127. luku
Haudataan perjantaina – tyhjä hauta sunnuntaina
NYT on myöhäinen perjantai-iltapäivä, ja nisankuun 15. päivän sapatti alkaa auringonlaskusta. Jeesuksen kuollut ruumis roikkuu velttona paalussa, mutta hänen vierellään olevat kaksi ryöstäjää ovat yhä elossa. Perjantai-iltapäivää sanotaan valmistuspäiväksi, koska silloin ihmiset valmistavat aterioita ja suorittavat loppuun kaikki muut kiireelliset työt, joita ei voi jättää sapatin jälkeen tehtäviksi.
Pian alkava sapatti ei ole vain tavallinen sapatti (viikon seitsemäs päivä) vaan myös kaksinkertainen eli ”suuri” sapatti. Sitä sanotaan ”suureksi”, koska nisankuun 15. päivä, joka on seitsenpäiväisen happamattomien leipien juhlan ensimmäinen päivä (ja on aina sapatti, osuupa se mille viikonpäivälle tahansa), sattuu samaksi päiväksi kuin tavallinen sapatti.
Jumalan lain mukaan ruumiita ei tule jättää yöksi roikkumaan paaluun. Niinpä juutalaiset pyytävät Pilatukselta, että teloitettavina olevien kuolemaa kiirehdittäisiin murtamalla heidän säärensä. Sen tähden sotilaat murtavat kahden ryöstäjän sääret. Mutta koska Jeesus näyttää olevan kuollut, hänen sääriään ei murreta. Tämä täyttää seuraavan raamatunkohdan: ”Luutakaan häneltä ei murskata.”
Mutta jottei jäisi mitään epäilystä siitä, että Jeesus on todella kuollut, yksi sotilaista puhkaisee keihäällä hänen kylkensä. Keihäs lävistää hänen sydänmensä seudun, ja heti tulee ulos verta ja vettä. Silminnäkijänä oleva apostoli Johannes kertoo, että tämä täyttää erään toisen raamatunkohdan: ”He katsovat Häneen, jonka he lävistivät.”
Teloituspaikalla on myös Joosef Arimatian kaupungista, arvossa pidetty sanhedrinin jäsen. Hän kieltäytyi puoltamasta korkeimman oikeuden päätöstä ryhtyä epäoikeudenmukaisiin toimiin Jeesusta vastaan. Joosef on todellisuudessa Jeesuksen opetuslapsi, vaikka hän onkin pelännyt tunnustautua opetuslapseksi. Nyt hän kuitenkin ilmaisee rohkeutta ja menee Pilatuksen luo pyytämään Jeesuksen ruumista. Pilatus kutsuu luokseen palveluksessa olevan upseerin, ja upseerin vahvistettua todeksi sen, että Jeesus on kuollut, Pilatus antaa luovuttaa ruumiin.
Joosef ottaa ruumiin ja käärii sen puhtaaseen hienoon pellavakankaaseen hautaamisen valmistelemiseksi. Nikodeemus, toinen sanhedrinin jäsen, auttaa häntä. Nikodeemuskaan ei ole tunnustanut uskoaan Jeesukseen asemansa menettämisen pelosta. Mutta nyt hän tuo käärön, joka sisältää noin 100 roomalaista paunaa (33 kiloa) mirhaa ja kallista aloeta. Jeesuksen ruumis kiedotaan näitä tuoksuyrttejä sisältäviin käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana valmistella ruumiiden hautaaminen.
Ruumis pannaan sitten Joosefin uuteen muistohautaan, joka on hakattu läheisessä puutarhassa sijaitsevaan kallioon. Lopuksi haudan eteen vieritetään suuri kivi. Ruumis valmistellaan kiireesti, jotta hautaaminen saadaan tehdyksi ennen sapattia. Sen vuoksi Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob Vähäisemmän äiti, jotka ovat ehkä auttaneet valmisteluissa, kiiruhtavat kotiin valmistamaan lisää tuoksuyrttejä ja hyvänhajuisia öljyjä. Sapatin jälkeen heidän tarkoituksenaan on jatkaa Jeesuksen ruumiin käsittelyä, jotta ruumis säilyisi pitemmän aikaa.
Seuraavana päivänä, joka on lauantai (sapatti), ylipapit ja fariseukset menevät Pilatuksen luo ja sanovat: ”Herra, me muistimme, että se petkuttaja vielä elossa ollessaan sanoi: ’Kolmen päivän kuluttua minut on määrä herättää.’ Käske sen tähden varmistaa hauta kolmanteen päivään asti, jotta hänen opetuslapsensa eivät vain tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: ’Hänet on herätetty kuolleista!’ ja jottei tämä viimeinen petkutus olisi pahempi kuin ensimmäinen.”
”Teillä on vartiosto”, Pilatus vastaa. ”Menkää varmistamaan se niin kuin taidatte.” Niinpä he menevät ja varmistavat haudan sinetöimällä kiven ja asettamalla roomalaisia sotilaita vartijoiksi.
Varhain sunnuntaiaamuna Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, sekä Salome, Johanna ja muut naiset tuovat tuoksuyrttejä haudalle käsitelläkseen niillä Jeesuksen ruumista. Matkalla he sanovat toisilleen: ”Kuka vierittää meille kiven pois muistohaudan ovelta?” Mutta saapuessaan he näkevät, että on tapahtunut maanjäristys ja että Jehovan enkeli on vierittänyt kiven pois. Vartijat ovat lähteneet tiehensä, ja hauta on tyhjä! Matteus 27:57–28:2; Markus 15:42–16:4; Luukas 23:50–24:3, 10; Johannes 19:14, 31–20:1; 12:42; 3. Mooseksen kirja 23:5–7; 5. Mooseksen kirja 21:22, 23; Psalmi 34:21; Sakarja 12:10.
▪ Miksi perjantaita sanotaan valmistuspäiväksi, ja mikä on ”suuri” sapatti?
▪ Mitkä Jeesuksen ruumiiseen liittyvät raamatunkohdat täyttyvät?
▪ Mitä tekemistä Joosefilla ja Nikodeemuksella on Jeesuksen hautaamisen kanssa, ja mikä on heidän suhteensa Jeesukseen?
▪ Minkä pyynnön papit esittävät Pilatukselle, ja miten tämä vastaa?
▪ Mitä tapahtuu varhain sunnuntaiaamuna?