Luku 14
Nykyajan epäusko – tulisiko etsinnän jatkua?
”Jumala ei tavallisesti ole ihmisille enää tärkeä. Yhä harvemmin he muistavat häntä päivittäisessä elämässään tai ratkaisuissaan. – – Jumalan tilalle on tullut muita arvoja: ansiotulot ja tuottoisuus. Häntä on voitu joskus pitää sellaisena, joka antaa tarkoituksen kaikille ihmisten toimille, mutta nykyään hänet on siirretty historian pimentoihin. – – Jumala on kadonnut ihmisten tietoisuudesta.” – The Sources of Modern Atheism.
1. (Myös johdanto.) a) Miten kirja The Sources of Modern Atheism kuvailee sitä, miten ihmiset nykyään suhtautuvat Jumalaan uskomiseen? b) Miten nykyinen epäusko on jyrkkä vastakohta vain muutamia vuosia sitten vallinneelle tilanteelle?
VAIN muutamia vuosia sitten Jumalalla oli hyvin tärkeä merkitys länsimaisten ihmisten elämässä. Saadakseen ihmisten hyväksymyksen piti ilmaista uskovansa Jumalaan, vaikka kaikki eivät olleetkaan innokkaita noudattamaan käytännössä sitä, mihin sanoivat uskovansa. Mielessä mahdollisesti kytevät epäilykset oli viisasta salata. Niiden julki tuominen olisi järkyttänyt toisia ja jopa saattanut henkilön alttiiksi julkiselle arvostelulle.
2. a) Miksi monet ihmiset ovat lakanneet etsimästä Jumalaa? b) Mitä kysymyksiä täytyy herättää?
2 Mutta nyt on tilanne muuttunut aivan päinvastaiseksi. Monien mielestä ne, joilla on jokin voimakas uskonnollinen vakaumus, ovat ahdasmielisiä, dogmaattisia ja jopa kiihkoilijoita. Monissa maissa havaitsemme yleistä välinpitämättömyyttä tai kiinnostuksen puutetta Jumalaa ja uskontoa kohtaan. Useimmat ihmiset eivät enää etsi Jumalaa, koska he joko eivät usko hänen olemassaoloonsa tai ovat siitä epävarmoja. Jotkut ovatkin kuvailleet aikakauttamme ”kristillisyyden jälkeiseksi” ajaksi. On siksi kysyttävä: Miten ajatus Jumalasta tuli ihmisten elämässä niin vieraaksi? Mitkä voimat saivat aikaan tämän muutoksen? Onko olemassa järkeviä syitä jatkaa Jumalan etsintää?
Takaisku uskonpuhdistukselle
3. Mikä oli yksi protestanttisen uskonpuhdistuksen seuraus?
3 Kuten totesimme luvussa 13, niin 1500-luvun protestanttinen uskonpuhdistus muutti huomattavasti ihmisten suhtautumista uskonnolliseen ja muuhunkin valtaan. Itsevarmuus ja ilmaisuvapaus tulivat mukautuvaisuuden ja alistuvaisuuden sijaan. Vaikka useimmat ihmiset jäivät perinteisiin uskontoihinsa, niin jotkut alkoivat kannattaa radikaalimpia suuntauksia ja asettivat kyseenalaiseksi vakiintuneiden kirkkojen opit ja perusopetukset. Lisäksi oli vielä muita, jotka olivat panneet merkille, millainen osa uskonnolla oli ollut sodissa, kärsimyksissä ja epäoikeudenmukaisuuksissa läpi historian, ja jotka tulivat epäileviksi koko uskonnon suhteen.
4. a) Miten aikalaisten muistiinmerkinnöissä kuvailtiin ateismin yleisyyttä Englannissa ja Ranskassa 1500- ja 1600-luvuilla? b) Keiden esiintuloon johtivat uskonpuhdistuksen aikaiset pyrkimykset ihmisten vapauttamiseksi paavin ikeestä?
