Luku 4
Tuntemattoman etsintää magian ja spiritismin välityksellä
1. Mitä Paavali sanoi ateenalaisille Areiopagilla? Miksi?
”ATEENAN miehet, näen, että te kaikessa näytätte olevan muita taipuvaisempia jumaluuksien pelkoon.” (Apostolien teot 17:22) Näin sanoi kristitty apostoli Paavali Areiopagille kokoontuneelle ihmisjoukolle muinaisessa Ateenan kaupungissa Kreikassa. Paavali huomautti tästä asiasta, koska hän oli aiemmin nähnyt ”kaupungin olevan täynnä epäjumalia”. (Apostolien teot 17:16) Mitä hän sitten oli nähnyt?
2. Mikä osoitti, että ateenalaisilla oli jumaluuksien pelkoa?
2 Epäilemättä Paavali oli tuossa maailmankaupungissa nähnyt lukuisia kreikkalaisia ja roomalaisia jumalia, ja ilmeisesti jumaluuksien palvonta oli hyvin tärkeällä sijalla ihmisten elämässä. Koska ateenalaiset pelkäsivät voivansa vahingossa laiminlyödä jonkin tärkeän tai voimakkaan jumaluuden kunnioittamisen ja siten suututtaa hänet, he jopa sisällyttivät ”Tuntemattoman Jumalan” palvontansa kohteisiin. (Apostolien teot 17:23) Se oli selvä osoitus heidän jumaluuksien pelostaan.
3. Rajoittuuko jumaluuksien pelko ateenalaisiin?
3 Jumaluuksien, varsinkaan tuntemattomien jumaluuksien, pelko ei tietenkään rajoitu vain ensimmäisen vuosisadan ateenalaisiin. Tuhansien vuosien ajan se on hallinnut lähes koko ihmiskuntaa. Monissa osissa maailmaa liittyy melkein jokainen ihmisten elämän piirre suoraan tai epäsuorasti johonkin jumaluuteen tai henkiin. Kuten olemme edellisestä luvusta nähneet, niin muinaisten egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, kiinalaisten ja muiden mytologiat perustuivat hyvin suuressa määrin siihen, millainen käsitys heillä oli jumalista ja hengistä. Näillä oli tärkeä osa ihmisten henkilökohtaisissa ja kansallisissa asioissa. Keskiaikana kristikunnan valta-alueella liikkui runsaasti kertomuksia alkemisteista, taikureista ja noidista. Eikä tilanne ole paljoakaan muuttunut nykyään.
Nykyajan riitit ja taikausko
4. Mainitse joitakin suosittuja tapoja, joilla on ilmeisesti yhteyttä jumaluuksiin tai henkiin.
4 Ovatpa ihmiset tietoisia siitä tai eivät, niin he tekevät paljon sellaista, millä on yhteyttä taikauskoisiin tapoihin tai uskomuksiin ja joskus jumaluuksiin tai henkiin. Oletko esimerkiksi tiennyt, että syntymäpäivien vietto on saanut alkunsa astrologiasta, joka panee suuren painon ihmisen tarkalle syntymäpäivälle? Mitä on sanottava syntymäpäiväkakusta? Se näyttää liittyvän kreikkalaiseen Artemis-jumalattareen. Hänen syntymäpäivänsä viettoon kuului kuun muotoisia hunajakakkuja, joiden päällä oli kynttilöitä. Tai oletko tiennyt, että mustien vaatteiden käyttäminen hautajaisissa oli alun perin juoni, jonka avulla oli tarkoitus välttyä sellaisten pahojen henkien huomiolta, joiden sanottiin väijyvän tällaisissa tilaisuuksissa? Jotkut mustat afrikkalaiset maalaavat itsensä valkeaksi, ja muissa maissa surijat käyttävät epätavallisia värejä, jotta henget eivät tunnistaisi heitä.
5. Mainitse joitakin tuntemiasi yleisiä taikauskon muotoja.
5 Näiden suosittujen tapojen lisäksi ihmisillä on kaikkialla taikauskonsa ja pelkonsa. Länsimaissa pidetään peilin rikkomista, mustan kissan näkemistä, tikapuiden ali kulkemista ja asuinseudun mukaan joko tiistaita tai perjantaita, 13. päivää, jotakin pahaa merkitsevinä enteinä. Idässä japanilaiset pitävät kimonoaan siten, että vasen puoli kiedotaan oikean päälle, sillä tapa kietoa kimono toisin päin varataan vain kuolleille ruumiille. Heidän talonsa rakennetaan siten, ettei koillista kohti ole lainkaan ikkunoita tai ovia, jotta demonit, joiden sanotaan tulevan siitä suunnasta, eivät löytäisi sisäänpääsytietä. Filippiineillä ihmiset ottavat kuolleilta kengät pois jalasta ja asettavat ne heidän jalkojensa viereen ennen hautausta, jotta ”Pyhä” Pietari ottaisi heidät tervetulleina vastaan. Kun vanhemmat opettavat nuoria käyttäytymään hyvin, he viittaavat kuuhun ja sanovat ”Pyhän” Miikaelin katselevan sieltä ja kirjoittavan muistiin heidän tekonsa.
6. Missä määrin ihmiset ovat nykyään sekaantuneet spiritismiin?
6 Henkiin ja jumaluuksiin uskominen ei kuitenkaan rajoitu näennäisesti vaarattomiin tapoihin ja taikauskon muotoihin. Sekä alkukantaisissa että nykyaikaisissa yhteiskunnissa ihmiset ovat turvautuneet erilaisiin menetelmiin valvoakseen tai lepyttääkseen pelottavia henkiä ja saadakseen hyväntahtoisten henkien suosion. Mieleemme saattavat luonnollisesti ensin tulla kaukana viidakoissa tai vuorilla asuvat ihmiset, jotka kysyvät neuvoa meedioilta, poppamiehiltä ja šamaaneilta ollessaan sairaana tai muuten ahdingossa. Mutta myös niin suurissa kuin pienissäkin kaupungeissa asuu ihmisiä, jotka menevät astrologien, parapsykologien, ennustajien ja selvänäkijöiden luo tiedustellakseen tulevaisuutta tai saadakseen apua tärkeiden ratkaisujen tekemisessä. Jotkut niistäkin, jotka kuuluvat nimellisesti johonkin uskontoon, harjoittavat innokkaasti sellaisia tapoja. Monet muut ovat tehneet spiritismistä, mustasta magiasta ja okkultismista uskontonsa.
