2. luku
Hyvän uutisen kirjan synty
1. Millainen kirja hyödyttäisi koko ihmiskuntaa?
MITÄ odottaisit kirjalta, joka sisältää hyvän uutisen koko ihmiskunnalle? Ensinnäkin sen tulisi olla saatavissa hyvin monella kielellä. Lisäksi sen sanoman tulisi olla mielekäs ja auttaa kaikkiin kansoihin kuuluvia ihmisiä hyötymään mahdollisimman paljon elämästä jo nyt sekä antaa heille tulevaisuuden toivo. Sellainen on se Kirja, josta aloimme puhua ensimmäisessa luvussamme. Se on: PYHÄ RAAMATTU
2. a) Kuinka vanha Raamattu on? b) Miksi useimmat ihmiset voivat lukea sitä omalla kielellään? c) Millainen levikki Raamatulla on muihin kirjoihin verrattuna? (Roomalaisille 10:14, 18)
2 Millainen kirja Raamattu on? Ensinnäkin se on hyvin vanha kirja, sillä sen kirjoittaminen alkoi yli 3400 vuotta sitten. Se on levinnyt kaikkiin maihin, jopa etäisiin, yksinäisiin saariin. Se on löytänyt tiensä köyhiin majoihin ja nykyaikaisiin koteihin. Itse kirja on käännetty joko kokonaan tai osaksi yli 1575 kielelle ja murteelle, joten lähes kaikki ihmiset voivat lukea sitä omalla kielellään. Mikään toinen kirja ei ole päässyt lähellekään sen levikkiä, joka on miljardeja kappaleita. Joka vuosi levitetään eri puolilla maailmaa miljoonia ja taas miljoonia Raamattuja.
3. a) Miksi sanat ”Raamattu” ja ”Biblia” ovat sopivia nimityksiä tälle kirjalle? b) Millaiselle materiaalille alkuperäiset kirjoitukset tehtiin?
3 Raamattu on kirjoituskokoelma, jonka muodostaa todellisuudessa 66 yhteen koottua pientä kirjaa. Sana ”Raamattu” tulee kreikkalaisesta sanasta grammata, joka tarkoittaa ’kirjoituksia’. Rinnakkaisnimitys ”Biblia” on taas sellaisenaan kreikkaa ja tarkoittaa ’pieniä kirjoja’. Biblía on sukua biblos-sanalle, joka viittaa papyrus-kasvin pehmeään sisäosaan. Raamatun maissa siitä valmistettiin vanhalla ajalla paperia. Raamatun kirjoja jäljennettiin yhteen aikaan käsin tällaiselle papyruspaperille, vaikka näyttääkin siltä, että alkuperäiset kirjoitukset on kirjoitettu muokatuille eläinten nahoille.
4. a) Kuinka monta kirjoittajaa valmisti Raamattua? b) Minä aikana he kirjoittivat? c) Miksi Raamattu on ainoalaatuinen viisauden kirja? (Johannes 17:17)
4 Noin neljäkymmentä kirjoittajaa kokosi Raamatun 66 ”pientä kirjaa” yli 1600 vuoden aikana, vuosina 1513 eaa. – 98 ya. Täysi sopusointu vallitsi sen kaikkien kirjoittajien välillä opillisissa asioissa ja yhden johdonmukaisen teeman kehittämisessä. Tuloksena on hämmästyttävä, ainoalaatuinen viisauden kirja.
5. Mitkä nimitykset ovat suositeltavammat kuin ”Vanha testamentti” ja ”Uusi testamentti” ja miksi?
5 Jotkut jakavat Raamatun kahteen ”testamenttiin” ja väittävät, että ”Vanha testamentti” ei ole yhtä arvokas kuin ”Uusi testamentti”. Mutta asia ei ole niin, sillä Raamattu on kokonaan yhtä. Lisäksi ”testamentilla” tarkoitetaan liittoa, ja Raamatussa on enemmän kuin kaksi liittoa. Siksi on suositeltavampaa puhua Raamatun kahdesta osasta ”Heprealaisina kirjoituksina” ja ”Kreikkalaisina kirjoituksina”, koska nämä olivat ne alkukielet, joilla suurin osa Raamatusta kirjoitettiin. Heprealaiset kirjoitukset ovat välttämätön tausta Kreikkalaisten kirjoitusten täydelliselle ymmärtämiselle, ja Kreikkalaiset kirjoitukset ovat Heprealaisten kirjoitusten jatkoa, joka osoittaa niiden täyttymyksen. Jokainen näistä 66 ”pienestä kirjasta” auttaa osaltaan meitä ymmärtämään ihmiskunnan Luojan tarkoitusta.
