BARAK

(’salama’).

Naftalin alueella Kedesissä asuneen Abinoamin poika. Tuomarien ajan alkuvaiheessa israelilaiset luopuivat tosi palvonnasta, ja niin Jumala antoi Jabinin, Kanaanin kuninkaan, sortaa heitä 20 vuoden ajan. Kun he huusivat Jehovan puoleen ja anoivat helpotusta, Jumala nimitti Barakin heidän johtajakseen. (Tu 4:1–3.) Israelilaisia sortavat kanaanilaiset olivat aseistautuneet raskaasti, mutta ”kilpeä ei ollut nähtävissä eikä pistokeihästä Israelin neljänkymmenentuhannen joukossa” (Tu 5:8). Barakin päivinä Jehova kuitenkin antoi israelilaisille voiton, unohtumattoman riemuvoiton, heidän vihollisistaan (Ps 83:9). Tuomarien kirjassa on kaksi näitä asioita käsittelevää kertomusta (4. luku sekä Deboran ja Barakin riemulaulu 5. luvussa), jotka täydentävät toisiaan ja kuvailevat eloisasti tuon ajan tapahtumia.

Naisprofeetta Debora, joka tuomitsi silloin Israelia, kannustaa Barakia tekemään aloitteen kansansa vapauttamiseksi. Barak suostuu, mutta sillä ehdolla, että Debora lähtee hänen mukaansa. Tämä myöntyy, mutta kertoo Barakille, että Jehova myy Siseran, Jabinin joukkojen päällikön, naisen käsiin. (Tu 4:4–9.)

Barak värvää joukkoihinsa 10000 miestä Naftalista, Sebulonista ja muista Israelin heimoista (Tu 4:6; 5:9–18) ja nousee Taborinvuorelle. Kuultuaan tästä Sisera ja hänen joukkonsa, joilla on 900 rautaviikatteiset sotavaunut, etenevät kohti israelilaisia Kisonin purolaakson kuivaa uomaa pitkin (Jisreelin tasangolla). Vain kevyesti aseistautunut israelilaisarmeija, jota Barak johtaa, laskeutuu rohkeasti Taborinvuorelta valmiina yhteenottoon hampaisiin asti aseistautuneiden kanaanilaisten kanssa. Mutta Kisoninpuro alkoi tulvia yli äyräittensä, mikä esti vihollisen sotavaunuja liikkumasta. Todellakin ”tähdet taistelivat taivaalta, radoiltaan ne taistelivat Siseraa vastaan. Kisoninpuro huuhtoi heidät mukaansa.” Barak ja hänen miehensä käyttävät saavuttamaansa yliotetta hyväkseen, ja kertomuksessa todetaan: ”Koko Siseran leiri kaatui miekan terään. Ei ainoatakaan jäänyt jäljelle.” (Tu 5:20–22; 4:10–16.)

Sisera itse hylkää sotavaununsa ja saarretun sotajoukkonsa ja pakenee sitten Jaelin teltan suojiin. Jael on Jabinin kanssa rauhassa olevan keniläisen Heberin vaimo. Jael osoittaa Siseralle vieraanvaraisuutta, mutta kun mies nukkuu, hän tappaa hänet iskemällä telttavaarnan hänen ohimonsa läpi maahan. Kun Barak tulee paikalle, Jael kutsuu hänet telttaan, missä hän näkee Jehovan sanan toteutuneen: Sisera on kuin onkin myyty naisen käsiin. (Tu 4:17–22; 5:24–27.) Sen jälkeen voittoisien israelilaisten käsi ”painoi yhä raskaammin Kanaanin kuningasta Jabinia, kunnes he olivat karsineet pois Jabinin”. Niinpä tuolla Israelin alueella ”vallitsi rauha neljäkymmentä vuotta”. (Tu 4:23, 24; 5:31.)

Barak mainitaan myös uskollisuuden esimerkkinä niiden joukossa, ”jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa, – – tulivat urhoollisiksi sodassa, ajoivat pakoon vierasmaalaisten sotajoukot” (Hpr 11:32–34).

Barak saattaa olla 1. Samuelin kirjan 12:11:ssä mainittu ”Bedan” (LXX:n ja Sy:n lukutavan mukaan) (ks. BEDAN nro 1).