7. Mitä kysymyksiä meidän on tarpeellista harkita?
7 Mikä on kaikkien näiden tapojen ja taikauskon muotojen lähde, alkuperä? Ovatko ne vain eri tapoja lähestyä Jumalaa? Ja mikä tärkeintä, miten ne vaikuttavat niitä noudattaviin? Saadaksemme vastaukset näihin kysymyksiin meidän on katsottava taaksepäin ihmisen historiaan ja luotava silmäys hänen varhaisiin palvontatapoihinsa.
Pyrkiminen kohti tuntematonta
8. Mikä ainutlaatuinen ominaisuus erottaa ihmiset alemmista luomuksista?
8 Vastoin sitä mitä kehitysopin kannattajat saattavat väittää, ihmisellä on hengellinen puoli, jonka vuoksi hän eroaa alemmista luomuksista ja on niiden yläpuolella. Hän tuntee syntymästään saakka halua päästä perille tuntemattomasta. Häntä askarruttavat jatkuvasti sellaiset kysymykset kuin: Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Mikä on ihmisen suhde aineelliseen maailmaan ja itse asiassa koko kaikkeuteen? Hänellä on myös palava halu pyrkiä kohti jotakin itseään korkeampaa ja voimakkaampaa pystyäkseen jollakin tavoin hallitsemaan ympäristöään ja elämäänsä. – Psalmi 8:4, 5; Saarnaaja 3:11; Apostolien teot 17:26–28.
9. Miten eräs oppinut kuvailee ”hengellisyyttä”?
9 Ivar Lissner sanoi kirjassaan tästä seuraavasti: ”Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä hellittämättömyyttä, jolla ihminen on kautta historian pyrkinyt kohti jotakin itsensä ulkopuolella olevaa. Hän ei ole koskaan suunnannut voimiaan yksinomaan elämän välttämättömyyksiin. Hän on aina ollut etsivä, hapuillut tiellään kauemmas, pyrkinyt kohti saavuttamatonta. Tämä ihmisolennossa ilmenevä outo ja synnynnäinen halu on hänen hengellisyytensä.” – Aber Gott war da.
10. Mikä osoittaa, että ihmisellä on luonnostaan halu pyrkiä kohti Jumalaa?
10 Jumalankieltäjät eivät tietystikään näe asioita aivan tällä tavalla. Yleensä he sanovat tämän inhimillisen taipumuksen johtuvan ihmisen psyykkisistä tai muista tarpeista, kuten olemme nähneet tämän kirjan 2. luvussa. Mutta emmekö olekin kaikki kokeneet sen, että joutuessaan vaaraan tai epätoivoiseen tilanteeseen useimpien ihmisten ensireaktio on se, että he kääntyvät Jumalan tai jonkin korkeamman voiman puoleen saadakseen apua? Tämä pitää paikkansa nykyään aivan yhtä hyvin kuin menneisyydessäkin. Siksi Lissner jatkoikin: ”Kenellekään, joka on tehnyt tutkimustyötä vanhimpien alkukantaisten kansojen parissa, ei voi jäädä epäselvyyttä siitä, että niillä kaikilla on jonkinlainen käsitys Jumalasta, että niillä on voimakas tietoisuus korkeimmasta olennosta.”
11. Mihin ihmisen yritykset pyrkiä kohti tuntematonta ovat johtaneet? (Vrt. Roomalaisille 1:19–23.)
11 Aivan eri asia on sitten se, miten he pyrkivät tyydyttämään tuota synnynnäistä halua pyrkiä kohti tuntematonta. Villieläinten voima sai vaeltavat metsästäjät ja karjapaimenet vapisemaan. Maanviljelijät seurasivat tarkoin sään ja vuodenaikojen vaihtelua. Viidakoissa asuvat reagoivat aivan eri tavalla kuin aavikkojen tai vuorten asukkaat. Nämä erilaiset pelot ja tarpeet saivat ihmiset kehittämään hämmentävän monenlaisia uskonnollisia tapoja, joiden välityksellä he toivoivat voivansa vedota hyvänsuopiin jumaliin ja lepyttää pelottavat jumalat.
12. Mitä yhteisiä piirteitä voidaan nähdä ihmisten uskonnollisissa tavoissa kaikkialla?
12 Huolimatta siitä, että nämä uskonnolliset tavat poikkeavat suuresti toisistaan, niissä voi kuitenkin havaita joitakin yhteisiä piirteitä. Sellaisia ovat muun muassa pyhiä henkiä ja yliluonnollisia voimia kohtaan osoitettava kunnioitus ja pelko, taikakeinojen käyttö, tulevaisuuden ennustaminen merkkien ja enteiden avulla, astrologia ja erilaiset povaamismenetelmät. Tarkastellessamme näitä piirteitä näemme, että niillä on ollut tärkeä osa ihmisten uskonnollisen ajattelun muovaamisessa eri puolilla maailmaa ja kautta aikojen, jopa meidänkin aikanamme.
Pyhät henget ja yliluonnolliset voimat
13. Mikä on voinut saattaa ymmälleen menneinä aikoina eläneitä ihmisiä?
13 Näyttää siltä, että ihmisten elämä oli ennen vanhaan täynnä mystiikkaa. Heidän ympärillään tapahtui paljon selittämätöntä ja hämmentävää. He eivät voineet ymmärtää esimerkiksi sitä, miksi joku riuska, hyväkuntoinen ihminen yhtäkkiä sairastui tai miksi taivas ei antanut sadetta tavanomaiseen aikaan tai miksi paljas, näennäisesti eloton puu tiettynä vuodenaikana muuttui vihreäksi ja tuli täyteen elämää. Jopa ihmisen oma varjo, sydämenlyönti ja hengitys olivat arvoituksia.
14, 15. Mistä ihminen ymmärryksen ja opastuksen puutteen vuoksi todennäköisesti katsoi selittämättömien asioitten johtuvan? (Vrt. 1. Samuelin kirja 28:3–7.)
14 Koska ihmisellä oli synnynnäinen taipumus hengellisyyteen, oli täysin luonnollista, että hän katsoi näiden arvoituksellisten seikkojen ja tapahtumien johtuvan jostakin yliluonnollisesta voimasta. Mutta koska häneltä puuttui asianmukainen opastus ja ymmärrys, hänen maailmansa tuli pian täyteen sieluja, henkiä, aaveita ja demoneja. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan algonkin-intiaanit kutsuvat ihmisen sielua nimellä otahchuk, joka merkitsee ”hänen varjoaan”, ja Kaakkois-Aasian malaijit uskovat, että kun ihminen kuolee, hänen sielunsa karkaa hänen sieraimiensa kautta. Nykyään henkiin ja poismenneisiin sieluihin uskominen – ja yritykset jotenkin viestiä niiden kanssa – ovat lähes yleismaailmallisia.
