Stressi – syitä ja seurauksia

MITÄ on stressi? Se voidaan määritellä fyysiseksi tai henkiseksi rasitukseksi, jota aiheuttaa mikä tahansa fyysinen, kemiallinen tai henkinen tekijä. Stressi ei kuitenkaan ole automaattisesti vahingollista. Lääkäri Melissa C. Stöppler sanoo: ”Lievä stressi ja jännitys voi joskus olla hyödyllistä. Johonkin hankkeeseen tai tehtävään liittyvä pieni stressi saa ihmisen usein hoitamaan työnsä hyvin ja rivakasti.”

Milloin stressistä sitten tulee ongelma? Stöppler vastaa: ”Stressi alkaa vaikuttaa haitallisesti vasta sitten kun se kasvaa liian suureksi tai sitä ei hallita.” Tarkastellaanpa muutamia tavallisimpia stressin aiheuttajia.

Elannon hankkiminen

Kuningas Salomo sanoi: ”Ihmiselle ei ole mitään parempaa kuin että hän syö ja juo ja antaa sielunsa nähdä hyvää kovan työnsä vuoksi.” (Saarnaaja 2:24.) Monille ihmisille työ ei kuitenkaan tuota iloa vaan merkitsee äärimmäisiä paineita.

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston tiedotteen mukaan työperäiseen stressiin on muun muassa seuraavanlaisia syitä: esimiesten ja työntekijöiden välillä ei ole tarpeeksi vuorovaikutusta, työntekijöillä on liian vähän mahdollisuuksia osallistua itseään koskevien päätösten tekoon, työtovereiden kesken esiintyy ristiriitoja, työpaikka on epävarma, tai palkka on huono. Johtuvatpa työpaikan paineet mistä tahansa, työssä käyville vanhemmille ei ehkä jää kovin paljon energiaa huolehtia perheensä tarpeista. Nämä tarpeet voivat olla hyvin suuret. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli erään yksivuotisjakson aikana noin 50 miljoonaa ihmistä, jotka huolehtivat sairaasta tai ikääntyneestä perheenjäsenestä. Myös taloudelliset vaikeudet voivat aiheuttaa perheessä stressiä. Kahden lapsen äiti Rita joutui tiukalle, kun hänen miehensä Leandro vammautui auto-onnettomuudessa ja joutui pyörätuoliin. Rita tunnustaa: ”Taloudelliset ongelmat luovat jännitteitä. Kun rahat eivät riitä kaikkiin talousmenoihin, niin kyllä se vaikuttaa mielialaan.”

Yksinhuoltajien paineita

Yksinhuoltajillakin on suuria paineita, kun he yrittävät huolehtia perheestään. Aikainen ylösnousu aamiaista valmistamaan, lasten pukeminen ja vieminen päiväkotiin, töihin kiiruhtaminen ja työn vaatimuksiin vastaaminen kuluttavat suuresti fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Ja työpäivän jälkeen kiire jatkuu: lapset on haettava päiväkodista, ruoka laitettava ja kotityöt hoidettava. Neljän teini-ikäisen tyttären yksinhuoltajaäiti María vertaa elämäänsä painekattilaan: ”Paine voi kasvaa niin suureksi, että pelkään räjähtäväni kappaleiksi.”

Stressaantuneet lapset

Sosiologi Ronald L. Pitzerin mukaan monilla nuorilla on paljon stressiä. Sitä aiheuttavat jo murrosiän fyysiset muutokset ja tunne-elämän vaihtelu. Koulussakin on paineita. Kirjassa Lapsi ja stressi sanotaan, että tavallinen koulupäivä ”on tulvillaan stressiä synnyttäviä ongelmia ja paineita – oppiaineissa, urheilussa, kanssakäymisessä ikätovereiden ja opettajien kanssa”.

Joillakin alueilla tilannetta pahentaa kouluväkivallan uhka, ja lisäksi monet nuoret pelkäävät terrori-iskuja ja muita onnettomuuksia. ”Jos vanhemmat puhuvat koko ajan siitä, miten pelottava paikka maailma on nykyään, niin kyllä mekin alamme pelätä”, kirjoittaa eräs teinityttö.

Vanhempien tulisi tukea lapsiaan, mutta Pitzer sanoo: ”Hyvin usein käy niin, että kun lapset ja nuoret yrittävät kertoa syvimmistä tunteistaan, vanhemmat vähättelevät niitä, kieltävät ne, selittävät ne parhain päin tai sivuuttavat ne kokonaan.” Joissakin tapauksissa vanhempien keskinäiset ongelmat imevät heidän kaiken energiansa. ”Tuntuu kuin vanhemmat olisivat koko ajan tappelemassa”, sanoo nuori Tito, jonka vanhemmat päätyivät lopulta eroon. Kirjassa Lapsi ja stressi sanotaan: ”Tappelut tai sanaharkat eivät yksin saa aikaan traumoja. Kytevä viha, joka tulee esiin silloinkin, kun sitä peitellään hunajaisin sanoin, tekee lapset levottomiksi.”

Stressin hinta

Johtuupa stressi työstä tai koulusta, se voi pitkään jatkuessaan verottaa niin nuoren kuin varttuneemmankin terveyttä. Eräs lääketieteen asiantuntija kirjoittaa: ”Stressitilassa oleva elimistö on kuin lähtökiihdytykseen valmistautuva lentokone.” Stressi nostaa pulssia, verenpainetta ja verensokeria sekä lisää hormonien eritystä. ”Jos stressi vain jatkuu”, sama kirjoittaja jatkaa, ”kaikki siihen reagoivat elimet (aivot, sydän, keuhkot, verisuonet ja lihakset) alkavat käydä jatkuvasti ylikierroksilla tai niiden toiminta hidastuu pysyvästi. Tämä voi ajan myötä tuottaa fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia.” Stressisairauksien luettelo on huolestuttavan pitkä: sydäntaudit, aivohalvaus, immuunijärjestelmän häiriöt, syöpä, lihasten ja luuston sairaudet, diabetes sekä monia muita.

Erityisen huolestuttavaa on se, että monet ihmiset ja varsinkin nuoret yrittävät selviytyä stressistä epätervein keinoin. Tri Bettie B. Youngs sanoo: ”On todella surullista, että yrittäessään paeta tuskaa nuoret turvautuvat alkoholiin ja huumeisiin, koulupinnaukseen, pikkurikoksiin, vapaisiin sukupuolisuhteisiin, aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käytökseen ja kotoa karkaamiseen. Näin he joutuvat entistä suurempiin vaikeuksiin.”

Stressi on nykyelämän todellisuutta, eikä siltä voi välttyä kokonaan. Mutta kuten seuraava kirjoitus osoittaa, voimme tehdä paljon saadaksemme sen hallintaan.

[Huomioteksti s. 6]

”Paine voi kasvaa niin suureksi, että pelkään räjähtäväni kappaleiksi”

[Kuva s. 5]

Yksinhuoltajien elämässä on usein monia paineita

[Kuva s. 6]

Koulu voi aiheuttaa nuorille valtavia paineita