välisissä suhteissa.

Melkeinpä mikä tahansa voi kuitenkin vihastuttaa sinut, jos vain annat tunteelle periksi. Kysymys siis kuuluu: mitä voit tehdä vihantunteitten suhteen?

Valloilleen päästetty viha

Kirjassa Reaching Your Teenager huomautettiin, että ”monet ihmiset eivät tiedä, miten ilmaista vihaa järkevällä tavalla”. Jotkut saavat lapsellisia pahantuulen puuskia. Toiset tulevat väkivaltaisiksi joko sanoissa tai teoissa. Ja taas toiset vaikuttavat ulospäin tyyniltä, mutta heidän sisällään kiehuu. Muuan nuori nainen sanoikin: ”Kun suutun, en huuda, mutta muutun kylmäkiskoiseksi ja hiljaiseksi.” Jotkut taas istuvat autonsa ohjauspyörän taakse ja purkavat vihansa ajamiseen.

Valloilleen päästetty viha on kuitenkin vain harvoin rakentavaa. Professori Gary Schwartz Yalen yliopistosta väittää, että ’vihalla on paljon vakavampi ja pitkäaikaisempi vaikutus sydämeen kuin millään muulla tunteella, edes pelolla’. Tri Redford B. Williams nuorempi Duken yliopistosta sanoi: ”Useat tutkimukset antavat nyt ymmärtää, että vihamielisyys liittyy suureen osaan ennenaikaisia kuolemantapauksia.” Ei varmastikaan ole terveellistä omaksua sellaista tapaa, että kimpaantuu jokaisesta ärsytyksestä. ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä”, sanoi muuan vanha sananlasku. – Sananlaskut 14:30.

Lisäksi hillitön viha tavallisesti vain pahentaa tilannetta. Palautapa mieleesi Raamatun kertomus kahdesta veljeksestä, Simeonista ja Leevistä, joiden sisarelle tehtiin sukupuolista väkivaltaa. He olivat luonnollisesti hyvin vihaisia kuultuaan tapauksesta. Mutta miten he ilmaisivat vihansa? Raamattu kertoo heidän järjestäneen niin, että he saattoivat säälimättömästi murhata nuoren raiskaajan – ja hänen perheensä miespuoliset jäsenet sekä kaupungin muut miehet. – 1. Mooseksen kirjan 34. luku.

Vuosia myöhemmin heidän isänsä Jaakob palautti kuolinvuoteellaan mieliin tämän väkivaltaisen tapauksen. Kiittikö hän heitä heidän vihamielisestä kostostaan? Hän päinvastoin kirosi heidän vihansa, sillä ”se on raju, [ja] heidän kiukkunsa, sillä se on julma”. (1. Mooseksen kirja 49:7) Heidän tekonsa heidän menettäessään malttinsa oli todellakin pahempi kuin se teko, joka alun perin sai heidät kostamaan. He eivät olleet saaneet aikaan mitään rakentavaa, vaan he olivat vain pilanneet maineensa.

Ei siis ihme, että sananlasku sanoo: ”Pikavihainen tekee hullun töitä.” (Sananlaskut 14:17) Ärsyyntyneessä tilassa ei yleensä pysty ajattelemaan tai toimimaan järkevästi. Raivostunut ihminen pyrkii harvoin löytämään kristillisen tavan oikaista jokin vääryys. Raamatunkirjoittaja Jaakobin sanat pitävät näin ollen paikkansa: ”Miehen viha ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaakob 1:20) Vihanpuuskat, solvauksien syytäminen ja murjottaminen eivät tuota toivottua tulosta.

Sillä hetkellä voi tosin tuntua hyvältä antaa sen, joka on loukannut sinua, kuulla kunniansa. Mutta tavallisesti myöhemmin kadut tuota vuodatusta, varsinkin jos kyseessä on työnantajasi, opettajasi tai vanhempasi. (Vrt. Saarnaaja 10:4.) Siksi Sananlaskujen 29:11 (UM) sanoo: ”Tyhmä purkaa koko henkensä [menettäessään malttinsa], mutta viisas säilyttää sen tyynenä loppuun asti.”

Mutta miten voit säilyttää malttisi? Tarkastelemme tätä kysymystä seuraavassa numerossamme.

[Huomioteksti s. 22]

Oma epätäydellisyytemme ja toisten puutteet ovat voimakkaita turhautumisen syitä

[Kuva s. 23]

Kannattaako sinun menettää malttisi?