SMYRNA
(’mirha’).
Muinainen kaupunki Vähän-Aasian länsirannikolla; sen nykyinen nimi on İzmir (kuva, 2. osa, s. 946). Kaupungin ensimmäisiä asukkaita olivat kreikkalaiset, ja Lydian kuningas Alyattes tuhosi sen n. 580 eaa. Yli 200 vuotta myöhemmin Aleksanteri Suuri suunnitteli rakentavansa sen uudelleen kreikkalaiseksi kaupungiksi, ja hänen seuraajansa rakensivatkin sen mutta toiseen paikkaan. Smyrnasta tuli sen jälkeen merkittävä kauppakaupunki. Tultuaan Aasia-nimisen Rooman provinssin osaksi Smyrna oli upeiden julkisten rakennustensa takia tunnettu kauneudestaan. Siellä oli keisari Tiberiuksen temppeli, ja se edisti näin ollen keisarinpalvontaa.
Smyrna oli toinen niistä seitsemästä Vähän-Aasian kristillisestä seurakunnasta, joille kirkastettu Jeesus Kristus käski apostoli Johanneksen kirjoittaa sanoman (Il 1:11). Seurakunnan sanottiin olevan aineellisesti köyhä mutta hengellisesti rikas. Ahdistus, ilmeisesti vaino, koetteli sitä, ja jotkut, jotka sanoivat itseään juutalaisiksi mutta olivat todellisuudessa ”Saatanan synagoga”, rienasivat sitä. Köyhyydestään ja ahdistuksestaan huolimatta Smyrnan seurakunnan kristittyjä kehotettiin olemaan pelkäämättä sitä, mitä he vielä kärsisivät, ja osoittautumaan ’uskollisiksi aina kuolemaan saakka’, jotta he saisivat ”elämän kruunun”. (Il 2:8–11.)