USKOLLINEN JA YMMÄRTÄVÄINEN ORJA

Kun Jeesus Kristus vastasi tulevaa läsnäoloaan ja silloisen asiainjärjestelmän päättymistä koskevaan apostolien kysymykseen, hän esitti mm. kuvauksen ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta”. Uskollisen orjan isäntä asetti hänet huolehtimaan hänen palvelusväestään eli huonekuntansa palvelijoista, antamaan heille heidän ruokansa. Jos orja saisi hyväksymyksen isäntänsä tullessa (ilmeisesti joltakin matkalta), hänet palkittaisiin asettamalla hänet isännän koko omaisuuden hoitajaksi. (Mt 24:3, 45–51.)

Luukkaan 12:42–48:n rinnakkaiskertomuksessa orjaa sanotaan taloudenhoitajaksi, ts. sellaiseksi joka on asetettu muiden orjien yläpuolelle, vaikka hän itsekin on orja. Muinoin tuossa asemassa oli usein joku uskollinen orja (vrt. 1Mo 24:2; myös 1Mo 39:1–6:n kertomus Joosefista). Jeesuksen kuvauksen taloudenhoitaja määrätään ensin vain valvomaan isännän palveluskuntaa ja jakamaan palvelijoille heidän ruokamääränsä oikeaan aikaan, mutta koska hän hoiti tämän tehtävän uskollisesti ja ymmärtäväisesti, hänen toimeksiantoaan laajennetaan niin että se käsittää isännän koko omaisuuden valvonnan. ”Isännän” (kreik. kyʹri·os, joka käännetään myös vastineella ”herra”) henkilöllisyydestä Jeesus oli jo osoittanut, että hän itse oli tuossa asemassa opetuslapsiinsa nähden, ja he puhuttelivat häntä toisinaan ”herraksi” (Mt 10:24, 25; 18:21; 24:42; Joh 13:6, 13). Jäljelle jää kysymys, kehen ilmaus uskollinen ja ymmärtäväinen orja eli taloudenhoitaja voidaan soveltaa ja mitä kuvaa se, että hän jakaa ruokaa palvelusväelle.

Sana ”orja” on yksikössä. Tämä ei kuitenkaan edellytä sitä, että ”orja” olisi esikuva vain yhdestä tietystä henkilöstä, joka saisi sellaisen tehtävän. Raamatussa on esimerkkejä yksiköllisen substantiivin käytöstä tarkoitettaessa ryhmää. Esimerkiksi Jehova puhutteli Israelin kansakuntaa kollektiivisesti ja sanoi sille: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – niin, palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) ”Antikristuksen” osoitetaan olevan yksittäisistä antikristuksista koostuva kollektiivinen ryhmä (1Jo 2:18; 2Jo 7). Samalla tavalla ”orjalla” tarkoitetaan ryhmää. Se oli määrä asettaa lopun aikana kanavaksi, joka antaa hengellistä ”ruokaa oikeaan aikaan” (Mt 24:3, 45; Lu 12:42). Jeesus antoi ensimmäisellä vuosisadalla toimintamallin siitä, miten hengellistä ruokaa jaettaisiin kristillisessä seurakunnassa. Aivan kuten hän jakoi kirjaimellista ruokaa ihmisjoukoille muutamien opetuslasten välityksellä, hengellistä ruokaa annettaisiin muutamien välityksellä. (Mt 14:19; Mr 6:41; Lu 9:16.) Jeesus valmensi apostoleja huolehtimaan tehtävästä, jonka he saisivat vuoden 33 helluntain jälkeen: he toimisivat kanavana, jonka välityksellä hengellistä ruokaa jaettaisiin. Myöhemmin muita vanhimpia liittyi palvelemaan heidän kanssaan, ja yhdessä he toimivat hallintoelimenä, joka ratkaisi kiistakysymyksiä ja ohjasi Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista ja opettamista. (Ap 2:42; 8:14; 15:1, 2, 6–29.) Apostolien kuoleman jälkeen alkoi suuri luopumus. Lopun aikana Jeesus kuitenkin valitsi pienen ryhmän hengellä voideltuja kristittyjä miehiä palvelemaan ”uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana”, joka valmistaisi ja jakaisi hengellistä ruokaa hänen läsnäolonsa aikana. Näin hän noudatti ensimmäisellä vuosisadalla asettamaansa toimintamallia, jonka mukaan monia ruokittaisiin muutamien välityksellä.

Palvelusväellä tarkoitetaan kaikkia kristilliseen seurakuntaan kuuluvia – sekä voideltuja että ”muita lampaita” – joille hengellistä ruokaa annetaan (Joh 10:16). Tähän sisältyvät myös ne yksilöt, jotka muodostavat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”, koska hekin nauttivat samaa hengellistä ravintoa. Uskolliseen orjaan kuuluvat saavat lisävastuita, jos heidät havaitaan uskollisiksi silloin kun heidän isäntänsä tulee. Kun he saavat taivaallisen palkintonsa ja alkavat hallita Kristuksen kanssa, hän asettaa heidät ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi”. Muiden 144 000:een kuuluvien tavoin he jakavat Kristuksen kanssa hänen suuren taivaallisen valtansa. (Mt 24:46, 47; Lu 12:43, 44.)