Internetin palveluja ja mahdollisuuksia

ERÄS yleinen Internetin tarjoama palvelu on maailmanlaajuinen elektronisen postin lähetys- ja vastaanottojärjestelmä, joka tunnetaan sähköpostina. Itse asiassa suuri osa kaikesta Internet-liikenteestä on sähköpostiliikennettä, ja monille se onkin ainut Internetin tarjoama palvelu, jota he käyttävät. Miten se toimii? Ennen kuin vastaamme tähän kysymykseen, ajattelehan tavallisen postin kulkua.

Kuvitellaanpa, että asut Kanadassa ja haluat lähettää kirjeen Moskovassa asuvalle tyttärellesi. Kun olet kirjoittanut kuoreen oikean osoitteen, panet kirjeesi postilaatikkoon ja kirjeesi matka alkaa. Postitoimistossa kirje ohjataan seuraavaan paikkaan, kenties alueelliseen tai valtakunnalliseen jakelukeskukseen ja sen jälkeen paikalliseen postitoimistoon lähelle tytärtäsi.

Sähköpostille tapahtuu samoin. Kun olet kirjoittanut kirjeesi tietokoneellasi, sinun täytyy liittää siihen sähköpostiosoite, jonka avulla kirje löytää tyttäresi. Lähetettyäsi tämän elektronisen kirjeen se matkustaa tietokoneeltasi, usein niin sanotun modeemin avulla, joka kytkee tietokoneesi Internetiin puhelinverkon kautta. Se aloittaa matkansa ja kulkee erilaisiin tietokoneisiin, jotka toimivat paikallisina tai valtakunnallisina postinjakelukeskuksina. Tietojensa avulla ne kykenevät toimittamaan kirjeen määränpäänä olevaan tietokoneeseen, jolta tyttäresi voi hakea sen luettavakseen.

Toisin kuin tavallinen posti, sähköposti on usein perillä jopa toisissa maanosissa korkeintaan muutamassa minuutissa, paitsi siinä tapauksessa, että jokin osa verkosta on ruuhkautunut pahasti tai on tilapäisesti epäkunnossa. Kun tyttäresi katsoo elektroniseen postilaatikkoonsa, hän löytää sieltä kirjeesi. Sähköpostin nopeus ja se helppous, jolla sen voi lähettää kerralla jopa useille vastaanottajille kaikkialle maailmaan, ovat tehneet siitä suositun viestintämuodon.

Keskusteluryhmät

Toinen suosittu palvelu on nimeltään Usenet. Usenet tarjoaa pääsyn uutis- eli keskusteluryhmiin, joissa voi keskustella toisten kanssa joistakin tietyistä aiheista. Jotkin keskusteluryhmät ovat keskittyneet ostamaan tai myymään erilaisia kulutustavaroita. Keskusteluryhmiä on tuhansia, ja kun Internetin käyttäjä on päässyt Usenetiin, niiden käyttö on maksutonta.

Kuvitellaanpa, että joku on mennyt mukaan keskusteluryhmään, joka harrastaa postimerkkeilyä. Kun toiset tämän ryhmän keskustelijat lähettävät uusia tätä harrastusta koskevia viestejä, nämä viestit ovat myös uuden tulokkaan luettavissa. Hän näkee paitsi sen, mitä joku on lähettänyt keskusteluryhmään, myös sen, mitä toiset ovat kirjoittaneet vastaukseksi. Jos joku esimerkiksi pyytäisi tietoja jostakin tietystä postimerkkisarjasta, pian sen jälkeen voisi tulla eri puolilta maailmaa vastauksia, jotka olisivat heti kaikkien niiden luettavissa, jotka ovat mukana tässä keskusteluryhmässä.

Eräs muunnelma tästä ideasta on eräänlainen sähköinen ilmoitustaulu BBS (Bulletin Board System). Sähköiset ilmoitustaulut ovat samanlaisia kuin Usenet, paitsi että kaikki tiedostot sijaitsevat yhdessä tietokoneessa ja niitä ylläpitää yleensä yksi ihminen tai ryhmä. Näiden keskusteluryhmien aihepiiri kertoo, millaisista asioista niiden käyttäjät ovat kiinnostuneita sekä millaisia heidän näkemyksensä ja moraaliarvonsa ovat, joten arvostelukykyä tarvitaan.

Tiedostojen yhteiskäyttö ja aiheenmukainen tiedonhaku

Yksi Internetin alkuperäisistä tavoitteista oli tietojen saattaminen kaikkien ulottuville kaikkialla maailmassa. Edellisessä kirjoituksessa mainittu opettaja löysi Internetin välityksellä toisen opettajan, joka oli halukas antamaan hänen käyttöönsä kehittelemäänsä kurssimateriaalia. Tiedostot siirrettiin muutamassa minuutissa, vaikka välimatkaa oli yli 3000 kilometriä.