6. a) Millaiset ihmiset kirjoittivat Raamatun? b) Miksi nämä asiat kirjoitettiin etukäteen? (1. Korinttolaisille 10:11)
6 Raamatun hyvä uutinen on tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille, ja vastaavasti sen kirjoittajatkin olivat monia eri elämänaloja edustavia miehiä. Heihin kuului paimenia ja karjanomistajia, kalastajia ja maanviljelijöitä, lääkäri ja veronkantaja. Ainakin kaksi heistä oli kuninkaita. Toiset olivat pappeja, profeettoja tai kirjureita. Yksi kirjoittajista oli yhteen aikaan ollut niiden kiihkeä vainooja, jotka uskoivat tähän hyvään uutiseen, mutta hän muuttui ja hänestä tuli yksi sen innokkaimmista julistajista. Kääntymyksensä jälkeen tämä entinen väärän uskonnon johtaja, apostoli Paavali, kirjoitti aikaisemmista Raamatun kirjoista:
”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” – Roomalaisille 15:4.
7. Miksi Raamattua voidaan sanoa itämaiseksi kirjaksi? (Roomalaisille 3:1, 2)
7 Vaikka Raamattu on eniten levinnyt länsimaissa, se on todellisuudessa itämainen kirja. Kaikki sen kirjoittamiseen osallistuneet miehet olivat itämaalaisia, jotka asuivat Lähi-idässä. Suurin osa sen tapahtumista sattui itämailla, joiden tapoja se heijastaa. Se kuvailee esimerkiksi ihmiskunnan tulevan Hallitsijan itämaiseksi paimeneksi, joka sääliväisesti huolehtii laumastaan:
”Hän kutsuu omia lampaitaan nimeltä ja johdattaa ne ulos. Kun hän on saanut kaikki omansa ulos, hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät missään tapauksessa seuraa, . . . hyvä paimen antaa sielunsa lampaitten puolesta.” (Johannes 10:3–5, 11)
Miten onnellinen päivä se onkaan, kun tämä entinen itämainen Paimen on meidän rakkaudellinen Hallitsijamme!
MITEN HYVÄ UUTINEN MERKITTIIN MUISTIIN
8. Missä suhteessa Raamatun kirjoittajat olivat samanlaisia kuin me nykyajan ihmiset?
8 Miehet, jotka kirjoittivat Raamatun, olivat epätäydellisiä, alttiita heikkouksille ja erehdyksille. Ihmisinä he eivät eronneet muista. Apostoli Paavali sanoi niille, jotka olivat erehtyneet pitämään häntä ja hänen lähetystyötoveriaan Barnabasta jumalina: ”Mekin olemme ihmisiä ja meillä on samat vajavaisuudet kuin teillä.” (Apostolien teot 14:15) Miten oli siis mahdollista, että epätäydelliset miehet kirjoittivat kertomuksen, joka todellisuudessa on Jumalan sanoma?
9. Miten epätäydelliset ihmiset saattoivat laatia täydellisen sanoman ihmiskunnalle?
9 Se johtui siitä, että he eivät kirjoittaneet omasta mielijohteestaan, vaan Jumala henkeytti heidät. Mitä tarkoitetaan tässä yhteydessä sanalla ”henkeyttää”? Se tarkoittaa, että Jumala, taivaan ja maan Luoja, vaikutti näihin miehiin henkensä eli näkymättömän kykyä antavan voimansa kautta pannen heidän mieleensä, mitä heidän tuli kirjoittaa hänen ”sananaan” eli sanomanaan ihmiskunnalle. Esimerkiksi psalminkirjoittaja Daavid sanoi:
”Jehovan [Jumalan] henki puhui minun kauttani, ja hänen sanansa oli minun kielelläni.” (2. Samuelin kirja 23:2, UM)
Ja apostoli Pietari kirjoitti profeetallisista sanomista:
”Yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” – 2. Pietari 1:20, 21.
