KABUL

1. Kaupunki, joka määrättiin kuuluvaksi Asserin heimon perintöosaan (Jos 19:24, 27). Sitä vastaa nykyinen samanniminen paikka, joka sijaitsee n. 13 km Akkosta itäkaakkoon.

2. Tätä nimeä käytettiin siitä 20 kaupunkia käsittäneestä Galilean alueesta, jonka Salomo antoi Tyroksen kuninkaalle Hiramille lahjaksi todennäköisesti osoittaakseen arvostavansa sitä, että Hiram auttoi häntä hänen rakennushankkeessaan. Tarkastaessaan kaupunkeja Hiram kuitenkin totesi, että ne eivät olleet ”oikein soveliaita hänen silmissään”, ja hän sanoi Salomolle: ”Millaisia kaupunkeja nämä minulle antamasi oikein ovat, veljeni?” Sen jälkeen niitä alettiin nimittää ”Kabulin maaksi”. (1Ku 9:10–13.)

Josefuksen mukaan kaupungit ”sijaitsivat lähellä Tyrosta” (Jewish Antiquities, VIII, 142 [v, 3]). Jesaja (9:1) sanoo Galileaa ”kansakuntien Galileaksi”, ja joidenkin tutkijoiden mielestä näissä 20 kaupungissa asui luultavasti pakanoita. Ei vaikuta todennäköiseltä, että Salomo olisi luovuttanut ne vieraan maan kuninkaalle, jos niiden asukkaat olisivat olleet israelilaisia, ja ne ovatkin ehkä olleet Israelin varsinaisen asuinalueen ulkopuolella, vaikkakin sillä alueella, jonka Jumala alun perin lupasi Israelille ja jonka Salomon isä Daavid valloitti (2Mo 23:31; 2Sa 8:1–15). Salomon menettelyn sopivuus on asetettu kyseenalaiseksi 3. Mooseksen kirjan 25:23, 24:ssä esitetyn Jumalan lain vuoksi. Tämän lain on voitu ymmärtää tarkoittavan pelkästään sitä aluetta, jolla Jumalan liittokansa todella asui, ja siinä tapauksessa Salomon lahja ei olisi ollut sopimaton. Muussa tapauksessa se olisi vain lisäesimerkki siitä, ettei hän noudattanut tässäkään täysin Jumalan ohjeita, niin kuin hän ei noudattanut niitä silloinkaan, kun hän hankki paljon hevosia ja otti monia vaimoja vieraista kansakunnista (vrt. 5Mo 17:16, 17:ää 1Ku 4:26:een ja 11:1–8:aan).

Kertomus ei mainitse, miksi Hiram oli tyytymätön kaupunkeihin. Jotkut arvelevat, että pakana-asukkaat eivät pitäneet niitä hyvässä kunnossa; toiset ovat sitä mieltä, että niiden maantieteellinen sijainti oli epäedullinen. Joka tapauksessa kaupungit saivat nimekseen ”Kabulin maa” siksi, että ne eivät miellyttäneet häntä. Kabul-sanan merkitys tässä raamatunjakeessa on synnyttänyt paljon keskustelua. Josefus sanoo (em. kohdassa), että Kabulin ”tulkitaan foinikian kielessä merkitsevän ’ei miellyttävää’”, mutta nykyajan tutkijoilla ei ole muita todisteita tämän selityksen tueksi. Sanakirjantekijät kannattavat yleensä sitä otaksumaa, että kysymyksessä on jonkinlainen sanaleikki, jossa sanaa Kabul käytetään samassa merkityksessä kuin samanlaiselta kuulostavaa heprealaista sanaa kevalʹ ’kuin ei mitään’.

Salomon rakennushankkeen päättymisen jälkeisten tapahtumien rinnakkaiskertomuksessa 2. Aikakirjan 8:2:ssa mainitaan kaupungit, ”jotka Hiram oli antanut Salomolle” ja jotka Salomo sitten rakensi uudelleen israelilaisten käyttöön. Tässä ei mainita, olivatko nämä ne samat kaupungit, jotka Salomo oli ensin antanut lahjaksi Hiramille. Jos näin oli, niin tämä raamatunkohta ilmaisisi, että Hiram ei ottanut lahjaa vastaan. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että kysymyksessä oli lahjakaupunkien vaihto, joskaan sitä ei mainita 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvussa.