Vaikuttavatko tähdet ihmisiin?
TÄHTIEN tähyileminen ei ole mikään uusi tapa. The World Book Encyclopedian mukaan maanviljelijät tuhansia vuosia sitten ”tarkkailivat tähtiä tietääkseen, milloin heidän on hyvä kylvää viljansa. Matkamiehet oppivat käyttämään tähtiä tiennäyttäjinä.” Tähtiä käytetään nykyäänkin oppaina avaruuslennoilla. Muinoin eläneet ihmiset keksivät myös taruja ihmisistä ja eläimistä, joiden he uskoivat kuvastuvan tähtikuvioissa eli konstellaatioissa. Ajan oloon ihmiset alkoivat ajatella, että tähdet voivat vaikuttaa heidän elämäänsä.
Suunnaton määrä erilaisia tähtiä
Tähdet herättävät jo pelkällä lukumäärällään ja koollaan pelonsekaista kunnioitusta. Maailmankaikkeudessa on arvioitu olevan noin 100 miljardia galaksia eli suunnatonta tähtijärjestelmää. Kirja The International Encyclopedia of Astronomy sanoo: ”Tämä on sellainen määrä, joka riisinjyvinä mahtuisi tavalliseen tuomiokirkkoon.” Linnunrata-galaksissa, josta aurinkokuntamme muodostaa osan, on arvioitu olevan vähintään yhtä paljon tähtiä. Lähinnä Maata oleva tähti – jollei Aurinkoa oteta lukuun – on yksi Alfa Centauri -ryhmän tähdistä, ja se on noin 4,3 valovuoden päässä. Valovuosi tarkoittaa valon vuodessa kulkemaa matkaa. Kun me siis katselemme tätä tähteä, on se valo, joka osuu silmiimme, lähtenyt tästä tähdestä liikkeelle 4,3 vuotta aikaisemmin ja kiitänyt koko tämän ajan halki avaruuden noin 300000 kilometrin sekuntinopeudella. Emme kykene käsittämään, miten pitkästä matkasta tässä on kysymys. Silti se on vasta lähin tähti. Jotkin tähdet ovat miljardien valovuosien päässä galaksistamme. Voimme hyvin ymmärtää, miksi eräs Jumalan profeetta julisti: ”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa’assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.” (Jesaja 40:15.) Kuka tuntee kiinnostusta pieneen pölyhiukkaseen?
Maata lähinnä oleva taivaankappale on Kuu, jolla on Maahan nähden ehdoton vaikutus, sillä se aiheuttaa vetovoimallaan eräin paikoin jopa 15-metrisiä vuorovedenvaihteluita. Kolme ranskalaista tiedemiestä on tullut siihen tulokseen, että Kuun vetovoima myös pitää Maan akselin jatkuvasti 23 astetta vinossa ja näin varmistaa vuodenaikojen säännöllisen vaihtelun (Nature, 18.2.1993). Jos Kuu kerran kykenee tällä tavoin konkreettisesti vaikuttamaan planeettaamme, on järkevää kysyä, miten on miljardien tähtien laita. Ensimmäiseksi haluamme kuitenkin tietää, mitä vanhat tietolähteet, Raamattu niiden joukossa, kertovat meille tähdistä.
Tähdet Raamatussa
Raamatussa on paljon viittauksia tähtiin, sekä kirjaimellisessa että kuvaannollisessa merkityksessä. Esimerkiksi erään psalminkirjoittajan mukaan Luoja on tehnyt ”kuun ja tähdet hallitsemaan yötä”, jotta tähdet osaltaan antaisivat valoa maapallolle (Psalmit 136:9). Tehdessään myöhemmin liiton uskollisen Aabrahamin kanssa Jumala sanoi: ”’Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea’. Ja hän sanoi hänelle: ’Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä’.” (1. Mooseksen kirja 15:5.) Apostoli Paavali kiinnittää huomion siihen, että tähdet ovat erilaisia: ”Auringon kirkkaus on yhtä lajia ja kuun kirkkaus on toista ja tähtien kirkkaus toista; tähti näet eroaa tähdestä kirkkaudeltaan.”a (1. Korinttolaisille 15:41.) Kuitenkaan tähdet eivät suunnattomasta määrästään ja kirkkaudestaan huolimatta ole Luojansa vaikutuspiirin ja valvonnan ulkopuolella: ”Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.” (Psalmit 147:4.)