15 Ihmisen luonnollisessa elinympäristössä oli paljon muuta – aurinko, kuu, tähdet, valtameret, joet, vuoret – jotka samalla tavoin näyttivät olevan eläviä ja vaikuttavan suoranaisesti ihmisten toimiin. Koska ne näyttivät käsittävän aivan oman maailmansa, ne personoitiin hengiksi ja jumaluuksiksi, joista jotkin olivat hyvänsuopia ja avuliaita, toiset ilkeitä ja vahingollisia. Luomusten palvonta sai huomattavan sijan melkein kaikissa uskonnoissa.
16. Miten henkien, jumaluuksien ja pyhien esineitten palvonta ilmeni?
16 Me voimme löytää tällaisia uskonkäsityksiä käytännöllisesti katsoen jokaisen muinaisen kulttuurin uskonnoista. Babylonialaiset ja egyptiläiset palvoivat auringon, kuun ja tähtikuvioiden jumaliaan. Heidän kunnioituksensa kohteina oli myös petoja ja muita eläimiä. Hindut ovat tunnettuja miljooniin nousevasta jumalten panteonistaan. Kiinalaisilla on aina ollut pyhät vuorensa ja jokijumalansa, ja he ilmaisevat vanhempien kunnioitustaan esi-isien palvonnassa. Britteinsaarten muinaiset druidit pitivät tammipuita pyhinä, ja aivan erityisesti he kunnioittivat tammenrungolla kasvavaa misteliä. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat myöhemmin oman lisänsä, ja niin henkiin, jumaluuksiin, sieluihin, demoneihin ja kaikenlaisiin pyhiin esineisiin uskominen vakiintui.
17. Miten luotujen palvonta on yhä nykyäänkin ilmeistä?
17 Vaikka jotkut voivat nykyään pitää kaikkia sellaisia uskomuksia taikauskona, niin tällaisia käsityksiä esiintyy yhä monien ihmisten uskonnollisissa tavoissa eri puolilla maailmaa. Jotkut uskovat yhä, että jotkin vuoret, joet, oudonmuotoiset kivet (seidat), vanhat puut ja lukemattomat muut esineet ovat pyhiä, ja he palvovat niitä uskonnollisen kunnioituksen kohteina. He rakentavat näihin paikkoihin alttareita, pyhäkköjä ja temppeleitä. Esimerkiksi hindut pitävät pyhänä Gangesjokea, ja heidän hartain halunsa on, että he saavat elossa ollessaan kylpeä siinä ja että heidän tuhkansa heidän kuolemansa jälkeen sirotellaan siihen. Buddhalaiset pitävät hyvin poikkeuksellisena kokemuksena saada palvoa temppelissä, joka sijaitsee Buddh-Gayassa Intiassa, jossa Buddhan sanotaan saaneen valaistumisensa bodhipuun alla. Katolilaiset kulkevat polvillaan Guadalupen Neitsyen basilikaan Meksikossa tai kylpevät Ranskassa Lourdesin pyhiinvaelluspaikan ”pyhissä” vesissä ihmeparannusten toivossa. Nykyäänkin on yhä hyvin ilmeistä, että ihmiset kunnioittavat luotuja ennemmin kuin Luojaa. – Roomalaisille 1:25.
Magian synty
18. Mihin johti henkiin ja jumaluuksiin uskominen?
18 Kun sitten oli vakiintunut käsitys, että eloton maailma on täynnä henkiä, hyviä ja pahoja, oli helppo ottaa seuraava askel: yrittää saada yhteys hyviin henkiin opastuksen ja siunausten saamiseksi ja lepyttää pahoja henkiä. Niinpä alettiin harjoittaa magiaa eli taikuutta, ja se on kukoistanut menneinä aikoina lähes jokaisessa kansassa ja kukoistaa edelleen. – 1. Mooseksen kirja 41:8; 2. Mooseksen kirja 7:11, 12; 5. Mooseksen kirja 18:9–11, 14; Jesaja 47:12–15; Apostolien teot 8:5, 9–13; 13:6–11; 19:18, 19.
19. a) Mitä magia on? b) Miksi magia näyttää monista uskottavalta?
19 Pohjimmiltaan magiassa yritetään hallita tai pakottaa luonnonvoimia tai yliluonnollisia voimia tottelemaan ihmistä. Tietämättöminä monien jokapäiväisten tapahtumien todellisesta syystä menneiden aikojen ihmisyhteisöt uskoivat, että tiettyjen taikasanojen tai loitsujen toistaminen tai jonkin rituaalin suorittaminen voisi saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Tällainen taikuus sai uskottavuutta, kun jotkin rituaalit todella tehosivat. Esimerkiksi Sumatrasta länteen sijaitsevien Mentawaisaarten poppamiehistä – jotka olivat pääasiassa taikureita tai noitia – kerrottiin, että he pystyivät yllättävän tehokkaasti parantamaan ripulista kärsiviä ihmisiä. Heidän taikakaavansa mukaan sairaitten piti maata mahallaan lähellä rantakallion reunaa ja aika ajoin nuolla maata. Miksi se tehosi? Rantakallioiden maaperä sisälsi kaoliinia, vaaleaa savea, jota käytetään yleisesti joissakin nykyajan ripulilääkkeissä.
20. Miten taikuus alkoi hallita ihmisten elämää?
20 Muutama tällainen onnistuminen sai ihmiset nopeasti unohtamaan kaikki epäonnistumiset ja vakiinnutti taikuudenharjoittajien maineen. Pian heistä tuli kunnioittavaa pelkoa herättäviä ja suuressa arvossa pidettyjä yhteisön jäseniä – pappeja, päälliköitä, šamaaneja, poppamiehiä ja meedioita. Ihmiset menivät heidän luokseen ongelmineen, parantuakseen sairauksista ja ehkäistäkseen niitä, löytääkseen kadonneita tavaroitaan, tunnistaakseen varkaita, torjuakseen pahoja vaikutuksia ja kostaakseen jollekulle. Lopulta ihmisillä oli suuri joukko taikauskoisia tapoja ja rituaaleja, jotka koskivat näitä asioita ja muita elämän tapahtumia, kuten syntymää, täysi-ikäiseksi tuloa, kihlausta, avioliittoa, kuolemaa ja hautausta. Taikuuden voima ja mystiikka hallitsivat pian ihmisten elämää sen joka vaiheessa.
Sadetanssit ja loitsut
21, 22. Mitä tarkoitetaan ”sympateettisella magialla”? Valaise.
