SEMAJA

(’Jehova on kuullut [kuunnellut]’).

1. Simeonilainen, jonka kaukainen jälkeläinen liittyi siihen joukkoon, joka valtasi laidunmaata kanaanilaisilta Hiskian päivinä (1Ai 4:24, 37–41).

2. Ruubenin heimoon kuuluneen Joelin poika (1Ai 5:3, 4).

3. Elisafanin leeviläishuoneen esimies. Sen jälkeen kun Semaja ja hänen 200 veljeään olivat pyhittäytyneet, he olivat mukana kulkueessa, joka toi liiton arkun Jerusalemiin. (1Ai 15:4, 8, 11–16.)

4. Leeviläisten sihteeri, joka kirjoitti muistiin 24 pappisosastoa, jotka oli järjestetty Daavidin ohjeiden mukaan; Netanelin poika (1Ai 24:6).

5. Leeviläisen Obed-Edomin esikoispoika. Semaja ja hänen poikansa määrättiin kaikki pyhäkön varastohuoneiden portinvartijoiksi. (1Ai 26:1, 4, 6, 7, 12, 13, 15.)

6. Jehovan profeetta Salomon pojan Rehabeamin hallituskaudella. Kymmenen pohjoisen heimon kapinoitua 997 eaa. Semaja julisti Jehovan sanat, jotka kielsivät Rehabeamia yrittämästä vallata niitä takaisin. (1Ku 12:21–24; 2Ai 11:1–4.) Rehabeamin viidentenä vuonna (993 eaa.) Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Juudaan, ja Semaja ilmoitti Rehabeamille ja hänen ruhtinailleen, että Jehova oli hylännyt heidät, koska he olivat hylänneet Hänet. Koska Rehabeam ja ruhtinaat kuitenkin nöyrtyivät, Jehova ei sallinut tuon hyökkäyksen johtaa täydelliseen tuhoon. (2Ai 12:1–12.) Semaja kirjoitti myös yhden Rehabeamin hallituskaudelta peräisin olevista asiakirjoista (2Ai 12:15).

7. Yksi niistä leeviläisistä, jotka kuningas Josafat lähetti kolmantena hallitusvuotenaan (934 eaa.) Juudan kaupunkeihin opettamaan Lakia (2Ai 17:7–9).

8. Jedutunin leeviläinen jälkeläinen, jonka Hiskia määräsi ensimmäisenä hallitusvuotenaan (745 eaa.) auttamaan temppelin puhdistamisessa. Semaja ja muut leeviläiset veivät epäpuhtaudet Kidroninlaaksoon. (2Ai 29:12, 14–16.) Mahdollisesti sama henkilö kuin nro 9.

9. Yksi niistä leeviläisistä, jotka Hiskian hallituskaudella jakoivat kymmenykset ja muut annit pappiskaupungeissa (2Ai 31:6, 12, 14, 15). Mahdollisesti sama kuin nro 8.

10. Yksi niistä leeviläisistä johtomiehistä, jotka lahjoittivat anteliaasti uhrieläimiä Josian suurta pesah-juhlaa varten (2Ai 35:1, 9).

11. Urian isä; profeetta Uria oli Jeremian aikalainen; hän oli lähtöisin Kirjat-Jearimista (Jer 26:20).

12. Delajan isä; Delaja oli Juudan ruhtinas Jojakimin hallituskaudella (Jer 36:12).

13. Nehelamin kaupungista kotoisin oleva väärä profeetta ja Jeremian vastustaja, joka vietiin vankina Babyloniin Jojakinin kanssa 617 eaa. Hän lähetti sieltä pappi Sefanjalle ja muille papeille Jerusalemiin kirjeen, jossa hän moitti Jeremiaa, koska tämä oli ennustanut pakkosiirtolaisuuden kestävän kauan ja kehottanut pakkosiirtolaisia asettumaan aloilleen Babyloniaan. Semaja vaati, että Jeremia pitäisi panna jalkapuuhun. Jehova kuitenkin profetoi, että koska Semaja koetti saada juutalaiset luottamaan valheeseen ja puhui kapinaa, ei hän eivätkä hänen jälkeläisensä olisi palaavien pakkosiirtolaisten joukossa. (Jer 29:24–32.)

