TULIKÄÄRME

Heprealaisen substantiivin sa·rafʹ monikkomuoto on Jesajan 6:2, 6:ssa käännetty vastineella ”serafit”, ja se merkitsee kirjaimellisesti jotakin ’tulista’ tai ’palavaa, polttavaa’. Sitä käytetään myös yleisen käärmettä tarkoittavan hepreankielisen sanan (na·ḥašʹ) yhteydessä, ja se on käännetty alkuliitteellä ”myrkky-”, mikä ehkä viittaa myrkyn aiheuttamaan poltteeseen ja tulehdukseen (5Mo 8:15). Se mainitaan ensimmäisen kerran silloin, kun Jumala rankaisi kapinallisia israelilaisia lähettämällä heidän keskuuteensa ”myrkkykäärmeitä [han·neḥa·šimʹ has·sera·fimʹ]”. Kun Mooses oli puhunut heidän puolestaan, Jehova neuvoi häntä tekemään ”tulikäärmeen” ja panemaan sen merkkisalkoon. Jos ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoisivat siihen, he parantuisivat ja pysyisivät elossa. Mooses valmisti kuparikäärmeen. (4Mo 21:6–9; 1Ko 10:9.) Jeesus selitti tapahtuman profeetallisen merkityksen sanoessaan: ”Niin kuin Mooses kohotti käärmeen erämaassa, niin täytyy Ihmisen Poikakin kohottaa, jotta jokaisella häneen uskovalla olisi ikuinen elämä.” (Joh 3:14, 15.)

Jesajan 14:29:ssä ja 30:6:ssa mainitaan ”lentävä tulikäärme” kerrottaessa Jumalan Filistealle langettamasta tuomiosta ja kuvailtaessa Juudan eteläpuolella olevaa erämaata. Joidenkuiden mielestä sana ”lentävä” viittaa hyökkäävien myrkkykäärmeiden nopeaan syöksyyn tai salamannopeaan iskuun ilman halki.