21 Huolimatta siitä, että eri kansat harjoittavat taikuutta monin eri tavoin, noiden tapojen takana olevat perusajatukset ovat huomattavan samanlaisia. Ensinnäkin ajatuksena on se, että sama aiheuttaa samaa, että haluttu vaikutus voidaan saada aikaan jäljittelemällä sitä. Tätä kutsutaan joskus jäljitteleväksi tai sympateettiseksi magiaksi. Esimerkiksi kun sateettomuus uhkasi Pohjois-Amerikan omaha-intiaanien satoa, he tanssivat vesiastian ympärillä. Sitten yksi heistä joi hiukan vettä ja sylki sitä ilmaan sateen pisarointia tai sadekuuroa jäljitellen. Tai joku mies saattoi kieriä haavoitetun karhun tavoin maassa varmistaakseen menestyksensä karhujahdissa.
22 Toisilla kansoilla oli monimutkaisempia rituaaleja, joihin sisältyi lauluja ja uhreja. Kiinalaisilla oli tapana tehdä paperista tai puusta suuri lohikäärme, heidän sateenjumalansa, ja kuljettaa sitä juhlakulkueessa ympäriinsä, tai he saattoivat viedä jumaluutensa kuvan ulos temppelistä ja asettaa sen aurinkoon, niin että se saattoi tuntea kuumuuden ja kenties lähetti sateen. Itä-Afrikan ngoni-kansan rituaaliin sisältyy oluen vuodattaminen sateen temppelissä maahan haudattuun ruukkuun, minkä jälkeen esitetään rukous: ”Mestari Chauta, olet kovettanut sydämesi meitä kohtaan; mitä haluaisit meidän tekevän? Tosiaankin paha meidät perii. Anna lapsillesi sateita; tuossa on olut, jonka olemme antaneet sinulle.” Sitten he juovat jäljellä olevan oluen. Tämän jälkeen lauletaan ja tanssitaan ja pudistellaan veteen kastettuja oksia.
23. Miten noituus ja loitsut kehittyivät? (Vrt. 3. Mooseksen kirja 19:31; 20:6, 27; 5. Mooseksen kirja 18:10–13.)
23 Toinen maagisten tapojen takana oleva ajatus on se, että jollekulle ihmiselle kuuluneet esineet vaikuttavat häneen senkin jälkeen, kun ne eivät enää ole hänellä. Tämä johti tapaan esittää jotakuta koskevia loitsuja käyttämällä sellaista, mikä on aikoinaan kuulunut tuolle henkilölle. Vielä 1500- ja 1600-luvun Euroopassa ja Englannissa ihmiset uskoivat noitiin ja velhoihin, jotka saattoivat tällaisen voiman avulla aiheuttaa ihmisille vahinkoa. Menetelmiin kuului esimerkiksi, että ihmisestä tehtiin vahakuva ja siihen pisteltiin neuloja, hänen nimensä kirjoitettiin paperinpalalle ja sitten se poltettiin, hänen vaatteistaan otettu tilkku haudattiin tai jotakin muuta tehtiin hänen hiuksilleen, sormenkynsistä leikatuille paloille, hielle tai jopa ulosteelle. Näiden ja muiden tapojen yleisyys voidaan nähdä siitä, että Englannissa saatettiin vuosina 1542, 1563 ja 1604 voimaan parlamentin asetus, joka määräsi noituudesta kuolemanrangaistuksen. Tavalla tai toisella ihmiset ovat kautta aikojen harjoittaneet tällaista taikuutta lähes joka kansassa.
Tulevaisuus merkeissä ja enteissä
24. a) Mitä on ennustelu? b) Miten babylonialaiset harjoittivat ennustelua?
24 Taikuutta käytetään usein salatun tiedon paljastamiseksi tai tulevaisuuden verhon raottamiseksi merkkien ja enteiden avulla. Babylonialaiset olivat tunnettuja tällaisesta ennustelusta. Kirjan ”Taikuus, yliluonnolliset ilmiöt ja uskonto” mukaan ”he olivat mestareita ennakkotietämyksen taidoissa, he ennustivat tulevaisuuden teurastettujen eläinten maksasta ja sisälmyksistä, tulesta ja savusta sekä jalokivien loistosta; he ennustivat tapahtumia vesilähteiden solinasta ja kasvien muodosta. – – Ilmakehän merkkejä, sadetta, pilviä, tuulta ja salamoita tulkittiin enteiksi; huonekalujen ja puupanelien halkeaminen ennusti tulevia tapahtumia. – – Kärpäset ja muut hyönteiset samoin kuin koirat olivat okkulttisten sanomien kantajia.” – Magic, Supernaturalism, and Religion.
25. Miten Hesekiel ja Daniel viittaavat muinaisessa Babylonissa harjoitettuun ennusteluun?
25 Raamatun Hesekielin kirja kertoo, että eräällä sotaretkellä ”Baabelin kuningas seisahtuu tien haaraan, molempain teitten suuhun, taikojansa taikomaan: hän pudistaa nuolia, kysyy kotijumalilta, tarkkaa maksaa”. (Hesekiel 21:21) Velhot, noidat ja taikuutta harjoittavat papit olivat myös vakituinen osa Babylonin hovia. – Daniel 2:1–3, 27, 28.
26. Mikä oli yksi kreikkalaisten keskuudessa suosittu ennustelun muoto?
26 Muidenkin kansojen ihmiset sekä idässä että lännessä harrastivat monia ennustelun muotoja. Kreikkalaiset kysyivät oraakkeleiltaan neuvoa sekä suurten poliittisten tapahtumien suhteen että sellaisista maallisista yksityisasioista kuin avioliitosta, matkustamisesta ja lapsista. Tunnetuin oli Delfoin oraakkeli. Vastaukset, joiden ajateltiin tulevan Apollon-jumalalta, annettiin papittaren, Pythian, välityksellä käsittämättöminä ääninä, jotka papit tulkitsivat moniselitteisiä säkeitä esittämällä. Klassinen esimerkki oli Lyydian kuninkaalle Kroisokselle esitetty vastaus, joka kuului: ”Jos Kroisos menee Halysjoen yli, hän on hävittävä suuren valtakunnan.” Suuri valtakunta, jonka hän hävitti, osoittautui hänen omaksi valtakunnakseen. Kroisos koki tappion persialaisen Kyyroksen käsissä, kun hän ylitti Halysjoen tunkeutuakseen Kappadokiaan.
27. Miten pitkälle roomalaiset menivät ennustelussa?
27 Roomalaiset veivät lännessä ennustelutaidon huippuunsa; he tutkivat enteitä ja merkkejä lähes kaikissa toimissaan. Kaikissa yhteiskuntaluokissa oli ihmisiä, jotka uskoivat astrologiaan, noituuteen, talismaaneihin, povaamiseen ja moniin muihin ennustelumuotoihin. Ja erään Rooman historian asiantuntijan, Edward Gibbonin, mukaan ”ihmiset pitivät kaikkia roomalaisessa maailmassa vallinneita eri palvontamuotoja yhtä oikeina”. Kuuluisa poliitikko ja puhuja Cicero oli perehtynyt hyvin enteiden etsimiseen lintujen lennosta. Roomalainen historioitsija Petronius huomautti, että joissakin roomalaisissa kaupungeissa olevien uskontojen ja kulttien paljoudesta voisi päätellä, että niissä on täytynyt olla enemmän jumalia kuin ihmisiä.