4 Jo vuonna 1572 Englannin silloista tilaa käsitellyt raportti (Discourse on the Present State of England) huomautti: ”Valtakunta on jakautunut kolmeen osaan, paavilaisiin, ateisteihin ja protestantteihin. Kaikki kolme ovat yhtä suositussa asemassa – ensimmäinen ja toinen ryhmä siksi, että me heidän monilukuisuutensa vuoksi emme uskalla suututtaa heitä.” Toisen arvion mukaan Pariisissa olisi vuonna 1623 ollut 50000 ateistia, vaikka tuota termiä tosin käytettiin melko väljästi. Joka tapauksessa on selvää, että pyrkiessään vapauttamaan ihmiset paavin vallasta uskonpuhdistus oli tuonut esiin myös ne, jotka kiistivät vakiintuneiden uskontojen aseman. Kulttuurihistoriansa VII osassa ”Järjen aikakausi alkaa” Will ja Ariel Durant kirjoittivat siitä seuraavasti: ”Euroopan ajattelijat – eurooppalaisen älymystön edelläkävijät – eivät enää keskustelleet paavin vallasta; he väittelivät Jumalan olemassaolosta.” – The Story of Civilization: Part VII – The Age of Reason Begins.
Luonnontieteen ja filosofian hyökkäys
5. Mitkä seikat nopeuttivat ateismin yleistymistä?
5 Kristikunnan itsensä hajaantumisen lisäksi oli vaikuttamassa muitakin seikkoja, jotka heikensivät edelleen sen asemaa. Luonnontiede, filosofia, maallistuminen ja materialismi horjuttivat osaltaan luottamusta siihen ja herättivät Jumalaa ja uskontoa koskevia epäilyksiä.
6. a) Miten luonnontieteen tuntemuksen lisääntyminen vaikutti moniin kirkon opetuksiin? b) Mitä jotkut nykyaikaisina itseään pitävät ihmiset tekivät?
6 Luonnontieteen tuntemuksen lisääntyessä joutui kyseenalaiseksi moni sellainen kirkon opetus, joka perustui joidenkin raamatunjakeiden virheelliseen tulkintaan. Esimerkiksi Kopernikuksen ja Galilein ynnä muiden heidän kaltaistensa tähtitieteelliset havainnot asettivat suoranaisesti kyseenalaiseksi kirkon maakeskisen opetuksen, jonka mukaan maa on kaikkeuden keskipiste. Lisäksi kun alettiin ymmärtää aineellisen maailman toimintoja hallitsevia luonnonlakeja, ei ollut enää tarpeellista katsoa sellaisten siihen saakka arvoituksellisten ilmiöiden kuin ukkosen ja salaman tai edes joidenkin tähtien tai komeettojen ilmaantumisen johtuvan Jumalan käden toiminnasta tai kaitselmuksesta. Alettiin myös epäillä ”ihmeitä” ja ”Jumalan puuttumista” ihmisten asioihin. Äkkiä Jumala ja uskonto näyttivät monista vanhanaikaisilta, ja jotkut nykyaikaisina itseään pitävät ihmiset käänsivät nopeasti selkänsä Jumalalle ja kerääntyivät palvomaan tieteen pyhää lehmää.
7. a) Mikä oli epäilemättä ankarin isku uskonnolle? b) Miten kirkot suhtautuvat darvinismiin?
7 Ankarin isku uskonnolle oli epäilemättä kehitysteoria. Englantilainen luonnontieteilijä Charles Darwin (1809–82) julkaisi vuonna 1859 kirjansa Lajien synty ja kiisti suoraan Raamatun opetuksen Jumalasta Luojana. Miten kirkot suhtautuivat siihen? Aluksi papit Englannissa ja muualla tuomitsivat tämän teorian. Mutta pian vastustus laantui. Monet papit, jotka olivat salaa hautoneet epäilyksiä, näyttivät saavan Darwinin teorioista juuri sen puolustuksen, jota he olivat kaivanneetkin. Siten Darwinin elinaikana ”mietiskelevimmät ja kaunopuheisimmat papit olivat raivanneet tien sellaiseen johtopäätökseen, että evoluutio sopii täysin yhteen valistuneen Raamatun tuntemuksen kanssa”, sanoo uskonnon tietosanakirja The Encyclopedia of Religion. Sen sijaan että kristikunta olisi puolustanut Raamattua, se antoi periksi tieteellisen käsityksen painostukselle ja mukautui siihen, mikä oli suosittua. Siten tehdessään se heikensi ihmisten uskoa Jumalaan. – 2. Timoteukselle 4:3, 4.