14. Pappi ja todennäköisesti erään pappissuvun kantaisä, joka palasi Jerusalemiin Serubbabelin kanssa 537 eaa. Seuraavassa sukupolvessa Jonatan oli Semajan isänhuoneen päämies. (Ne 12:1, 6, 7, 12, 18.) Suvun edustaja tai joku toinen samanniminen pappi vahvisti kansallisen liiton Nehemian käskynhaltijakaudella (Ne 10:1, 8).

15. Jedutunista polveutunut leeviläinen, jonka poika tai jälkeläinen Obadja asui Jerusalemissa pakkosiirtolaisuuden jälkeen (1Ai 9:16, 34).

16. Merarin jälkeläisiä oleva leeviläinen, joka myös asui Jerusalemissa jolloinkin Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen; Hassubin poika (1Ai 9:14, 34; Ne 11:15).

17. Adonikamin poikien johtaja, joka seurasi Esraa Jerusalemiin 468 eaa. Hän on mahdollisesti yksi niistä, jotka Esra oli lähettänyt hakemaan palvelijoita pyhäkköön. Tuloksena oli, että jotkut leeviläiset ja netinit kokoontuivat matkaa varten. (Esr 8:1, 13, 16–20.)

18. Yksi niistä papeista, joita Esra Jerusalemiin saavuttuaan kehotti lähettämään pois vierasmaiset vaimot, joita he olivat ottaneet; Harimin poika (Esr 10:10, 11, 21, 44).

19. Israelilainen, toisen Harim-nimisen miehen poika; hänkin oli yksi niistä, jotka olivat ottaneet vierasmaisia vaimoja mutta jotka lähettivät heidät pois (Esr 10:25, 31, 44).

20. Yksi niistä, jotka auttoivat korjaamaan Jerusalemin muuria; Sekanjan poika. Hän oli portinvartija ja sen vuoksi luultavasti leeviläinen. (Ne 3:29.)

21. Väärä profeetta, jonka Tobia ja Sanballat palkkasivat kertomaan Nehemialle tämän olevan oletettavasti hengenvaarassa. He yrittivät tällä tavalla pelästyttää Nehemian, joka ei ollut pappi, tekemään syntiä piiloutumalla temppeliin. Tämä Semaja oli Delajan poika. (Ne 6:10–13.)

22. Yksi niistä, jotka marssivat Nehemian järjestämässä vihkiäiskulkueessa sen jälkeen kun Jerusalemin muuri oli rakennettu uudelleen (Ne 12:31–34).

23. Asafin sukuun kuulunut pappi, jonka jälkeläinen marssi samassa kulkueessa, ilmeisesti trumpetistina (Ne 12:31, 35).

24. Pappi ja muusikko samassa kulkueessa; nähtävästi nro 23:n sukulainen (Ne 12:31, 36).

25. Pappi, joka ilmeisesti soitti trumpettia, kun kaksi kiitoskuoroa kohtasivat Jehovan huoneen kohdalla muurin vihkiäisissä (Ne 12:40–42).

26. Daavidin kaukainen jälkeläinen (1Ai 3:9, 10, 22). Joidenkin tutkijoiden mukaan jakeen 22 keskellä olevat sanat ”ja Semajan pojat” (minkä jälkeen luetellaan vain viisi nimeä) pitäisi poistaa, koska ne ovat heidän mielestään kirjurinvirhe; he uskovat näin ollen, että Sekanjalla oli kuusi poikaa. Toiset tutkijat kuitenkin ajattelevat, että Semajan ja hänen viiden poikansa katsottiin olevan Sekanjan kuusi jälkeläistä.