Millaista apua on tarjolla, kun joku ei tiedä, mistä päin Internetiä jokin aihe voi löytyä? Aivan kuten me löydämme jonkin puhelinnumeron käyttämällä puhelinluetteloa, käyttäjä voi löytää Internetistä mielenkiintoisia kohteita ottamalla ensin yhteyttä niin sanottuihin hakupalveluihin. Käyttäjä näppäilee ruutuun yhden tai useampia sanoja, ja sen jälkeen hakupalvelu antaa luettelon niistä Internet-sivuista, joilta tietoa voi löytyä. Yleensä haut ovat ilmaisia ja niihin kuluu vain muutama sekunti.

Edellä mainittu maanviljelijä oli kuullut uudesta maanviljelysmenetelmästä, ”täsmäviljelystä” (engl. precision farming), jossa käytetään hyväksi tietokoneita ja satelliittikarttoja. Sanojen ”precision farming” avulla hakuohjelma löysi hänelle sellaisten viljelijöitten nimiä, jotka käyttivät sitä, samoin kuin seikkaperäisiä tietoja tästä menetelmästä.

WWW

Se Internetin osa, josta käytetään lyhennettä WWW (World Wide Web eli Web), antaa kirjoittajille mahdollisuuden käyttää vanhaa keksintöä – alaviitteitä – uudella tavalla. Kun jonkin aikakauslehtiartikkelin tai kirjan tekijä sijoittaa tekstiin alaviitetähden, me vilkaisemme sivun alareunaa ja meidät ehkä opastetaan jollekin toiselle sivulle tai johonkin toiseen kirjaan. Internet-tietokonedokumenttien tekijät voivat pohjimmiltaan tehdä samoin alleviivaamalla jonkin dokumentissaan olevan sanan, lauseen tai kuvan tai korostamalla sitä.

Korostettu sana tai kuva on lukijalle vihje siitä, että Internet tarjoaa kyseisestä asiasta lisätietoja, usein jonkin toisen dokumentin. Tämä Internet-dokumentti voidaan saada esiin heti. Dokumentti voi olla jopa toisella tietokoneella ja jossakin toisessa maassa. Kirjan Access the Internet! tekijä David Peal toteaa, että tämä menetelmä ”yhdistää sinut todellisiin dokumentteihin, ei ainoastaan anna viitteitä niihin”.

WWW:hen voidaan tallentaa myös valokuvia, grafiikkaa, animaatioita, videoita ja äänitteitä käyttöä varten. Loma, edellisen kirjoituksen alussa mainittu kotirouva, haki esiin ja katsoi lyhyen värielokuvan, jossa kerrotaan maailmankaikkeutta koskevista nykyisistä teorioista. Selostuksen hän kuuli tietokoneensa äänentoistolaitteista.

Verkossa surffailu

WWW-selaimen avulla voidaan helposti ja nopeasti käydä silmäilemässä tietoa ja värikästä grafiikkaa, jota saattaa olla tallennettuna tietokoneisiin monissa eri maissa. WWW-selaimen käyttö voi jollain tapaa muistuttaa todellista matkustelemista, paitsi että se on helpompaa. Webin avulla on mahdollista käydä tutustumassa Kuolleenmeren kirjakääröihin tai Washingtonissa sijaitsevaan natsien hirmutekojen muistomuseoon. Tätä siirtymistä nopeasti paikasta toiseen WWW:ssä sanotaan yleisesti verkossa surffailuksi.

Liikeyritykset ja muut organisaatiot ovat kiinnostuneet WWW:stä siksi, että ne voivat sen avulla mainostaa tuotteitaan tai palvelujaan sekä tarjota muunlaista informaatiota. Ne luovat WWW-sivun, eräänlaisen elektronisen näyteikkunan. Kun organisaation WWW-sivun osoite on tiedossa, mahdolliset asiakkaat voivat selaimen avulla käydä ”ostoksilla” tai selailemassa tietoja. Internet on kuitenkin samanlainen kuin mikä tahansa tori: kaikki siellä tarjolla olevat tuotteet, palvelut tai tiedot eivät ole tervehenkisiä.

Tutkijat yrittävät tehdä Internetistä niin turvallisen, että sen avulla voitaisiin hoitaa luottamuksellisia liiketoimia (turvallisuudesta enemmän tuonnempana). Tällainen kaupallinen toiminta on lisännyt liikennettä, minkä vuoksi kehitteillä on jo toinen maailmanlaajuinen Internet, josta jotkut käyttävät nimeä Internet II.

Mikä on IRC?

Eräs Internetin tarjoama yleinen palvelu on IRC (Internet Relay Chat). IRC antaa ihmisille mahdollisuuden esiintyä peitenimillä ja lähettää toisilleen viestejä, jotka ovat saman tien perillä. Vaikka monet eri ikäryhmät käyttävätkin sitä, se on erityisesti nuorten suosiossa. Kytkeydyttyään IRC:hen käyttäjä saa yhteyden suureen määrään muita käyttäjiä ympäri maailman.