28. Miten muinaisajan kiinalaiset harjoittivat ennustelua?
28 Kiinassa on kaivettu esiin yli 100000 oraakkeliluuta ja kilpikonnankuorta, jotka ovat peräisin toiselta vuosituhannelta eaa. (Shang-dynastian ajalta). Shang-papit käyttivät niitä etsiessään jumalallista opastusta kaikkiin asioihin säästä sotajoukkojen liikehdintään saakka. Papit kirjoittivat hyvin vanhalla kirjoitustyylillä kysymyksiä näihin luihin. Sitten he kuumensivat luut ja tutkivat niihin syntyneitä säröjä ja kirjoittivat vastaukset samoihin luihin. Jotkut oppineet uskovat, että kiinalainen kirjoitus kehittyi tästä muinaisesta kirjoitustyylistä.
29. Minkä ennustelua koskevan periaatteen I ching esittää?
29 Tunnetuin muinainen kiinalainen kirjoitelma ennustelusta on I ching (Muutosten kirja; ch lausutaan tš). Kahden ensimmäisen Chou-keisarin, Wen Wangin ja Chou Kungin sanotaan kirjoittaneen sen 1100-luvulla eaa. Se sisältää yksityiskohtaisia selityksiä kahden vastakkaisen voiman, yinin ja yangin (pimeän ja valoisan, kielteisen ja myönteisen, naisellisen ja miehisen, kuun ja auringon, maan ja taivaan jne.) vuorovaikutuksesta, joiden monet kiinalaiset yhä uskovat olevan kaikkien elämän asioitten taustalla vaikuttavina periaatteina. Teos esittää sellaisen kuvan, että kaikki muuttuu alati ja ettei mikään ole pysyvää. Onnistuakseen missä tahansa hankkeessa ihmisen täytyy olla selvillä kaikista senhetkisistä muutoksista ja toimia sopusoinnussa niiden kanssa. Siksi ihmiset esittävät kysymyksiä ja heittävät arpoja ja sitten kääntyvät I chingin puoleen saadakseen vastauksia. Satojen vuosien ajan on I ching ollut kaikenlaisen povaamisen, geomansian ja muiden ennustelun muotojen pohjana Kiinassa.
Astronomiasta astrologiaan
30. Kuvaile astronomian varhaisia kehitysvaiheita.
30 Auringon, kuun, tähtien ja planeettojen järjestyksellisyys on kauan kiehtonut ihmisiä maan päällä. Mesopotamiasta on löydetty tähtiluetteloita, jotka ovat peräisin 1800-luvulta eaa. Tämän tiedon perusteella babylonialaiset saattoivat ennustaa monia tähtitaivaan tapahtumia, esimerkiksi kuunpimennyksiä, tähdistöjen nousuja ja laskuja ja joitakin planeettojen liikkeitä. Egyptiläiset, assyrialaiset, kiinalaiset, intialaiset, kreikkalaiset, roomalaiset ja muut muinaiset kansat tarkkailivat niin ikään taivasta ja tekivät yksityiskohtaisia merkintöjä astronomisista tapahtumista. Näiden merkintöjen pohjalta he laativat kalenterinsa ja järjestivät vuotuiset toimintonsa.
31. Miten astronomiasta syntyi astrologia?
31 Astronomisten havaintojen perusteella huomattiin, että jotkin maan päällä sattuvat tapahtumat näyttivät olevan yhtäaikaisia joidenkin taivaan tapahtumien kanssa. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtuminen noudatti tarkkaan auringon liikettä, vuorovedet laskivat ja nousivat kuun vaiheitten mukaisesti, Niilin vuotuinen tulva seurasi aina kirkkaimman tähden, Siriuksen, ilmaantumista. Luonnollinen johtopäätös oli, että taivaankappaleilla oli merkittävä osuus näiden ja muiden maapallon tapahtumien aiheuttamisessa. Egyptiläiset kutsuivatkin Siriusta Niilin vesien tuojaksi. Käsitys tähtien vaikutuksesta maanpäällisiin tapahtumiin johti nopeasti siihen ajatukseen, että taivaankappaleitten voitiin luottaa ennustavan tulevaisuutta. Siten astronomiasta syntyi astrologia. Pian kuninkaat ja keisarit alkoivat pitää hoveissaan virallisia astrologeja, jotka kääntyivät tähtien puoleen saadakseen neuvoja tärkeissä kansallisissa asioissa. Samoin tavallisetkin ihmiset tähyilivät tähtiä saadakseen selville oman kohtalonsa.
32. Millä tavoin babylonialaiset harjoittivat astrologiaa?
32 Babylonialaiset tulevat jälleen kerran kuvaan mukaan. He pitivät tähtiä jumalien taivaallisina asuinpaikkoina, samoin kuin temppelit olivat heidän maallisia asuinpaikkojaan. Se synnytti ajatuksen ryhmitellä tähdet tähtikuvioiksi. Sen perusteella myös uskottiin, että taivaissa tapahtuvat häiriöt, esimerkiksi pimennykset tai joidenkin kirkkaiden tähtien tai komeettojen ilmaantumiset, tiesivät surua ja sotaa maan päällä. Mesopotamiassa esiin kaivettujen esineiden joukosta on löydetty satoja astrologien kuninkaille osoittamia tiedonantoja. Joissakin niistä mainittiin esimerkiksi, että lähestyvä kuunpimennys oli merkki siitä, että tietty vihollinen kokisi tappion, tai että jossakin tähtikuviossa olevan tietyn planeetan ilmaantuminen merkitsisi ”suurta vihaa” maan päällä.
33. Mitä Jesaja sanoi babylonialaisista ”tähtien tähystäjistä”?
33 Se, missä määrin babylonialaiset turvautuivat tällaiseen ennusteluun, voidaan lisäksi nähdä niissä pilkkaavissa sanoissa, jotka profeetta Jesaja esitti ennustaessaan Babylonin tuhon: ”Astu esiin loitsuinesi ja paljoine velhouksinesi, joilla olet vaivannut itseäsi nuoruudestasi asti – –. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on.” – Jesaja 47:12, 13.
