ABIMELEK

(’isäni on kuningas’).

Useiden filistealaisten kuninkaiden erisnimi tai virallinen arvonimi, kenties samaan tapaan kuin egyptiläisillä arvonimi ”farao” ja roomalaisilla ”keisari”.

1. Sen Gerarin kaupungin kuningas, jossa Abraham ja Saara asuivat tilapäisesti n. 1919 eaa. Hän luuli, että he olivat sisaruksia, ja haetti sen vuoksi Saaran luokseen ottaakseen hänet vaimokseen, mutta Jumalan toiminnan ansiosta hän ei koskenut häneen. Jehovan varoitettua kuningasta unessa tämä palautti Saaran Abrahamille ja lähetti hyvitykseksi karjaa ja orjia sekä lisäksi tuhat sekeliä hopeaa (n. 2200 dollaria) takeeksi Saaran siveellisestä puhtaudesta. Hiukan myöhemmin tämä kuningas solmi Abrahamin kanssa rauhan ja keskinäisen luottamuksen liiton Beersebassa. (1Mo 20:1–18; 21:22–34.)

2. Mahdollisesti eräs toinen Gerarin kuningas siihen aikaan, kun Iisak meni sinne nälänhädän vuoksi. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Abraham oli kuollut 1843 eaa. Isänsä Abrahamin tavoin Iisak yritti esittää, että Rebekka oli hänen sisarensa, mutta kun kuningas sattumalta sai selville, että hän olikin Iisakin vaimo, hän antoi julkisen säädöksen, joka takasi heille suojeluksen. Jumalan Iisakille suoma vauraus synnytti kuitenkin kateutta, ja niinpä kuningas pyysi Iisakia muuttamaan muualle. Jonkin aikaa tämän jälkeen Gerarin kuningas solmi Iisakin kanssa samanlaisen rauhanliiton kuin hänen edeltäjänsä oli solminut Abrahamin kanssa. (1Mo 26:1–31.)

3. Gatin kaupungin filistealaiskuningas Daavidin päivinä (Ps 34:pk.; ks. AKIS).

4. Tuomari Gideonin poika, jonka hänen sivuvaimonsa synnytti Sikemissä. Isänsä kuoleman jälkeen Abimelek yritti häpeämättömän röyhkeästi tehdä itsestään kuninkaan. Hän vetosi viekkaasti Sikemin maanomistajiin äitinsä vaikutusvaltaisen suvun välityksellä. Saatuaan näiltä rahallista tukea hän palkkasi muutamia ilkivallantekijöitä, meni isänsä huoneeseen Ofraan ja tappoi siellä velipuolensa yhden ainoan kiven päällä. Vain Jotam, nuorin noista 70 velipuolesta, pelastui tuosta joukkosurmasta.

Abimelek julistettiin sen jälkeen kuninkaaksi, mutta Jehova salli huonon hengen kehittyä sikemiläisten ja heidän uuden ”kuninkaansa” välille kostaakseen kaikkien salaliitossa mukana olleiden verivelan. Gaal suunnitteli kapinan. Abimelek kukisti sen nopeasti, valloitti ja tuhosi Sikemin kaupungin sekä kylvi siihen suolaa. Sen jälkeen hän hyökkäsi El-Beritin huoneen eli pyhäkön holviin ja sytytti sen tuleen, ja tulipalossa kuoli noin tuhat hänen aikaisempaa avustajaansa, Sikemin tornin maanomistajat, jotka olivat paenneet sinne turvaan. Tämän menestyksen jälkeen Abimelek hyökkäsi heti pohjoisessa olevaan Tebesiin, mutta saikin siellä kaupungin tornista erään naisen heittämän ylemmän myllynkiven päähänsä. Abimelekin kolmivuotinen ”hallituskausi” päättyi, kun hänen aseenkantajansa noudatti hänen viimeistä pyyntöään ja lävisti hänet miekalla, jotta ei voitaisi sanoa, että nainen tappoi hänet. (Tu 8:30, 31; 9:1–57; 2Sa 11:21.)

5. Masoreettisessa tekstissä, jota vuoden 1938 kirkkoraamattu noudattaa, sanotaan 1. Aikakirjan 18:16:ssa ”Abimelek”. Kreikkalainen Septuaginta, latinalainen Vulgata, syyrialainen Pešitta ja 12 heprealaista käsikirjoitusta käyttävät kuitenkin nimeä ”Ahimelek”, mikä on sopusoinnussa 2. Samuelin kirjan 8:17:n kanssa.