MILETOS

Nykyään raunioina oleva kaupunki Vähän-Aasian länsirannikolla. Se sijaitsee lähellä Maiandros- eli Menderesjoen suuta, ja sillä oli muinoin neljä satamaa. Tultaessa 600-luvulle eaa. joonialaiset näyttävät tehneen Miletoksesta kukoistavan kaupankäynnin keskuksen, jolla oli useita siirtokuntia Mustallamerellä ja Egyptissä. Miletoksen villa oli kuuluisaa laajalla alueella. Tähän viittaa se, että kreikkalaisen Septuagintan mukaan Hesekielin 27:18:ssa lueteltujen Tyroksen kauppatavaroiden joukossa oli ”Miletoksen villaa”. Miletoksessa asui myös kuuluisia filosofeja, mm. Thales (n. 625–547 eaa.), jota pidetään kreikkalaisen geometrian, astronomian ja filosofian isänä. Persialaiset valloittivat ja hävittivät Miletoksen 400-luvulla eaa., koska se oli osallistunut kapinaan. Kaupunki rakennettiin uudelleen, ja myöhemmin (334 eaa.) sen kukisti Aleksanteri Suuri. Hellenistisellä ja roomalaisajalla Miletoksessa oli merkittävää rakennustoimintaa. Tältä ajalta ovat peräisin vaikuttavat, avoimelle kentälle rakennetun suuren teatterin rauniot.

Ajan myötä kaupungin merkitys väheni. Tämän katsotaan johtuneen siitä, että Maiandrosjoen liete täytti sen sataman. Muinainen Miletos näyttää sijainneen niemekkeellä, joka ulkoni Latmoksenlahden eteläpuolelta. Nykyään kaupungin rauniot ovat kuitenkin n. 8 km:n päässä sisämaassa ja tuo muinainen lahti on järvi.

Paavalin vierailu. Apostoli Paavali kävi nimenomaan Miletoksessa noin vuonna 56. Koska hän halusi, mikäli suinkin mahdollista, ehtiä Jerusalemiin helluntaiksi eikä halunnut kuluttaa tarpeettomasti aikaa Vähässä-Aasiassa, hän päätti ilmeisesti Assoksessa nousta laivaan, joka ohitti Efesoksen. Hän ei kuitenkaan laiminlyönyt sikäläisen seurakunnan tarpeita. Miletoksesta Paavali lähetti – epäilemättä sanansaattajan välityksellä – noutamaan n. 50 km:n päässä sijaitsevan Efesoksen seurakunnan vanhimpia. Ilmeisesti aika siitä, kun he saivat sanan, siihen, kun he tulivat Miletokseen (kenties vähintään kolme päivää), oli lyhyempi kuin aika, joka Paavalilta olisi kulunut, jos hän olisi mennyt Efesokseen. Tämä aikaero saattoi johtua siitä, että sellainen Assoksesta lähtevä laiva (tai laivat), joka olisi poikennut Efesoksen satamaan, olisi käynyt matkan varrella useammissa satamissa kuin se (ne), joka pysähtyi Miletoksessa. Tai itse Efesoksessa vallinneet olosuhteet olisivat voineet viivyttää Paavalia, jos hän olisi pysähtynyt siellä. (Ap 20:14–17.)

Kun Paavali puhui Efesoksen seurakunnan vanhimmille, hän kertasi omaa palvelustaan heidän keskuudessaan, kehotti heitä kiinnittämään huomiota ’itseensä ja laumaan’ sekä varoitti heitä seurakuntaan tulevista ”sortavista susista” ja kannusti heitä pysymään hereillä ja pitämään mielessä hänen esimerkkinsä. Kun nuo valvojat kuulivat, etteivät he enää näkisi häntä, he itkivät vuolaasti, ”lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä hellästi”, minkä jälkeen he saattoivat hänet laivaan. (Ap 20:18–38.)

Nähtävästi Paavali palasi Miletokseen jolloinkin sen jälkeen, kun hän oli ollut ensimmäisen kerran vankina Roomassa. Trofimos, joka oli aikaisemmin mennyt hänen kanssaan Miletoksesta Jerusalemiin, sairastui, minkä vuoksi Paavalin piti jättää hänet Miletokseen. (Vrt. Ap 20:4; 21:29; 2Ti 4:20.)