34. Keitä olivat ne ”itämaan tietäjät”, jotka tulivat Jeesus-lapsen luo?
34 Babyloniasta astrologia vietiin Egyptiin, Assyriaan, Persiaan, Kreikkaan, Roomaan ja Arabiaan. Idässä oli myös hinduilla ja kiinalaisilla monimutkaiset astrologiset järjestelmänsä. Ne ”itämaiden tietäjät”, joiden evankelista Matteus kertoi tulleen Jeesus-lapsen luo, olivat ”tähdistäennustajia – – itäisiltä seuduilta”. (Matteus 2:1, 2) Jotkut oppineet uskovat, että nämä astrologit ovat voineet tulla Kaldean ja Meedo-Persian astrologisen koulukunnan piiristä Parthiasta, joka oli ollut Persian provinssi ja josta myöhemmin tuli itsenäinen Parthian valtakunta.
35. Millainen astrologiasta kehittyi kreikkalaisten ajasta lähtien?
35 Nykyiseen muotoonsa astrologian kuitenkin kehittivät kreikkalaiset. Aleksandriassa Egyptissä toiminut kreikkalainen tähtitieteilijä Klaudios Ptolemaios kokosi 100-luvulla kaikki tuolloiset astrologiset tiedot neljään kirjaan. Teosta kutsutaan nimellä Tetrabiblos ja se on ollut astrologian perusteoksena näihin aikoihin saakka. Tästä kehittyi se, mikä yleisesti tunnetaan horoskooppiastrologiana, toisin sanoen järjestelmä ihmisen tulevaisuuden ennustamiseksi tutkimalla hänen horoskooppiaan – kaavakuvaa, joka osoittaa auringon, kuun ja eri planeettojen aseman tähtikuvioissa nähtynä ihmisen syntymäpaikalta hänen syntymähetkellään.
36. Mitä todisteita on siitä, että astrologia alkoi herättää kunnioitusta?
36 Astrologia oli 1300- ja 1400-luvuille tultaessa lännessä laajalti hyväksytty. Yliopistot opettivat sitä oppiaineena, joka vaati kielten ja matematiikan taitoa. Astrologeja pidettiin oppineina miehinä. Shakespearen kirjoitukset ovat täynnä viittauksia astrologisten seikkojen vaikutukseen ihmisten asioihin. Jokaisessa kuninkaallisessa hovissa ja monilla aatelismiehillä oli omat astrologinsa valmiina antamaan neuvoja. Tuskin mihinkään hankkeeseen – olipa kyseessä sota, rakentaminen, liikeasia tai matkustaminen – ryhdyttiin hankkimatta ensin tietoa tähtien asennosta. Astrologia oli alkanut herättää kunnioitusta.
37. Miten tieteen edistyminen on vaikuttanut astrologiaan?
37 Vaikka sellaisten tähtitieteilijöitten kuin Kopernikuksen ja Galilein työ ja tieteellisen tutkimuksen edistys ovat suuresti horjuttaneet uskoa astrologiaan todellisena tieteenä, se on pitänyt pintansa meidän päiviimme saakka. (Ks. sivua 85.) Olkoonpa kysymys valtionpäämiehistä tai kadunmiehistä, asuvatpa ihmiset teknisesti edistyneissä maissa tai kehitysmaiden syrjäkylissä, niin tällä mystisellä taidolla, jonka babylonialaiset panivat alulle ja jota kreikkalaiset kehittivät ja arabit edelleen laajensivat, on yhä nykyään suuri vaikutus.
Kasvoihin tai kämmeneen kirjoitettu kohtalo
38. Mikä johti muihin ennustelumuotoihin, jotka liittyivät ihmisen käteen ja kasvoihin?
38 Jos tulevaisuutta koskevien merkkien ja enteiden tähyileminen kaukaiselta taivaalta tuntuu vaikeaselkoiselta, on ennustelua harrastavilla käytettävissään lähempänä helpompia tapoja. Juutalaista mystiikkaa sisältävä 1200-luvulla kirjoitettu Zohar eli Sefer ha-zohar (hepr. Loisteen kirja) selitti: ”Kaikkeutta verhoavalla taivaankannella näemme monia tähtien ja planeettojen muodostamia kuvioita. Ne paljastavat salattuja asioita ja syvällisiä arvoituksia. Samoin ihmisolentoa ympäröivällä iholla on muotoja ja piirteitä, jotka ovat ruumiimme tähtiä.” Tämä filosofia lisäsi tulevaisuuden ennustelumenetelmiin tavan tutkia kasvoista ja kämmenestä ennusmerkkejä. Sellaiset tavat ovat yhä yleisiä sekä idässä että lännessä. Mutta on selvää, että niiden alkujuuret ovat astrologiassa ja taikuudessa.
39. Mitä on fysionomiikka, ja miten sitä on sovellettu?
39 Fysionomiikka on povaamista tarkastelemalla sellaisia kasvonpiirteitä kuin silmien, nenän, hampaiden ja korvien muotoa. Strassburgissa julkaisi muuan Johannes Indaginelainen vuonna 1531 tästä aiheesta kirjan, jossa oli eloisia piirroksia kasvoista erilaisine silmän, nenän, korvien jne. muotoineen sekä hänen tulkintansa niistä. On kiinnostavaa, että hän lainasi Matteuksen 6:22:ssa olevia Jeesuksen Kristuksen sanoja: ”Jos siis silmäsi on viaton, niin koko ruumiisi on valoisa”, sen väitteensä tueksi, että suuret, kirkkaat ja pyöreät silmät merkitsivät rehellisyyttä ja hyvää terveyttä, kun taas syvälle painuneet ja pienet silmät olivat merkkinä kateudesta, pahansuopaisuudesta ja epäluuloisuudesta. Mutta samanlaisessa, vuonna 1533 julkaistussa kirjassa Compendium of Physiognomy (Fysionomiikan käsikirja) sen tekijä Bartolommeo Cocle väitti, että suuret ja pyöreät silmät merkitsivät oikullista ja laiskaa ihmistä.
40. a) Mitä on kiromantia? b) Miten Raamattuun on vedottu kiromantian tueksi?
40 Ennustelijat sanovat, että pään jälkeen käsi ilmentää ylhäältä tulevia voimia paremmin kuin mikään muu ruumiinosa. Siksi kiromantia eli käden viivojen lukeminen ihmisen luonteen ja kohtalon selville saamiseksi on vielä yksi suosittu ennustelumuoto; siitä käytetään yleensä nimitystä kädestäennustaminen. Keskiaikaiset kädestäennustajat yrittivät etsiä Raamatusta tukea menetelmälleen. He löysivät sellaisia jakeita kuin: ”Hän sinetöi jokaisen ihmisen käden, niin että kaikki ihmiset voisivat tuntea hänen työnsä” ja: ”Päivien pituus on hänen oikeassa kädessään ja hänen vasemmassa kädessään rikkaudet ja kunnia.” (Job 37:7; Sananlaskut 3:16; KJ) Myös kädessä olevia kohoumia tarkasteltiin, koska niiden ajateltiin edustavan planeettoja ja siten paljastavan jotakin ihmisestä ja hänen tulevaisuudestaan.