10. a) Miksi Jumala saattoi helposti välittää sanomia uskollisille miehille? Valaise. (2. Mooseksen kirja 34:27, 28; Jeremia 1:1, 2, 9; Hesekiel 1:1; Daniel 7:1) b) Mikä ohjasi täydellisen Raamatun kokoamista, ja miksi sitä sanotaan? (Ilmestys 22:18, 19)
10 Jumalalle, koko maailmankaikkeuden Korkeimmalle Olennolle ja Luojalle, ei sanomien välittäminen uskollisille miehille maan päälle tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia. Nykyään ihmiset ovat matkustaneet kuuhun, ja heidän sieltä takaisin maan pinnalle lähettämänsä radiosanomat tulivat selvinä ja ymmärrettävinä perille kuljettuaan yli 400000 kilomeriä avaruuden halki. Myös televisiokuvia lähetettiin tuon suunnattoman matkan takaa, niin että ihmiset maan päällä saattoivat todella istua kotonaan ja katsella astronauttien kävelemistä kuun pinnalla. Jos ihminen voi lähettää sanomia tällä tavalla, niin miten helposti täytyykään kaiken Luojan pystyä lähettämään sanomia ja näkyjä ihmisille maan päälle jopa ”taivasten taivaitten” takaa! (1. Kuningasten kirja 8:27) Kun Jumala siirsi ajatuksensa Raamatun kirjureitten mieleen, he kirjoittivat ne muistiin ”Jumalan sanana” – hänen sanomanaan. (Heprealaisille 4:12) Jumala opasti henkensä avulla miehiä myös kokoamaan nämä 66 ”pientä kirjaa”, ja vain ne, muodostamaan täydellisen Raamatun, joka tunnetaan Raamatun ”kaanonina”.
TARKKA JA LUOTETTAVA KERTOMUS
11. Valaise esimerkein Raamatun tarkkuutta ja johdonmukaista järjestelyä.
11 Yksi Raamatun hämmästyttävistä piirteistä on se, miten huolellisesti se kertoo yksityiskohdista, ja myös sen täydellinen sopusointu. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 5. ja 10. luvussa se esittää sukuluetteloita ensimmäisestä ihmisestä Aadamista Nooan poikiin, mikä väli käsitti yli 2000 vuoden ajan. Myöhemmin pappi Esra kirjoitti 1. Aikakirjan ja omisti yhdeksän ensimmäistä lukua näiden aikaisempien sukuluetteloiden toistamiseen ja laajentamiseen kuljettaen kertomusta eteenpäin vielä 1500 vuotta läpi vanhan ajan historian siihen aikaan, jolloin israelilaiset palasivat Babylonian vankeudesta. Vielä myöhemmin sekä Matteus että Luukas toistivat evankeliumeissaan tärkeitä kohtia näistä aikaisemmista kertomuksista ja ulottivat Raamatun sukuluettelot Jeesukseen Kristukseen. (Matteus 1:1–17; Luukas 3:23–38) Näin Raamatun kirjoittajat laativat Jumalan hengen johdolla pysyvän sukuluettelon ensimmäisestä esi-isästämme, Aadamista, yli 4000 vuoden halki Jeesukseen, ”Ihmisen Poikaan”. Omasta evankeliumikertomuksestaan lääkäri Luukas kirjoitti:
”Koska olen tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen, [päätin] kirjoittaa ne johdonmukaisessa järjestyksessä.” (Luukas 1:3)
Kertomus on todellakin tarkka ja johdonmukainen.
12. Miten Mooses on voinut saada tietoa varhaishistoriasta?
12 Raamattu puhuu varhaisista ’historioista’. (1. Mooseksen kirja 2:4; 5:1; UM) Ne on voitu välittää suullisesti. Mutta miten siinä tapauksessa voitiin taata tarkkuus? Jumala loi ensimmäisen ihmisen Aadamin täydelliseksi. Myöhemmin Aadam kapinoi Jumalaa vastaan, joten Jumala tuomitsi hänet kuolemaan. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin tämä kerran täydellinen ruumis heikkeni niin paljon, että kuolema seurasi. Hän eli 930 vuotta Nooan isään Lemekiin asti, joka siis saattoi kuulla varhaishistorian suoraan Aadamilta. Lemek saattoi kertoa tämän kaiken Nooalle ja Nooan pojalle Seemille, jonka lähes täydellinen fyysinen kunto auttoi häntä elämään 500 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. Seem saattoi välittää Aabrahamille ja hänen pojalleen Iisakille yksityiskohtaisia tietoja vedenpaisumusta edeltäneestä maailmasta. Iisak saattoi kertoa tästä pojanpojalleen Leeville ja ilmeisesti Leevi pojanpojalleen Amramille, Mooseksen isälle. Varhaishistorian välittämiseen suullisesti Aadamilta Moosekselle tarvittiin siis vain viisi rengasta: Lemek, Seem, Iisak, Leevi ja Amram.
