KEHRÄÄJÄ

(hepr. li·litʹ).

Luomus, joka mainitaan kuvauksessa Edomin täydellisestä autioituksesta ja sen raunioiden asukeista (Jes 34:14). Tämä heprealainen sana on käännetty vastineilla ”öinen syöjätär” (KR-38), ”kyöpeli” (Väl), ”kehrääjä” (UM, NE) ja ”kirkuva pöllö” (KJ), mutta vuoden 1992 kirkkoraamattu käyttää vastinetta ”Lilit, öinen velhotar”, ja The Jerusalem Bible pelkästään nimeä ”Lilit”.

Monet tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että tämä heprealainen sana on lainasana muinaisista sumerin ja akkadin kielistä ja että se on peräisin mytologisen naispuolisen ilman demonin nimestä (Lilitu). Professori G. R. Driver katsoo kuitenkin tämän heprean sanan (li·litʹ) johtuvan juuresta, joka merkitsee ’kaikenlaista kiertävää liikettä tai kaikenlaisia kiemuraisia esineitä’, samoin kuin heprealainen sana laʹjil (tai lajʹlah), joka merkitsee ’yötä’, viittaa siihen, että jokin ’kääriytyy maan ympärille tai kietoo maan’. Tämä sanan li·litʹ alkuperä voi hänen mukaansa viitata kehrääjään, joka on yölintu ja joka tunnetaan nopeasta kiertelevästä ja kaartelevasta lennostaan, kun se pyydystää yöperhosia, kovakuoriaisia ja muita öisin lentäviä hyönteisiä. Driver lainaa luonnontieteilijä Tristramia, jonka kuvauksen mukaan kehrääjät ”tulevat iltahämärissä hyvin aktiivisiksi, kun ne ajavat saalistaan takaa suurella nopeudella ja tekemällä mutkikkaita käännöksiä”. (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1959, s. 55, 56.)

Kehrääjä on lähes 30 cm:n pituinen, sen siipiväli on ainakin 50 cm ja sen pehmeä, himmeän harmaa- ja ruskeatäpläinen höyhenys muistuttaa pöllön höyhenpeitettä. Pehmeiden siipisulkien ansiosta se voi lentää äänettömästi. Ilmeisesti suuren kitansa vuoksi sitä sanotaan myös vuohenlypsäjäksi, sillä muinaisen legendan mukaan lintu imi vuohilta maitoa.

Joidenkin tämän linnun lajien tiedetään asuvan autioissa paikoissa, joten tällainen lintu on voinut olla kuivalla Edomin alueella. Aavikkokehrääjä (Caprimulgus aegyptius) elää lähes yksinomaan aavikolla, sen akasialehdoissa ja tamariskipensaissa, ja se etsii ruokansa iltahämärissä. Eräs toinen laji (Caprimulgus nubicus) elää Jerikon ja Punaisenmeren välisillä aavikon reuna-alueilla eli Edomin tyyppisillä seuduilla.