41. Miten itämaalaiset harjoittavat ennustelua?
41 Itämailla on hyvin suosittua povata tutkimalla kasvojen ja käden piirteitä. Palveluksiaan tarjoavien ammattimaisten tulkitsijoiden ja neuvojien lisäksi on runsaasti harrastelijoita ja itseoppineita, koska joka tasolta on saatavissa runsaasti kirjoja ja julkaisuja. Kädestä lukemista harrastetaan usein huvin vuoksi, mutta monet suhtautuvat siihen vakavasti. Yleensä ihmiset kuitenkin harvoin tyytyvät käyttämään vain yhtä ennustelukeinoa. Kohdatessaan vakavia ongelmia tai tärkeitä ratkaisuja he menevät buddhalaiseen, taolaiseen, šinto- tai johonkin muuhun temppeliinsä kysymään asiaa jumalilta, sitten astrologin luo ottamaan selvää tähdistä, povaajan luo, joka lukee heidän kämmentään ja katsoo heidän kasvojaan, ja kaiken sen jälkeen he tulevat kotiinsa ja tiedustelevat asiaa kuolleilta esi-isiltään. Jostakin he toivovat saavansa vastauksen, joka näyttää heistä sopivalta.
Vain viatonta huviako?
42. Mihin ihmisten luonnollinen halu tietää tulevaisuus on johtanut heidät?
42 Jokaisen on aivan luonnollista haluta tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kautta maailman ihmiset myös haluavat varmistaa itselleen hyvän osan ja torjua sellaisen, mistä saattaisi olla vahinkoa. Siksi ihmiset ovat kautta aikojen yrittäneet saada hengiltä ja jumaluuksilta opastusta. Näin he ovat sekaantuneet spiritismiin, magiaan, astrologiaan ja muihin taikauskoisiin tapoihin. Ennen vanhaan ihmiset yrittivät suojella itseään amulettien ja talismaanien avulla, ja he kääntyivät poppamiesten ja šamaanien puoleen parantuakseen vaivoistaan. Nykyään ihmiset kantavat yhä ”Pyhän” Khristoforoksen mitaleja tai käyttävät ”hyvän onnen” taikakaluja, ja heillä on spiritistiset istuntonsa, aakkoslautansa, kristallipallonsa, horoskooppinsa ja tarokkikorttinsa. Spiritismin ja taikauskon osalta ihmiskunnassa tapahtuneet muutokset näyttävät olevan hyvin pieniä.
43. a) Millä tavalla monet suhtautuvat spiritismiin, taikuuteen ja ennusteluun? b) Mitkä taikauskoisia tapoja koskevat kysymykset kaipaavat vastausta?
43 Monet tietysti ymmärtävät, että tällaisilla tavoilla ei ole mitään todellista pohjaa, vaan että ne perustuvat taikauskoon. Ja he voivat lisätä harrastavansa niitä vain huvin vuoksi. Toiset jopa väittävät taikuutta ja ennustelua hyödyllisiksi, koska ne antavat itsevarmuutta ihmisille, jotka saattaisivat muutoin liiaksi arkailla elämässään eteen tulevia haasteita. Mutta onko tämä kaikki vain viatonta huvia tai psykologinen kainalosauva? Mistä todella ovat lähtöisin ne spiritistiset ja taikauskoiset tavat, joita olemme tarkastelleet tässä luvussa, ja lisäksi ne monet muut tavat, joita emme ole maininneet?
44. Mitä voidaan pohjimmiltaan sanoa kaikkien sellaisten tapojen perustasta?
44 Tutkiessamme spiritismin, taikuuden ja ennustelun eri piirteitä olemme huomanneet niiden liittyvän läheisesti kuolleita sieluja ja hyvien ja pahojen henkien olemassaoloa koskeviin uskomuksiin. Henkiin, magiaan ja ennusteluun uskominen perustuu siis pohjimmiltaan monijumalaisuuden muotoon, jonka juuret ovat opissa ihmissielun kuolemattomuudesta. Onko tämä vankka perusta, jolle rakentaa uskontonsa? Pitäisitkö sellaisella pohjalla olevaa palvontaa hyväksyttävänä?
45. Mikä epäjumalille uhrattua ruokaa koskeva kysymys tuli ensimmäisen vuosisadan kristittyjen eteen?
45 Ensimmäisen vuosisadan kristittyjen edessä oli samoja kysymyksiä. Heidän ympärillään olivat kreikkalaiset ja roomalaiset monine jumalineen ja jumaluuksineen sekä taikauskoisine rituaaleineen. Yhteen rituaaliin kuului tapa uhrata epäjumalille ruokaa ja sitten osallistua tuon ruoan syömiseen. Osallistuiko kukaan sellainen, joka rakasti tosi Jumalaa ja oli kiinnostunut hänen miellyttämisestään, tällaisiin rituaaleihin? Huomaa, miten apostoli Paavali vastasi tähän kysymykseen.
46. Mitä Paavali ja varhaiskristityt uskoivat Jumalasta?
46 ”Mitä sitten tulee epäjumalille uhrattujen ruokien syömiseen, niin tiedämme, ettei epäjumala ole mitään maailmassa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi. Sillä vaikka onkin niitä, joita sanotaan ’jumaliksi’, joko taivaassa tai maan päällä, niin kuin on monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’, niin todellisuudessa on meillä yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, ja me häntä varten.” (1. Korinttolaisille 8:4–6) Tosi uskonto ei ollut Paavalille ja ensimmäisen vuosisadan kristityille monien jumalien palvontaa; se ei ollut polyteismiä vaan antaumusta, jota he osoittivat vain ”yhdelle Jumalalle, Isälle”, jonka nimen Raamattu paljastaa sanoessaan: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” – Psalmi 83:19, UM.
47. Mitä Paavali paljasti siitä, keitä ’taivaassa ja maan päällä olevat jumalat ja herrat’ todellisuudessa ovat?
47 Meidän tulisi kuitenkin huomata, että vaikka apostoli Paavali sanoi, ”ettei epäjumala ole mitään”, hän ei kieltänyt niiden ”jumalien” ja ”herrojen” olemassaoloa, joiden puoleen ihmiset kääntyivät magiansa, ennustelunsa ja uhriensa välityksellä. Miten asia sitten on? Paavali selvitti sen myöhemmin kirjoittaessaan samassa kirjeessä: ”Vaan sanon, että mitä kansat uhraavat, sen ne uhraavat demoneille eivätkä Jumalalle.” (1. Korinttolaisille 10:20) Kansat palvoivat siis jumaliensa ja herrojensa välityksellä todellisuudessa demoneita – enkeli- eli henkiluomuksia, jotka kapinoivat tosi Jumalaa vastaan ja kokosivat voimansa yhteen johtajansa, Saatana Panettelijan, kanssa. – 2. Pietari 2:4; Juudas 6; Ilmestys 12:7–9.
