Afrikkalaiset lannansyöjät apuun!
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ETELÄ-AFRIKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA
KUKA olisi voinut nähdä ennalta karjasta johtuvat vakavat ongelmat, kun sitä kaksisataa vuotta sitten tuotiin ensi kerran Australiaan?
Ajan oloon laidunmaat peittyivät lehmänlantaan, niin että ruoho ei päässyt paikoin kasvamaan tai se oli karjan syötäväksi kelpaamatonta. Lopulta lantakasoista tuli valtavia lisääntymispaikkoja lentäville kiusankappaleille. Erään ympäristölehden raportin mukaan ongelma oli 70-luvulle tultaessa kasvanut ”suunnattoman suureksi taloudelliseksi ja ekologiseksi kriisiksi” (Africa—Environment & Wildlife). Laskettiin, että ”maatalous menetti yli kaksi miljoonaa hehtaaria laidunmaata joka vuosi – – suuret määrät typpeä jäi palaamatta maaperään sen vuoksi, ettei lantaa haudattu maahan, ja lentävien hyönteisten kannat lähentelivät massiivisia mittoja”.
Mikä oli mennyt vikaan? Afrikassa tavallisesti lannansyöjälehtisarviset puhdistivat laitumet nopeasti ja tehokkaasti. Haudattu lanta teki maaperän hedelmälliseksi ja huokoisemmaksi ja oli siten hyväksi kasvillisuudelle. Lentävien hyönteisten vahingolliset lajit pysyivät kurissa ja loismunia tuhoutui, jolloin bakteeritaudit eivät päässeet leviämään.
Australian varhaiset uudisasukkaat eivät kuitenkaan oivaltaneet, että australialaiset lannansyöjät työskentelevät ainoastaan paikallisten eläinten pienillä, kovilla papanoilla eivätkä selviydy suurista, pehmeistä karjan jätöksistä.
Mikä neuvoksi? Lannansyöjälehtisarvisia oli tuotava maahan ulkomailta! Esimerkiksi afrikkalainen tyyppi (jota on noin 2000:ta lajia) selviytyy valtavista määristä vaikkapa norsuista peräisin olevaa pehmeää lantaa. Näille lannansyöjille lehmän läjä ei ole ongelma eikä mikään. Vaan mikä määrä niitä tarvitaankaan tuohon tehtävään! Edellä mainitussa lehdessä kerrotaan, että eräässä kansallispuistossa ”yhdeltä elefantin lantakasalta on tavattu 7000 lannansyöjälehtisarvista” ja eräässä toisessa puistossa niitä ”kerättiin 22746 kappaletta seitsemän kilon painoiselta elefantin lantakasalta 12 tunnissa”. Voi vain kuvitella, mitkä määrät niitä tarvitaan, kun ne käyvät Australian katastrofaalisen ongelman kimppuun!
Onneksi tilanne kohenee koko ajan – kiitos afrikkalaisille lannansyöjälehtisarvisille.