VALKOSIPULI
(hepr. šu·mimʹ [mon.]).
Monivuotinen sipulikasvi (Allium sativum), jonka voimakkaanhajuinen, väkevänmakuinen sipuliosa koostuu jopa 20 pikkusipulista eli kynnestä. Valkosipulin kukkavarsi, jossa on pikkuruisia poikassipuleita ja steriilejä kukkia, voi toisinaan kasvaa jopa 30 cm:n korkuiseksi tai vieläkin pitemmäksi.
Tiettävästi valkosipulia viljeltiin laajalti muinaisessa Egyptissä. Sekalainen väki ja israelilaiset kaipasivat erämaassa valkosipuleita, joita heillä oli ollut tapana syödä Egyptissä (4Mo 11:4, 5). Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, II, 125) kertoo piirtokirjoituksesta, jonka mukaan valkosipuli kuului erään pyramidin rakentajien ruokavalioon. Välimeren maiden asukkaat käyttävät yhä runsaasti valkosipulia. Mišnan mukaan (Nedarim 3:10) juutalaiset kutsuivat itseään valkosipulinsyöjiksi. Valkosipulia on käytetty lääkeaineena ruoansulatuksen edistämiseen ja kouristusten laukaisemiseen sekä antibioottina.