8. a) Mitä 1800-luvun uskontokriitikot asettivat kyseenalaiseksi? b) Mainitse joitakin suosittuja teorioita, joita uskonnon arvostelijat esittivät. c) Miksi monet ihmiset omaksuivat nopeasti uskonnonvastaisia käsityksiä?
8 Kun 1800-luku kului pitemmälle, uskontokriitikot tulivat hyökkäyksessään yhä rohkeammiksi. He eivät enää tyytyneet vain viittaamaan kirkon puutteisiin ja laiminlyönteihin, vaan alkoivat jo epäillä uskonnon perustuksiakin. He kyselivät: Mikä on Jumala? Miksi Jumalaa tarvitaan? Miten Jumalaan uskominen on vaikuttanut ihmisyhteiskuntaan? Sellaiset miehet kuin Ludwig Feuerbach, Karl Marx, Sigmund Freud ja Friedrich Nietzsche esittivät järkeilyjään filosofisin, psykologisin ja sosiologisin termein. Teoriat, joiden mukaan ’Jumala on vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta’, ’Uskonto on oopiumia kansalle’ ja ’Jumala on kuollut’, kuulostivat kaikki uusilta ja kiehtovilta verrattuina kirkkojen ikävystyttäviin ja käsittämättömiin oppeihin ja perinteisiin. Monet näyttivät lopulta löytäneen selväsanaisen tavan ilmaista epäilyksiään ja epäluulojaan, joita oli häilynyt heidän mielessään. Nopeasti ja halukkaasti he omaksuivat nämä ajatukset uutena ja ehdottomana totuutena.
Suuri kompromissi
9. a) Mitä kirkot tekivät joutuessaan tieteen ja filosofian hyökkäyksen kohteeksi? b) Mihin kirkkojen sovittelu johti?
9 Mitä kirkot tekivät joutuessaan tieteen ja filosofian hyökkäyksen ja tarkastelun kohteeksi? Sen sijaan että ne olisivat asennoituneet Raamatun opetusten puolelle, ne antoivat periksi painostukselle ja sovittelivat sellaisissakin perustavaa laatua olevissa uskon kysymyksissä, jotka koskivat Jumalan toimintaa Luojana ja Raamatun todenperäisyyttä. Mihin se johti? Kristikunnan kirkot alkoivat menettää uskottavuuttaan, ja monet ihmiset alkoivat menettää uskoaan. Se että kirkot eivät nousseet puolustamaan itseään, jätti oven avoimeksi suurten joukkojen lähteä ulos. Uskonnosta tuli monille vain yhteiskunnallinen muinaisjäänne, joka oli mukana ihmisen elämän merkkitapahtumissa – syntymässä, avioliittoon vihkimisessä ja kuolemassa. Monet melkeinpä luopuivat tosi Jumalan etsinnästä.
10. Minkä kysymysten harkitseminen on nyt tärkeää?
10 Kaiken tämän huomioon ottaen on johdonmukaista kysyä: Ovatko tiede ja filosofia todella antaneet kuolemantuomion Jumalaan uskomiselle? Merkitseekö kirkkojen epäonnistuminen, ettei sillä, mitä ne väittävät opettavansa, nimittäin Raamatulla, ole mitään arvoa? Tulisiko Jumalan etsinnän todella jatkua? Tarkastelkaamme näitä kysymyksiä lyhyesti.
Perusteita Jumalaan uskomiselle
11. a) Mitkä kaksi kirjaa ovat kauan olleet Jumalaan uskomisen perustana? b) Miten nämä kirjat ovat vaikuttaneet ihmisiin?
11 On sanottu, että on olemassa kaksi kirjaa, jotka kertovat meille Jumalan olemassaolosta – ympärillämme olevan luonnon ”kirja” ja Raamattu. Niihin on perustunut miljoonien ihmisten usko menneisyydessä ja nykyään. Esimerkiksi erääseen 11. vuosisadalla eaa. eläneeseen kuninkaaseen teki tähtitaivaiden katseleminen niin suuren vaikutuksen, että hän huudahti runollisesti: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Psalmi 19:2) 1900-luvulla muuan astronautti, joka avaruusaluksessaan kuuta kiertäessään katseli siitä maahan avautuvaa mahtavaa näkymää, liikuttui huudahtamaan: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” – 1. Mooseksen kirja 1:1.