Toisaalta havaitsemme, että Raamatussa tähdillä tarkoitetaan usein ihmisiä, hallitsijoita ja enkeleitä. Jaakobin poika Joosef näkee unen, jossa hänen vanhempiaan kuvataan ”auringoksi ja kuuksi” ja hänen veljiään ”tähdiksi”. Enkeleistä puhutaan ”aamutähtinä”. Babylonian kuninkaasta sanotaan, että hän pyrki korottamaan itsensä ”Jumalan tähtien”, Daavidin sukuhaaraan kuuluneiden Israelin hallitsijoitten yläpuolelle. Kristillisessä seurakunnassa olevia epävakaita ihmisiä verrataan ”tähtiin, joilla ei ole vakiintunutta rataa”, kun taas uskollisista seurakuntien vanhimmistoista puhutaan Kristuksen oikeassa kädessä olevina ”tähtinä”. (1. Mooseksen kirja 37:9, 10; Job 38:7; Jesaja 14:13; Juudas 13; Ilmestys 1:16.)
Eräs Raamatun kertomus sanoo, miten ”tähdet taivaalta kävivät sotaa Siiseraa vastaan” sen jälkeen, kun tämä Kanaanin kuninkaan Jaabinin sotapäällikkö oli sortanut israelilaisia 20 vuotta. Jehova määräsi israelilaisen tuomari Baarakin vapauttamaan Israelin orjuudesta ja antoi hänelle murskavoiton Siiserasta, vaikka tällä oli 900 sotavaunua, joiden pyörissä oli rautaviikatteet. Israelilaiset sanoivat voittolaulussaan: ”Tähdet taivaalta kävivät sotaa, radoiltaan ne sotivat Siiseraa vastaan.” Sitä, miten tähdet todellisuudessa taistelivat, ei selitetä. Sen sijaan että olettaisimme tähtien vaikuttaneen suoranaisesti taisteluun, on järkevämpää ajatella näiden sanojen viittaavan siihen, että Jumala auttoi israelilaisia puuttumalla jollain tapaa tapahtumien kulkuun. (Tuomarien kirja 5:20.)
Betlehemin ”tähti”
Kenties tunnetuimpia Raamatun tähtiä on Betlehemin ”tähti”, joka opasti tähdistäennustajat ”itäisiltä seuduilta” sen talon luo, jonne vanhemmat olivat vieneet Jeesuksen sen jälkeen, kun hän oli syntynyt tallissa. Mikä tämä tähti oli? Ei varmastikaan mikään tavallinen tähti, koskapa se oli niin alhaalla, että tähdistäennustajat saattoivat seurata sitä noin 1600 kilometrin matkan. ”Tähti” johdatti heidät ensin Jerusalemiin. Kuultuaan tästä kuningas Herodes teki heille kysymyksiä ja päätti sen jälkeen tappaa Jeesus-lapsen. Tämän jälkeen ”tähti” johdatti tähdistäennustajat sen talon luo, missä Jeesus asui. Tähän ei tavallinen tähti varmasti olisi kyennyt. Oliko tämä tähden kaltainen ilmiö lähtöisin Jumalasta? Koska tähdistäennustajien vierailu antoi epäsuorasti syyn siihen, että ”Betlehemistä ja sen kaikilta seutuvilta kaikki pojat kaksivuotiaista alaspäin” tapettiin, niin eikö ole järkevää päätellä ”tähden” olleen jotakin sellaista, mitä Jumalan vastustaja, Saatana, käytti yrittäessään hävittää Jumalan Pojan? (Matteus 2:1–11, 16.)
Ei pidä unohtaa sitäkään, että tähdistäennustajat saapuivat idästä, kenties Babylonista, taikuuden, noituuden ja astrologian ikivanhasta keskuksesta. Monet taivaankappaleista on nimetty Babylonian jumalten nimillä. Kuningas Nebukadnessarin päivinä turvauduttiin taikojen tekemiseen, kun tuli kysymys reitin valinnasta eräällä hänen sotaretkellään (Hesekiel 21:20–22).