IRC-keskustelut käydään niitä varten luoduilla kanavilla, joilla kullakin on oma teemansa, esimerkiksi science fiction, elokuvat, urheilu tai romantiikka. Kaikki jollekin IRC-kanavalle näppäillyt viestit ilmaantuvat lähes samanaikaisesti kaikkien tuolla kanavalla olevien keskustelukumppaneitten tietokoneruuduille.

IRC-keskustelukanava muistuttaa suuresti kutsuja, joilla ihmiset keskustelevat toistensa kanssa samanaikaisesti, paitsi että kaikki kirjoittavat lyhyitä viestejä koneella. Keskustelukanavat ovat toiminnassa yleensä ympäri vuorokauden. Kristityt tietenkin tajuavat, että seuraa koskevat Raamatun periaatteet – esimerkiksi se, mitä sanotaan 1. Korinttilaiskirjeen 15:​33:ssa – soveltuvat yhtä hyvin näissä keskusteluryhmissä mukanaoloon kuin kaikkiin muihinkin elämän puoliin.a

Kuka maksaa Internetistä?

Koska Internetissä voi liikkua niin pitkiä matkoja, saatat aprikoida, kuka maksaa niistä koituvat kulut. Kaikki käyttäjät – organisaatiot ja yksityiset ihmiset – maksavat ne yhdessä. Internetin käyttäjä ei kuitenkaan välttämättä saa kaukopuhelulaskua, vaikka hän olisi käynyt lukemassa monia eri ulkomailla sijaitsevia dokumentteja. Useimmilla käyttäjillä on sopimus paikallisen Internet-yhteyksiä tarjoavan yrityksen kanssa, joka monesti perii käyttäjältä kiinteän kuukausimaksun. Yleensä nämä yritykset järjestävät asiakkaittensa yhteysnumeroksi paikallisen puhelinnumeron kaukopuhelumaksujen välttämiseksi. Suomessa kuukausimaksut vaihtelevat muutamasta kymmenestä markasta yli sataan markkaan. Hinnat riippuvat sopimuksen tarjoamasta käyttöajasta ja minuuttihinnasta.

Kuten voit nähdä, Internet tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Mutta pitäisikö sinun astua tälle tiedon valtatielle?

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Internet-osoitteet – mitä ne ovat?

Internetiin liittyneet ihmiset tunnistetaan sähköpostiosoitteistaan. Kuvitellaanpa, että haluat lähettää sähköpostia ystävällesi, jonka sähköpostiosoite on drg@tekwriting.com.b Tässä esimerkissä henkilön käyttäjätunnus, jolla kirjoittaudutaan sisään Internetiin, on ”drg”. Ihmiset käyttävät usein nimikirjaimiaan tai koko nimeään tunnisteenaan. @-merkkiä seuraava sana saattaa tarkoittaa heidän työnantajaansa, heidän yritystään tai sitä yritystä, jonka sähköpostiyhteyksiä he käyttävät. Tässä tapauksessa ”tekwriting” on sähköpostipalveluja tarjoavan yrityksen tunniste. Yhdysvaltalaisten osoitteiden viimeinen osa kertoo, minkätyyppisessä organisaatiossa sähköpostiyhteys sijaitsee. Tässä tapauksessa ”com” tarkoittaa liikeyritystä. Oppilaitokset merkitsevät nimen samaan tapaan, mutta päätteenä on ”edu”, ja ei-kaupallisilla organisaatioilla päätteenä on ”org”. Muiden maiden sähköpostiosoitteet päättyvät yleensä maatunnukseen. Esimerkiksi osoitteesta lvg@spicyfoods.ar käy ilmi, että henkilön, jonka tunniste on ”lvg”, yhteys kulkee Argentiinassa toimivan liikeyrityksen kautta, josta käytetään nimitystä ”spicyfoods”.

Toinen osoitetyyppi kertoo WWW-dokumentin sijainnin Internetissä. Oletetaanpa, että etsimme tietoja sademetsistä ja niitä löytyy WWW-dokumentista, joka sijaitsee osoitteessa http://www.ecosystems.com/research/ forests/rf. Kirjaimet ”http” (Hypertext Transfer Protocol) merkitsevät protokollaa eli käytäntöä, jonka mukaisesti tällaisia WWW-dokumentteja käsitellään. Osa ”www.ecosystems.com” kertoo WWW-palvelimen eli tietokoneen nimen – tässä tapauksessa liikeyrityksestä käytettävän nimen ”ecosystems”. Varsinainen WWW-dokumentti on osoitteen loppuosa: ”/research/ forests/rf”. WWW-osoitteesta käytetään usein lyhennettä URL (Uniform Resource Locator).

[Alaviite]