12. Miten luonnonkirja ja Raamattu ovat olleet hyökkäyksen kohteina?
12 Ne jotka eivät usko Jumalaan, hyökkäävät kuitenkin näitä kahta kirjaa vastaan. Heidän mukaansa ympärillämme olevan maailman tieteellinen tutkimus on todistanut, ettei elämä ole älykkään luomisen, vaan sokean sattuman ja sattumanvaraisen evoluutioprosessin tulosta. Siksi he väittävät, ettei ole ollut olemassa mitään Luojaa ja että siksi on turhaa puhua Jumalasta. Lisäksi monet heistä uskovat, että Raamattu on kerta kaikkiaan vanhanaikainen ja epäjohdonmukainen ja ettei siihen siksi kannata uskoa. He eivät näin ollen näe enää mitään perusteita Jumalan olemassaoloon uskomiselle. Onko kaikki tämä totta? Mitä tosiasiat osoittavat?
Sattuman vai suunnittelun tulosta?
13. Mitä olisi täytynyt tapahtua, jotta elämä olisi syntynyt sattumalta?
13 Jos Luojaa ei olisi ollut, niin elämän olisi täytynyt alkaa itsestään sattumalta. Elämän syntymiseksi olisi jotenkin pitänyt saada yhteen oikea määrä oikeita kemikaaleja olosuhteissa, joissa olisi vallinnut oikea lämpötila ja paine sekä muita vaikuttavia tekijöitä, ja kaiken sen olisi pitänyt säilyä oikean pituinen aika. Lisäksi jotta elämä olisi alkanut ja jatkunut maan päällä, näiden sattumanvaraisten tapahtumien olisi pitänyt toistua tuhansia kertoja. Mutta kuinka todennäköistä on, että edes yksi sellainen tapahtuma olisi sattunut?
14. a) Miten vähäinen on sen todennäköisyys, että yksi yksinkertainen proteiinimolekyyli olisi muodostunut sattumalta? b) Miten matemaattiset laskelmat vaikuttavat siihen käsitykseen, että elämä olisi syntynyt itsestään?
14 Kehitysopin kannattajat myöntävät sen todennäköisyyden, että oikeat atomit ja molekyylit sattuisivat kohdalleen muodostaakseen vain yhden yksinkertaisen proteiini- eli valkuaisainemolekyylin, olevan yksi mahdollisuus 10113:sta (ykkösen perässä 113 nollaa). Tuo luku on suurempi kuin koko kaikkeuden atomien arvioitu kokonaismäärä. Matemaatikot eivät ryhdy edes tutkimaan mahdollisuuksia, joiden todennäköisyys on pienempi kuin yksi 1050:stä, koska ne heidän mielestään eivät koskaan toteudu. Kuitenkaan yhdestä yksinkertaisesta proteiinimolekyylistä ei suinkaan vielä synny elämää. Pelkästään yhden solun toiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan noin 2000 erilaista proteiinia, ja sen todennäköisyys, että ne kaikki esiintyisivät sattumalta, on vain yksi mahdollisuus 1040000:sta! ”Jollei ihminen yhteiskunnallisten käsitystensä tai tieteellisen koulutuksensa takia ennakkoluuloisesti pidä kiinni näkemyksestä, jonka mukaan elämä syntyi maan päällä [itsestään], tämä yksinkertainen laskutoimitus karistaa tuon ajatuksen lopullisesti”, sanoo tähtitieteilijä Fred Hoyle.
15. a) Mitä tiedemiehet ovat saaneet selville tutkiessaan aineellista maailmaa? b) Mitä eräs fysiikan professori sanoi luonnon laeista?
