BARABBAS
(’isän poika’; mahd. ’opettajan poika’).
Vangittu rikollinen, joka oli syyllistynyt ryöstöön, kapinan lietsontaan ja murhaan ja jonka Pilatus päästi vapaaksi Jeesuksen asemesta. Pilatus vapautti Barabbaan, koska hän ’halusi tehdä mieliksi ihmisjoukolle’, joka ylipappien ja vanhinten painostamana vaati äänekkäästi Barabbaan vapauttamista. (Mt 27:15–26; Mr 15:6–15; Lu 23:16–25; Joh 18:39, 40; Ap 3:14.)
Tälle ainutlaatuiselle tavalle vapauttaa vanki joka vuosi pesahina ei löydy perustetta eikä ennakkotapausta Raamatun heprealaisista kirjoituksista, eikä ole mitään Raamatun ulkopuolisia todisteita siitä, että se olisi ollut roomalainen käytäntö. Ilmeisesti se oli alun perin juutalainen tapa, koska Pilatus sanoi juutalaisille: ”Teillä on tapana, että minun tulisi pesahina päästää teille joku vapaaksi.” (Joh 18:39.)