AMASA

(lyhentymä nimestä Amasia).

1. Abigailin (Daavidin sisaren tai sisarpuolen) ja Jeterin (Jitran) poika sekä Absalomin ja Joabin serkku (2Sa 17:25; 1Ai 2:16, 17). Samuelin kirjassa Jeteriä sanotaan israelilaiseksi ja Aikakirjassa ismaelilaiseksi ehkä sen vuoksi, että hän asui ismaelilaisten alueella. Jotkut väittävät, että Amasa on sama henkilö kuin Amasai, yksi niistä, jotka liittyivät Daavidin armeijaan Siklagissa, mutta tästä samastuksesta ei voida olla varmoja (1Ai 12:18).

Kun Amasa vuosia myöhemmin lähti mukaan Absalomin kapinaan Daavidia vastaan, hänet asetettiin Absalomin armeijan johtoon Joabin sijaan (2Sa 17:25). Kapina tukahdutettiin, Joab surmasi Daavidin pojan Absalomin, ja Amasalle tarjottiin Joabin paikkaa Daavidin armeijan päällikkönä, sillä hän oli, kuten Daavid sanoi, ”luutani ja lihaani” (2Sa 18:9–15; 19:13).

Jälleen puhkesi kapina, ja tällä kertaa Seba ei halunnut ”mitään osuutta Daavidiin” (2Sa 20:1, 2). Amasalle annettiin kolme päivää aikaa koota armeija. Kun hän ei tullut sovittuna aikana, Abisaita käskettiin lähtemään Daavidin palvelijoiden kanssa ajamaan kapinoitsijoita takaa. Abisain veli Joab miehineen ajoi Sebaa takaa heidän kanssaan. Kun myöhästynyt Amasa vihdoin tapasi heidät, Joab teeskenteli suutelevansa hellästi Amasaa, mutta tarttuikin toisella kädellä tätä parrasta ja halkaisi toisessa kädessään olevalla miekalla hänen vatsansa. (2Sa 20:4–12.) Tämä teko saattoi olla ansaittu hyvitys siitä, että Amasa oli ollut Absalomin puolella, mutta varmastikaan se ei tullut oikealta taholta. Daavid antoi siksi Salomolle käskyn, että Amasan kuolema piti kostaa surmaamalla Joab. (1Ku 2:5, 32.)

2. Hadlain poika. Kun israelilaissoturit Juudasta saadun voiton jälkeen veivät veljiään palvelijoiksi itselleen, Amasa oli yksi niistä Efraimin neljästä päämiehestä, jotka noudattivat profeetta Odedin vetoomusta palauttaa vangit. Lisäksi hän auttoi Juudasta olevia antamalla heille erilaisia tarvikkeita ja huolehtimalla kuljetuksesta, jota he tarvitsivat palatessaan kotiseudulleen. (2Ai 28:8–15.)