15 Tutkimalla aineellista maailmaa atomin pienen pienistä alkeishiukkasista suunnattoman suuriin galakseihin saakka tiedemiehet ovat toisaalta saaneet selville, että kaikki tunnetut luonnonilmiöt näyttävät noudattavan tiettyjä peruslakeja. Toisin sanoen he ovat havainneet johdonmukaisuuden ja järjestyksen vallitsevan kaikessa, mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu, ja he pystyvät ilmaisemaan tuon johdonmukaisuuden ja järjestyksen yksinkertaisin matemaattisin termein. ”Näiden lakien lähes käsittämätön yksinkertaisuus ja eleganssi tekevät väistämättä vaikutuksen melkeinpä jokaiseen tiedemieheen”, kirjoittaa fysiikan professori Paul Davies New Scientist -lehdessä.
16. a) Mainitse joitakin luonnon laeissa vallitsevia perusvakioita. b) Mitä tapahtuisi, jos näiden vakioiden arvot hiukankaan muuttuisivat? c) Mitä eräs fysiikan professori päätteli maailmankaikkeudesta ja meidän olemassaolostamme?
16 Yksi näiden lakien hyvin kiinnostava piirre on kuitenkin se, että on tiettyjä tekijöitä, joilla täytyy olla pysyvä täsmällinen arvonsa, jotta maailmankaikkeus sellaisena kuin me sen tunnemme voisi olla olemassa. Näihin perusvakioihin kuuluvat protonin tietty sähkövaraus, eräiden alkeishiukkasten massat ja Newtonin vetovoimalakiin sisältyvä yleinen gravitaatiovakio. Professori Davies jatkaa tästä: ”Aivan pienetkin poikkeamat joidenkin näiden arvoissa muuttaisivat jyrkästi maailmankaikkeuden ulkonäköä. Esimerkiksi Freeman Dyson on osoittanut, että jos ydinhiukkasten (protonien ja neutronien) välinen voima olisi vain muutamaa prosenttia suurempi, niin maailmankaikkeudessa ei olisi vetyä. Silloin ei voisi olla olemassa Auringon kaltaisia tähtiä, vedestä puhumattakaan. Elämä ainakin sellaisena kuin me sen tunnemme olisi mahdotonta. Brandon Carter on osoittanut, että jo hyvin paljon pienemmätkin muutokset gravitaatiovakiossa muuttaisivat kaikki tähdet sinisiksi jättiläisiksi tai punaisiksi kääpiöiksi, mistä olisi yhtä tuhoisat seuraukset elämälle.” Davies päätteleekin: ”Näin ollen on ajateltavissa, että kenties voisikin olla vain yksi mahdollinen maailmankaikkeus. Jos se pitää paikkansa, niin päädymme merkittävään ajatukseen, että oma olemassaolomme tietoisina olentoina on väistämätön logiikan seuraus.” – Kursivointi meidän.
17. a) Mitä maailmankaikkeudessa ilmenevä suunnittelu ja tarkoitus selvästi osoittavat? b) Miten tämä vahvistetaan Raamatussa?
17 Mitä voimme päätellä kaikesta tästä? Ennen kaikkea sen, että jos lait hallitsevat maailmankaikkeutta, niin täytyy olla olemassa älykäs lainlaatija, joka muotoili tai sääti lait. Lisäksi koska näyttää siltä, että kaikkeuden toimintaa hallitsevat lait on tehty elämää ja elämän säilymiselle suotuisia olosuhteita silmällä pitäen, kaikkeen liittyy selvästikin tarkoitus. Suunnittelu ja tarkoitus eivät ole tunnusomaisia sokealle sattumalle, mutta juuri ne olisivat ilmeisiä älykkään Luojan toiminnassa. Näin Raamattu osoittaakin sanoessaan: ”Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan, sillä Jumala teki sen heille ilmeiseksi. Sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” – Roomalaisille 1:19, 20; Jesaja 45:18; Jeremia 10:12.
Runsaasti todisteita ympärillämme
18. a) Missä muussa voidaan nähdä suunnittelua ja tarkoitusta? b) Mitä tuttuja esimerkkejä älykkäästä suunnittelusta voit mainita?