Profeetta Jesaja esitti Babylonian neuvonantajille haastavan sanoman: ”Sinä [Babylon] olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on. Katso, he ovat kuin kuivat korret: tuli polttaa heidät; he eivät pelasta henkeään – – ei kukaan sinua pelasta.” Jesajan ennustus toteutui, sillä Kyyros Suuri valloitti mahtavan Babylonin vuonna 539 eaa. Se opastus, jota babylonialaiset astrologit väittivät saaneensa tähdistä, osoittautui turmioksi kaikille asianosaisille. (Jesaja 47:13–15.)
Merkitseekö tämä sitä, että tähdet eivät voi opettaa meille mitään?
[Alaviitteet]
a Nykyaikainen tähtitiede on vahvistanut Paavalin sanat, koska tähdet eroavat toisistaan värinsä, kokonsa, tuottamansa valomäärän, lämpötilansa ja suhteellisen tiheytensä puolesta.
[Tekstiruutu s. 5]
Mitä jotkut ovat sanoneet
ASTROLOGIA: ”Tähtitieteen apulainen ja liittolainen.” (Johannes Kepler [1571–1630], saksalainen tähtitieteilijä.)
”Astrologia on sairautta, ei tiedettä. – – Se on puu, jonka varjossa kaikkinainen taikausko kukoistaa.” (Moses Maimonides [1135–1204], keskiajalla elänyt juutalainen oppinut.)
”Näennäistiedettä, joka sanoo kykenevänsä määrittämään ihmisen persoonallisuuden ja käyttäytymisen sekä ennustamaan kehityssuuntia ja tapahtumia tähtien keskinäisen aseman perusteella. – – Todennäköisesti noin 500-luvulla eKr. alkoivat Irakin eteläosissa asuneet kaldealaiset laatia horoskooppeja yksityishenkilöille. Niissä keskityttiin tarkastelemaan kiintotähtien sekä auringon, kuun ja viiden planeetan vaikutusta syntymähetkellä. – – Astrologian menetelmät ja horoskooppien tulkinta nojaavat käsityksiin, joita tähtitieteilijät ja useimmat muut tiedemiehet pitävät subjektiivisina ja täysin epäpätevinä.” (Colin A. Ronan, Englannin Cambridgessa toimivan East Asian History of Science Trustin projektikoordinaattori ja The International Encyclopedia of Astronomyn avustaja, josta teoksesta oheinen lainaus on otettu.)
Esimerkkinä subjektiivisuudesta Ronan mainitsee sen, että samalla kun länsimainen ajattelutapa yhdistää punaisen Mars-planeetan sotaan ja sotaisuuteen, kiinalaisille punainen on kaunis väri ja Marsilla katsotaan olevan suotuisa vaikutus. Toisaalta länsimainen tarusto liittää Venukseen valkoisen ja kauneuden. Kiinalaisille ”valkoinen – – on kuoleman, rappion ja hävityksen väri; Venusta pidettiin siksi ’synkeänä sodan planeettana’”.
Ronan jatkaa: ”Näennäistieteellisestä luonteestaan huolimatta astrologiasta oli varhaisina aikoina myös hyötyä, sillä se edisti tähtitieteellisten havaintojen tekoa ja sen avulla niiden tekemiseen saatiin varoja.”
Vuonna 1975 antoi 19 nobelistia yhdessä muiden tiedemiesten kanssa julkilausuman, jonka otsikkona oli ”Vastalause astrologiaa vastaan – allekirjoittanut 192 johtavaa tiedemiestä”. Siinä sanottiin: ”Muinoin – – [ihmisillä] ei ollut käsitystä siitä, miten valtavan kaukana maapallo on planeetoista ja tähdistä. Nyt kun näitä välimatkoja kyetään mittaamaan ja niitä on mitattu, voidaan nähdä, miten häviävän pieniä ovat etäisten planeettojen ja vielä etäämmällä olevien tähtien aiheuttamat vetovoima- ja muut vaikutukset. On erehdys uskoa, että tähdet ja planeetat kykenisivät millään tavoin muovaamaan tulevaisuuttamme syntymähetkellä.”b
[Alaviitteet]
b Astrologiasta enemmän Herätkää!-lehdessä 22.7.1986 sivuilla 3–9.