KUUROUS
Kuulokyvyn puuttuminen, jonka aiheuttaa usein jokin sairaus, onnettomuus tai kova ääni, joka on joko voimakas ja äkillinen tai pitkäaikainen. Jotkut syntyvät kuuroina. Myös demonit mainitaan Raamatussa yhdeksi kuurouden aiheuttajaksi (Mr 9:25–29). Heprealaisen sanan ḥe·rešʹ (’kuuro’; Jes 35:5) juuri tarkoittaa joko objektin kuuroutta tai subjektin puhumattomuutta, ja se käännetään mm. ilmauksilla ”olla kuuro” tai ”tulla kuuroksi” ja ”pysyä vaiti” (Ps 28:1; 35:22, Rbi8, alav.; 50:3, Rbi8, alav.; Mi 7:16).
Jehova, korvan Luoja (San 20:12), vaati kansaansa kuuluvia olemaan huomaavaisia kuuroille. Israelilaiset eivät saaneet pilkata eivätkä kirota kuuroja, sillä kuurot eivät voineet puolustautua sellaista vastaan, mitä he eivät voineet kuulla (3Mo 19:14; vrt. Ps 38:13, 14).
Toisen Mooseksen kirjan 4:11:ssä Jehova sanoo ’tekevänsä kuuron’, mutta se ei tarkoita sitä, että hän olisi vastuussa kaikkien kuurojen kuuroudesta. Jehova voi kuitenkin tehdä ihmisestä kirjaimellisesti kuuron, puhekyvyttömän tai sokean jostain tietystä syystä tai jotain nimenomaista tarkoitusta varten. Johannes Kastajan isä tehtiin tilapäisesti mykäksi uskon puutteen vuoksi (Lu 1:18–22, 62–64). Jumala voi ’tehdä’ ihmisiä myös hengellisesti kuuroiksi antamalla heidän pysyä tuossa tilassa, jos he haluavat (vrt. Jes 6:9, 10).
Jeesus Kristus osoitti palveluksensa aikana, että hänellä oli yliluonnollisia parantamiskykyjä, palauttamalla useissa eri tilanteissa fyysisesti kuurojen kuulon (Mt 11:5; Mr 7:32–37; Lu 7:22). Tämä vahvistaa sen, että hänen hallitessaan maata kaikki kärsimykset, myös kuurous, poistetaan.
Psalmista vertasi jumalattomia, jotka kieltäytyvät kuuntelemasta ohjausta, kobraan, joka tekee itsensä kuuroksi lumoojien äänelle (Ps 58:3–5). Myös Jesajan päivien israelilaiset olivat ikään kuin kuuroja, vaikka heillä olikin korvat, koska he olivat hitaita kuuntelemaan Jehovan sanaa ja noudattamaan sitä (Jes 42:18–20; 43:8). Ennustetun pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen Jumalan kansa kuitenkin lakkaisi olemasta hengellisesti kuuro. Se kuulisi Jehovan sanan, ts. kiinnittäisi huomiota siihen. (Jes 29:18; 35:5.) Ollessaan maan päällä Jeesus Kristus avasi monien ymmärryksen korvat, jolloin nuo parannetut saattoivat toimia kuulemansa mukaan (Mt 13:16, 23).