18 Suunnittelu ja tarkoitus eivät tietenkään ilmene ainoastaan maailmankaikkeuden järjestyksellisistä toiminnoista, vaan myös siitä tavasta, jolla niin yksinkertaiset kuin monimutkaisetkin elävät luomukset päivittäin toimivat, samoin kuin tavasta, jolla ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristön kanssa. Esimerkiksi lähes jokainen ihmisruumiin osa – aivot, silmät, korvat, käsi – on suunniteltu niin monimutkaiseksi, että nykytiede ei pysty täysin selittämään sitä. Sitten ovat eläin- ja kasvimaailma. Eräiden lintujen vuotuinen muutto tuhansien kilometrien päähän maiden ja merien yli, kasvien fotosynteesi, yhden hedelmöityneen munasolun kehittyminen monimutkaiseksi kokonaisuudeksi miljoonine erikoistuneine soluineen, joilla on aivan omat erikoistoimintansa – vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme – ovat kaikki huomattava todiste älykkäästä suunnittelusta.a
19. a) Todistaako se, että tiede pystyy selittämään joitakin luonnonilmiöitä, ettei ole olemassa älykästä suunnitelmaa tai suunnittelijaa? b) Mitä voimme oppia tutkimalla ympärillämme olevaa maailmaa?
19 Jotkut kuitenkin väittävät, että luonnontieteen kasvanut tuntemus on antanut selityksen moniin tällaisiin ihmeellisiin seikkoihin. Tiede on tosin jossain määrin selittänyt monia asioita, jotka aikoinaan olivat salaisuuksia. Mutta jos lapsi saa selville, miten kello toimii, se ei suinkaan todista, ettei joku suunnitellut ja tehnyt tuota kelloa. Samoin ei se, että ymmärrämme aineellisen maailman monien osasten suurenmoisia toimintatapoja, todista, ettei niiden takana ole älyllistä suunnittelijaa. Päinvastoin, mitä enemmän tiedämme ympärillämme olevasta maailmasta, sitä enemmän todisteita meillä on älykkään Luojan, Jumalan, olemassaolosta. Me voimme siksi avoimin mielin yhtyä psalmistaan, joka tunnusti: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Psalmi 104:24.
Voiko Raamattuun uskoa?
20. Mikä osoittaa, ettei pelkästään Jumalaan uskominen saa ihmistä etsimään häntä?
20 Jumalan olemassaoloon uskominen ei kuitenkaan riitä saamaan ihmisiä etsimään häntä. Nykyään on miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole tyystin lakanneet uskomasta Jumalaan, mutta se ei ole saanut heitä etsimään Jumalaa. Amerikkalainen mielipidetutkimusten tekijä George Gallup jr huomauttaa, että ”kirkkoon kuuluvien ja kuulumattomien välillä ei todellisuudessa ole havaittavissa paljoakaan eroa, kun on kysymys petkuttamisesta, verojen kiertämisestä tai näpistelystä, ja useimmiten syynä on se, että uskonto on heille vain yhteiskunnallinen asia”. Hän lisää, että ”monet vain omaksuvat uskonnon, joka on heille mukava ja viehättää heitä ja joka ei välttämättä vaadi heiltä mitään. Joku on nimittänyt sitä uskonnoksi à la carte [ruokalistan mukaan]. Siinä on kristillisyyden keskeinen heikkous tässä maassa [Yhdysvalloissa] nykyään: ihmisillä ei ole vahvaa uskoa.”
21, 22. a) Mikä tekee Raamatusta huomattavan kirjan? b) Mitkä ovat perustodisteet Raamatun luotettavuudesta? Selitä.
21 Tuo ”keskeinen heikkous” johtuu suureksi osaksi siitä, että ihmiset eivät tunne Raamattua eivätkä usko siihen. Mutta mitä perusteita on uskoa Raamattuun? Aivan ensiksi on syytä panna merkille, ettei historian kuluessa luultavasti mitään muuta kirjaa ole epäoikeudenmukaisemmin arvosteltu, herjattu, vihattu ja vainottu kuin Raamattua. Se on kuitenkin selviytynyt kaikesta tästä, ja siitä on tullut eniten käännetty ja laajimmalle levinnyt kirja mitä historia tuntee. Se jo sinänsä tekee Raamatusta huomattavan kirjan. Mutta on olemassa runsaasti vakuuttavia todisteita siitä, että Raamattu on Jumalan henkeyttämä kirja, johon meidän kannattaa uskoa. – Ks. kehystettyä tekstiä sivuilta 340 ja 341.
