Hunaja – mehiläisten lahja ihmisille
Herätkää!-lehden kirjoittajalta Meksikosta
UUPUNUT israelilaissotilas tulee metsässä hunajaa tippuvan kennoston kohdalle, kastaa sauvansa pään hunajaan ja syö sitä. Heti hänen silmänsä kirkastuvat ja hänen voimansa palaavat. (1. Samuelin kirja 14:25–30.) Tämä Raamatun kertomus havainnollistaa erästä hunajan ominaisuutta, josta on hyötyä ihmiselle. Siitä saa nopeasti energiaa, koska se koostuu etupäässä hiilihydraateista (noin 82 prosenttia). Vain 30 grammassa hunajaa on niin paljon energiaa, että mehiläinen voisi lentää sillä maapallon ympäri!
Valmistavatko mehiläiset hunajaa vain ihmisen hyödyksi? Eivät. Hunaja on niiden elinehto. Keskikokoinen mehiläispesä tarvitsee 10–15 kiloa hunajaa selvitäkseen talven yli. Hyvänä kasvukautena parvi voi kuitenkin tuottaa hunajaa noin 25 kiloa, minkä ansiosta ihmiset samoin kuin eläimet, kuten karhut ja pesukarhut, voivat kerätä ja syödä sitä.
Miten mehiläiset valmistavat hunajaa? Mehiläinen imee kukista mettä torvimaisella kielellään ja kuljettaa sen pesäänsä mesikuvussa. Sen jälkeen se luovuttaa meden toisille mehiläisille, jotka ”pureksivat” sitä puolisen tuntia, jolloin siihen sekoittuu entsyymejä mehiläisten suussa olevista rauhasista. Sitten mehiläiset panevat sen kuusikulmaisiin kennoihin, jotka ne ovat tehneet vahasta, ja leyhyttelevät sitä siivillään, jotta siitä haihtuisi vettä.a Kun meden vesipitoisuus laskee alle 18 prosentin, kennot peitetään vahakalvolla. Suljetuissa kennoissa oleva hunaja voi säilyä lähes loputtomiin. Kerrotaan, että täysin syötäväksi kelpaavaa hunajaa on löydetty noin kolmetuhatta vuotta vanhoista faraoiden haudoista.
Hunajan lääkinnälliset ominaisuudet
Hunaja on erinomaista ravintoa, sillä siinä on runsaasti B-vitamiinia, erilaisia kivennäisaineita ja antioksidantteja, mutta se on myös vanhimpia jatkuvassa käytössä olleita lääkkeitä.b Yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston hyönteistieteilijä May Berenbaum sanoo: ”Hunajalla on hoidettu kautta vuosisatojen monenlaisia vaivoja ja vammoja, esimerkiksi haavoja, naarmuja, palovammoja ja harmaakaihia.”
CNN-uutiskanavalla kerrottiin viime aikoina heränneestä kiinnostuksesta hunajan lääkinnällistä arvoa kohtaan: ”Hunaja menetti suosionsa haavojen käärehoidossa, kun toisen maailmansodan aikana kehitettiin antibioottiset kääreet. Uusimmat tutkimukset ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen ovat saaneet aikaan sen, että tämä ikivanha kansanlääke on löytämässä uudestaan tiensä lääkekaappeihin.” On esimerkiksi havaittu, että palovammat paranevat nopeammin ja potilailla esiintyy vähemmän kipuja ja arpeutumista, kun käytetään hunajakääreitä.
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hunajalla on lievä bakteereja tuhoava ja niiden kasvua estävä vaikutus, koska mehiläiset erittävät meteen erästä entsyymiä. Tämä entsyymi tuottaa vetyperoksidia, joka tappaa vahingollisia bakteereja.c Ulkoisesti käytettynä hunajan on havaittu vähentävän tulehdusta ja lisäävän terveen kudoksen kasvua. Siksi uusiseelantilainen biokemisti Peter Molan sanoo: ”Hunajasta on tulossa koululääketieteen parissa arvostettu ja tehokas lääkkeenomainen aine.” Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration) on hyväksynyt hunajan lääkkeeksi, ja tuossa maassa markkinoidaan lääkehunajaa käytettäväksi haavojen kääreissä.
Kuinka monia muita ruoka-aineita tiedämme, jotka ovat yhtä ravitsevia ja maukkaita ja joilla on myös lääkinnällistä arvoa? Ei ihme, että menneisyydessä on jopa säädetty mehiläisiä ja mehiläishoitajia suojelevia lakeja. Jos joku vahingoitti puita tai pesiä, joissa asui mehiläisiä, hän saattoi saada siitä kovat sakot tai jopa kuolemanrangaistuksen. Hunaja on tosiaan kallisarvoinen lahja ihmisille ja kunniaksi Luojallemme.
[Alaviitteet]
a Mehiläiset erittävät hunajakennojen rakennusaineena käytettävää vahaa erityisistä ruumiinsa rauhasista. Koska kennot ovat kuusikulmaisia, niiden ohuet, 0,3 millimetriä paksut seinät voivat kannatella 30 kertaa oman painonsa veroista kuormaa. Hunajakenno on siis insinööritaidon mestarinäyte.
b Hunajaa ei suositella pikkulasten ravinnoksi, koska se voi aiheuttaa heillä botuliinimyrkytyksen.
c Vaivojen ja vammojen hoidossa käytetään pastöroimatonta hunajaa, koska tämä entsyymi tuhoutuu, kun se altistuu kuumuudelle tai valolle.
[Tekstiruutu/Kuva s. 16]
Hunaja ruoanlaitossa
Hunaja on makeampaa kuin sokeri. Kun korvaat sokerin hunajalla, käytä sitä vain puolet tai kolme neljäsosaa sokerin määrästä. Lisäksi koska hunajasta on noin 18 prosenttia vettä, vähennä reseptistä nesteitä sen mukaisesti. Jos reseptiin ei kuulu nestemäisiä aineita, lisää hunajadesilitraa kohti ruokalusikallinen jauhoja. Kun teet leivonnaisia, lisää myös kahta hunajadesilitraa kohti puoli teelusikallista ruokasoodaa ja pienennä uunin lämpötilaa 15 astetta.
[Lähdemerkintä]
National Honey Board
[Kuva s. 16]
Mehiläinen etsii mettä
[Kuva s. 16, 17]
Hunajakenno
[Kuva s. 17]
Mehiläisyhdyskunta
[Kuva s. 17]
Mehiläishoitaja tarkastaa yhtä pesässä olevaa kehää