48. Mikä okkultismiin liittyvä vaara on yhä nykyään olemassa, ja miten se voidaan välttää?
48 Monet usein säälittelevät niin sanottuja primitiivisiä ihmisiä, jotka olivat taikauskonsa ja pelkonsa orjuuttamia. He sanovat näiden ihmisten veristen uhrien ja barbaaristen menojen tuntuvan heistä kauhistavilta. Ja se on aivan oikein. Mutta vielä nykyaikanakin kuulemme yhä voodoosta, Saatanan palvojista ja jopa ihmisuhreista. Vaikka nämä saattavat olla äärimmäisiä tapauksia, ne kuitenkin osoittavat, että okkultismia kohtaan tunnetaan yhä hyvin vireää kiinnostusta. Se saattaa alkaa ’viattomasta huvista’ ja uteliaisuudesta, mutta se johtaa usein murhenäytelmään ja kuolemaan. Miten viisasta onkaan noudattaa Raamatun varoitusta: ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat. Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä.” – 1. Pietari 5:8; Jesaja 8:19, 20.
49. Mikä on tutkimuksen kohteena tämän kirjan seuraavissa luvuissa?
49 Tarkasteltuamme nyt tapaa, jolla uskonto alkoi, muinaisten mytologioitten moninaisuutta ja spiritismin, magian ja taikauskon eri muotoja käännämme seuraavaksi huomiomme varsinaisiin maailman pääuskontoihin – hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, taolaisuuteen, kungfutselaisuuteen, šintolaisuuteen, juutalaisuuteen, kristikunnan kirkkoihin ja islaminuskoon. Miten ne saivat alkunsa? Mitä ne opettavat? Miten ne vaikuttavat niihin kuuluviin? Näitä ja muita kysymyksiä tarkastellaan seuraavissa luvuissa.
[Huomioteksti s. 76]
Joskus taikuus näytti tehoavan
[Tekstiruutu s. 85]
Onko astrologia tieteellistä?
Astrologian mukaan aurinko, kuu, tähdet ja planeetat voivat vaikuttaa maapallon asioihin ja näiden taivaankappaleitten keskinäinen asema ihmisen syntymähetkellä vaikuttaa hänen elämäänsä. Tieteelliset havainnot merkitsevät kuitenkin astrologialle melkoisia haasteita:
▪ Sellaisten tähtitieteilijöitten kuin Kopernikuksen, Galilein ja Keplerin työ on selvästi osoittanut, että maapallo ei ole kaikkeuden keskus. Nykyään tiedetään myös se, että useinkaan tähdet, jotka näyttävät olevan samassa tähtikuviossa, eivät todellisuudessa muodosta ryhmää. Jotkin niistä voivat olla kaukana avaruudessa, kun taas toiset saattavat olla suhteellisen lähellä. Siten eri tähtikuvioiden ominaispiirteet eläinradassa ovat puhtaasti mielikuvitusta.
▪ Sellaiset kiertotähdet kuin Uranus, Neptunus ja Pluto olivat tuntemattomia varhaisille astrologeille, koska niitä ei havaittu ennen kaukoputken keksimistä. Miten sitten niiden ”vaikutus” voitaisiin selittää astrologisten kaavakuvien avulla, sillä nämä laadittiin satoja vuosia aiemmin? Lisäksi miksi jonkin planeetan ”vaikutuksen” pitäisi olla ”hyvä” ja toisen ”paha”, kun nykytieteen perusteella niiden kaikkien tiedetään pohjimmiltaan olevan avaruudessa kiitävää elotonta kivi- tai kaasumassaa?
▪ Perinnöllisyystieteen mukaan persoonallisuutemme peruspiirteet eivät muovaudu syntymän, vaan sikiämisen hetkellä, jolloin yksi isän miljoonista siittiösoluista yhdistyy äidin yhteen munasoluun. Astrologia kuitenkin määrää ihmisen horoskoopin hänen syntymähetkensä perusteella? Tämän suunnilleen yhdeksän kuukauden eron perusteella pitäisi astrologisin termein esitetyn persoonallisuuskuvan olla täysin erilainen.
▪ Se aikataulu, jonka mukaan aurinko maasta katselevan tarkkailijan näkemänä kulkee tähtikuvioiden joukossa, on nykyään noin kuukauden jäljessä siitä, millainen aikataulu oli 2000 vuotta sitten, kun astrologiset taulukot ja kaavakuvat laadittiin. Näin ollen astrologia määrittäisi kesä-heinäkuun vaihteessa syntyneen ihmisen kravuksi (erittäin herkäksi, oikukkaaksi ja pidättyväiseksi). Todellisuudessa aurinko on kuitenkin sillä hetkellä Kaksosten tähtikuviossa, minkä pitäisi merkitä sitä, että henkilö on seurallinen, henkevä ja puhelias.
On selvää, ettei astrologia ole järkevällä eikä tieteellisellä pohjalla.
[Kuvat s. 71]
Rikkoutuneisiin peileihin, mustiin kissoihin ja joihinkin numeroihin liittyy taikauskoa. ”Neljää” tarkoittava kiinalainen luku kuulostaa kiinan ja japanin kielissä samalta kuin sana ”kuolema”
[Kuvat s. 74]
Vasemmalla on Meksikossa sijaitseva Guadalupen Neitsyen basilika, jossa katolilaiset rukoilevat ihmeparannuksia.
Oikealla Englannissa sijaitseva Stonehenge, jossa muinaisten druidien sanotaan palvoneen aurinkoa
[Kuva s. 80]
Jotkut kysyvät neuvoa šamaaneilta ja poppamiehiltä
[Kuvat s. 80, 81]
Toisilla on spiritistiset istuntonsa, aakkoslautansa, kristallipallonsa, tarokkikorttinsa ja povaajansa
[Kuvat s. 82]
Kilpikonnan kuoreen tehtyjä kirjoituksia ja yin-yang- vertauskuvaa käyttävällä ennustelulla on itämailla pitkä historia
[Kuvat s. 87]
Monet etsivät neuvoa horoskoopeista, koska he uskovat, että auringon, kuun, planeettojen ja tähtien asema syntymähetkellä vaikuttaa heidän elämäänsä
[Kuvat s. 90]
Ravistelemalla povaustikun säiliöstään henkilö saa sanoman ja selityksen