22 Vaikka monet ovat enemmän tai vähemmän vain olettaneet, että Raamattu olisi epätieteellinen, ristiriitainen ja vanhanaikainen, niin tosiasiat osoittavat päinvastaista. Sen ainutlaatuinen alkuperä, sen historiallinen ja tieteellinen luotettavuus ja sen erehtymättömät ennustukset viittaavat kaikki yhteen väistämättömään johtopäätökseen: Raamattu on Jumalan henkeytetty sana. Kuten apostoli Paavali sanoi, niin ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”. – 2. Timoteukselle 3:16.
Epäuskon haasteeseen vastaaminen
23. Mitä voimme päätellä Raamatusta tarkastellessamme tosiasioita?
23 Minkä johtopäätöksen voimme tehdä tarkasteltuamme luonnonkirjaan ja Raamattuun sisältyviä todisteita? Yksinkertaisesti sen, että nämä kirjat pitävät nykyään pintansa aivan yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Kun haluamme tarkastella asiaa puolueettomasti antamatta ennalta omaksuttujen ajatusten määrätä kantaamme, havaitsemme, että mahdolliset vastaväitteet voidaan järkevästi voittaa. Vastaukset löytyvät, jos vain haluamme etsiä niitä. Jeesus sanoi: ”Etsikää herkeämättä, niin te löydätte.” – Matteus 7:7; Apostolien teot 17:11.
24. a) Miksi monet ovat luopuneet Jumalan etsinnästään? b) Mistä voimme saada lohtua? c) Mitä tarkastellaan tämän kirjan jäljellä olevassa osassa?
24 Loppujen lopuksi se, että useimmat ihmiset ovat lakanneet etsimästä Jumalaa, ei johdu siitä, että he olisivat itse tutkineet huolellisesti todisteita ja havainneet, että Raamattu ei pidä paikkaansa. Pikemminkin monet heistä ovat kääntyneet pois siksi, että kristikunta ei ole tuonut esiin todellista Raamatun Jumalaa. Ranskalainen kirjailija P. Valadier sanoi: ”Ateismin tuotti hedelmänään kristikunnan perinne; se johti Jumalan murhaamiseen ihmisten omissatunnoissa, koska se esitteli heille Jumalan, johon ei voinut uskoa.” Oli miten oli, niin me voimme saada lohtua seuraavista apostoli Paavalin sanoista: ”Miten siis asia on? Jos jotkut eivät ilmaisseet uskoa, tekeekö ehkä heidän epäuskonsa Jumalan uskollisuuden tehottomaksi? Älköön koskaan niin tapahtuko! Vaan havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” (Roomalaisille 3:3, 4) On tosiaan olemassa kaikki syyt jatkaa tosi Jumalan etsimistä. Tämän kirjan jäljellä olevissa luvuissa näemme, miten tämä etsintä on saatettu menestykselliseen päätökseen ja mitä tulevaisuudella on tarjottavana ihmiskunnalle.
[Alaviitteet]
a Näitä Jumalan olemassaolon todisteita selitetään yksityiskohtaisemmin Jehovan todistajien vuonna 1985 julkaiseman kirjan Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? sivuilla 142–178.
[Tekstiruutu s. 340, 341]
Todisteita Raamatun luotettavuudesta
Ainutlaatuinen alkuperä: Ensimmäisestä kirjastaan, 1. Mooseksen kirjasta, viimeiseen, Ilmestykseen, saakka Raamattu käsittää 66 kirjaa. Niillä oli 40 kirjoittajaa, joiden yhteiskunnalliset, koulutukselliset ja ammatilliset taustat erosivat suuresti toisistaan. Kirjoitus tapahtui yli 1600 vuoden kuluessa, vuodesta 1513 eaa. vuoteen 98 ya. Lopputuloksena on kuitenkin sopusointuinen ja yhtenäinen kirja, joka esittelee johdonmukaisesti etenevän huomattavan teeman, joka on Jumalan ja hänen tarkoituksensa kunniaan saattaminen messiaanisen Valtakunnan välityksellä. – Ks. sivua 241.