13. Miksi Luoja teetti kertomuksen varhaishistoriasta henkeytyksen avulla? (Psalmi 102:19)
13 Perinnöllisen epätäydellisyyden ja luultavasti myös vedenpaisumuksen jälkeisten muuttuneitten olosuhteiden johdosta ihmiskunta heikkeni kuitenkin jatkuvasti, ja Iisak eli vain 180 vuotta ja Mooses 120 vuotta. Kun ihmisen elinikä putosi 70–80 vuoteen, Luoja näki sopivaksi huolehtia siitä, että ihmiskunnan varhaishistoria säilytettiin tarkasti pysyvänä kertomuksena. Näin meillä olisi aina käytettävissä luotettava tieto ihmiskunnan alkuajoista. Luoja käytti Moosesta henkeytettynä kokoamaan tämän kertomuksen, josta tuli Raamatun ensimmäinen osa.
14. a) Kuka oli Mooses? (Heprealaisille 11:23–27) b) Miksi Mooses ja myöhemmät kirjoittajat olivat hyvin päteviä kirjoittamaan Raamatun kertomusta? (Apostolien teot 3:21)
14 Kuka tämä Mooses oli? Hän oli heprealaisen Aabrahamin jälkeläinen ja syntyi, kun hänen kansansa israelilaiset olivat orjina Egyptissä. Faaraon, Egyptin hallitsijan, tyttären ottopoikana Moosesta kasvatettiin ja opetettiin kuninkaan hovissa. Mutta kun hänen oli tehtävä ratkaisu, niin hän osoitti arvostavansa paljon enemmän niitä hengellisiä rikkauksia, joista hän saattoi nauttia Jumalan kansan kanssa, kuin kaikkea sitä aineellista rikkautta, jonka hän olisi voinut saada Egyptissä. Hän valitsi huonon kohtelun Jumalan oman kansan kanssa. Egyptissä saamiensa kokemusten aikana ja ollessaan myöhemmin paimenena erämaassa hän kehitti lujan uskon Jumalaan ja hänestä tuli ”nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä”. (4. Mooseksen kirja 12:3) Hän oli hyvin pätevä paitsi johtamaan monimiljoonaisen Israelin kansan pois Egyptistä myös palvelemaan Jumalan kirjurina Hänen henkensä alaisuudessa ja merkitsemään muistiin Raamatun kertomuksen ensimmäisen osan. Hänen jälkeensä toiset miehet, joilla oli samanlainen usko, jatkoivat Raamatun kertomuksen kirjoittamista, kunnes se valmistui 1600 vuotta myöhemmin. Näiden Raamatun kirjoitusten sisällyksen tarkastelu on meille nykyään hyvin kiinnostavaa ja hyödyllistä.
[Taulukko s. 12]
Raamattu ulottuu kauemmaksi ihmiskunnan historiaan kuin mitkään muut vanhat kirjoitukset
(Ks. painettu julkaisu)
TÄRKEIMPIEN USKONNOLLISTEN KIRJOITUSTEN IKÄ
(sekä kunkin valmistumisvuosi)
Ennen ajanlaskumme alkua (eaa.)
Vuosia
4026 Ihmisen luominen
2370 Vedenpaisumus
1473 Pentateukki (Raamattu) 3449 vuotta
500 Hindulaiset ”Tiedon kirjat” (Veda) 2476 vuotta
480 Kungfutselainen ”Suuri Oppi” (Ta-sio) 2456 vuotta
443 Heprealaiset kirjoitukset valmiit (Raamattu) 2419 vuotta
43 Buddhalaiset kirjoitukset, ”Kolme koria” 2019 vuotta
Yleistä ajanlaskua (ya.)
Vuosia
98 Koko Raamattu valmis 1879 vuotta
650 Koraani (Islamin pyhä kirja) 1327 vuotta
720 Šintolaiset Kožiki ja Nihongi 1257 vuotta
1830 Mormonin kirja 147 vuotta
1977
[Ei-raamatulliset vuosiluvut perustuvat ”Encyclopædia Britannican” vuoden 1971 painokseen.]
[Kuvat s. 16, 17]
Jumalan kirjoittamat kymmenen käskyä
Enkelit puhuivat Jumalan sanaa
Näkyjä valveilla
Jumalan henki ohjasi valintaa aikaisemmista muistiinmerkinnöistä
Unia nukkuessa