Historiallinen tarkkuus: Raamatussa kerrotut tapahtumat ovat täysin sopusoinnussa todistettujen historiallisten tosiasioiden kanssa. Kirja ”Lakimies tutkii Raamattua” huomauttaa: ”Kun romanttiset seikkailuromaanit, legendat ja väärät todistukset huolellisesti sijoittavat kerrotut tapaukset johonkin etäiseen paikkaan ja epämääräiseen aikaan – –, niin Raamatun kertomukset ilmaisevat meille kerrottujen asioiden ajan ja paikan mitä täsmällisimmin.” (Hesekiel 1:1–3) (A Lawyer Examines the Bible) Ja eräs Raamatun sanakirja (The New Bible Dictionary) mainitsee: ”[Apostolien tekojen kirjoittaja] panee kertomuksensa oman aikansa historian kehyksiin; hänen sivunsa ovat täynnä viittauksia kaupunkien viranomaisiin, maaherroihin, kuninkaisiin ja muihin sen kaltaisiin, ja nämä viittaukset osoittautuvat kerran toisensa jälkeen aivan oikeiksi kyseessä olevan paikan ja ajan suhteen.” – Apostolien teot 4:5, 6; 18:12; 23:26.
Tieteellinen tarkkuus: Israelilaisille annettiin 3. Mooseksen kirjassa karanteenia ja hygieniaa koskevia lakeja aikana, jolloin heidän naapurikansansa eivät tienneet mitään tällaisista tavoista. Saarnaajan 1:7 kuvaa sateen ja veden valtamerestä haihtumisen kiertokulkua, joka oli tuntematon muinaisina aikoina. Jesajan 40:22 ja Jobin 26:7 mainitsevat, että maa on pallon muotoinen ja että se on avaruudessa ”tyhjyyden päällä”, minkä tiede vahvisti vasta 1500-luvulla. Yli 2200 vuotta ennen kuin William Harvey julkaisi havaintonsa verenkierrosta, Sananlaskujen 4:23 osoitti ihmisen sydämen tehtävän. Vaikka siis Raamattu ei olekaan luonnontieteen oppikirja, niin käsitellessään luonnontieteeseen liittyviä asioita se ilmaisee paljon aikaansa edellä olevaa syvällistä ymmärrystä.
Erehtymättömät ennustukset: Muinaisen Tyroksen tuho, Babylonin kukistuminen, Jerusalemin jälleenrakentaminen sekä Meedo-Persian ja Kreikan kuninkaiden nousu ja kukistuminen ennustettiin niin yksityiskohtaisesti, että kriitikot ovat turhaan yrittäneet väittää, että ne kirjoitettiin noiden tapahtumien jälkeen. (Jesaja 13:17–19; 44:27–45:1; Hesekiel 26:3–7; Daniel 8:1–7, 20–22) Jeesusta koskevat ennustukset, jotka esitettiin satoja vuosia ennen hänen syntymäänsä, täyttyivät yksityiskohtaisesti. (Ks. sivua 245.) Jeesuksen omat ennustukset Jerusalemin tuhosta täyttyivät tarkoin. (Luukas 19:41–44; 21:20, 21) Jeesuksen ja apostoli Paavalin viimeisistä päivistä esittämät ennustukset täyttyvät meidän aikanamme. (Matteus 24; Markus 13; Luukas 21; 2. Timoteukselle 3:1–5) Raamattu kuitenkin sanoo kaikkien ennustusten olevan yhdestä Lähteestä, Jehova Jumalalta. – 2. Pietari 1:20, 21.
[Kuvat s. 333]
Darwin, Marx, Freud, Nietzsche ja muut edistivät teorioita, jotka heikensivät uskoa Jumalaan
[Kuvat s. 335]
”Luonnonkirja” ja Raamattu antavat perusteet Jumalaan uskomiselle
[Kuvat s. 338]
Mitä paremmin tunnemme ympärillämme olevaa maailmaa, sitä enemmän todisteita meillä on älykkäästä Luojasta
[Kaavio/Kuva s. 337]
Elämä ja kaikkeus eivät olisi mahdollisia, jos joissakin niiden rakenteen yksityiskohdissa olisi aivan pieniäkin poikkeamia
[Kaavio]
(Ks. painettu julkaisu)
VETYATOMIN OSAT
Elektronikuori
Protoni + Ydin
ELEKTRONI —