Lujuus ja kestävyys maailman vaihtuessa
”Koska näemme saavamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, niin nauttikaamme jatkuvasti ansaitsematonta hyvyyttä, jonka kautta me saatamme suorittaa Jumalalle hyväksyttävästi pyhää palvelusta jumalisessa pelossa ja kunnioituksessa.” – Heprealaisille 12:28, Um.
1. Mitä aikaa varten Psalmi 46:2 kirjoitettiin? Keiden täytyy mukautua siihen?
”JUMALA on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.” Heprealainen runoilija ilmaisi ajatuksensa näillä Psalmin 46:2 sanoilla suuren ahdingonajan vallitessa Jumalan esikuvallisessa valtakunnassa, ja nämä ajatukset kirjoitettiin ja varjeltiin samanlaiseen ahdinkoon, mikä on nyt vallalla niiden elämässä, jotka valvovat, rukoilevat ja toivovat Jumalan todellista valtakuntaa. Jos sinä olet yksi näistä ihmisistä, niin sinun täytyy ottaa nämä sanat sydämellesi ja elää niiden mukaan, ollen lujasti vakuuttunut siitä, että Jumala on turvasi ja väkevyytesi.
2. Onko meillä varaa menetellä maailman kansojen tavalla? Mistä näkymättömistä syistä?
2 Sinulla ei ole varaa menetellä tämän maailman kansojen tavalla. Muista, että Saatana Perkele on ”tämän asiainjärjestelmän jumala”, että ”kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia” ja että ”mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle”. Henkeytetyt Kirjoitukset ilmaisevat sen meille. (2. Kor. 4:4, Um; Ps. 96:5; 1. Kor. 10:20) Paholaiset ja ”paholaisten hallitsija”, Saatana Perkele, ovat ihmisten näkymättömiä kiduttajia, sortajia ja kiusaajia. Ne juonittelevat ihmisten karkoittamiseksi pois Jumalasta ja tuhoutumaan hänen käsissään. Taivaan pyhäin alueitten vapauttamiseksi niiden kiusallisesta vaikutuksesta kävi sota taivaassa välttämättömäksi, kun Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta perustettiin siellä 1914. Paholaiset ja heidän hallitsijansa on singottu maahan, ja se, mitä tämän ennustettiin merkitsevän maan asukkaille, on käynyt toteen: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa.” (Ilm. 12:1–12) Perkele ja hänen paholaisensa ovat vastuussa maata ja merta ahdistavasta tuskasta ja levottomuudesta. Paholaisten alaisuudessa ei ole suojelusta, lujuutta eikä kestävyyttä, ei edes niiden ystävillä, palvelijoilla ja palvojilla. Ne ovat ilkeitä, vihamielisiä ja rakkaudettomia eivätkä voi suojella palvojiaan ja kannattajiaan Jumalan vanhurskaalta vihalta. Eiväthän ne voineet tehdä sitä silloinkaan, kun hän päästi maapallon peittävän vedenpaisumuksen väkivaltaiseen maailmaan Nooan päivinä. Ne eivät pysty antamaan suojaa kansoille eivätkä pelastumaan itsekään ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodassa”, Harmagedonissa, missä niiden maailma päättyy.
3. Mitä todistaaksemme meillä ei voi olla lainkaan osuutta kansojen vääriin jumaliin?
3 Hallitsijat ja kansat toteuttavat tietämättään kansojen paholaisjumalien suunnitelmia. Jos teet elävän ja totisen Jumalan turvaksesi, niin sinulla ei voi olla mitään osuutta paholaisten, väärien jumalien, kanssa. Sinun täytyy sopeutua tosi Jumalan päätökseen ja kertoa toisillekin, mikä hänen päätöksensä on. Sinun täytyy todistaa tänä aikana, jolloin maailma vastustaa Jumalaa, että hän on sinun turvasi ja väkevyytesi, uskomalla ja toimimalla sopusoinnussa hänen todistuksensa kanssa: ”Te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte ja uskoisitte minut ja ymmärtäisitte, että minä se olen; ennen minua ei ollut tehty yhtään Jumalaa eikä ole oleva jälkeenikään. Minä, juuri minä olen Jehova, eikä minun ohellani ole ketään pelastajaa. Minä olen ilmoittanut, ja minä olen pelastanut, ja minä olen osoittanut; eikä yhtään vierasta Jumalaa ollut teidän keskuudessanne; sen tähden te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minä olen Jumala. Niin, siitä pitäen, kun se päivä oli, olen minä hän, eikä ole ketään, joka voi pelastaa minun kädestäni; minä toimin, ja kuka voi ehkäistä sen?” – Jes. 43:10–13, As.
4. Minkälaiseksi Jumalaksi Jehova on osoittautunut meitä kohtaan?
4 Jehova on osoittautunut yhä uudelleen varmaksi turvaksi maan päällä oleville todistajilleen. Hänen kaikkinäkevät silmänsä tähyilevät kautta koko maan, jotta hän löytäisi ne, jotka ovat antautuneet hänelle ja jotta hän osoittaisi voimansa heidän hyväkseen. (2. Aikak. 16:9) Millainen Jumala hän onkaan! Kaikkien väärien jumalien täytyy kumartua ennen pitkää hänen edessään häviölle joutuneina Harmagedonissa. ”Sillä [Jehova] on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.” Häntä on pelättävä eikä niitä totalitaarisia hyökkääjiä, jotka haluavat valloittaa koko maailman pannakseen poliittiset jumalansa ja uskontomuotonsa kaikkialla valtaistuimelle. ”Sillä [Jehova] on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain.” Ne, jotka ottavat hänet turvakseen ja jotka luottavat hänen voimaansa, pitävät häntä Jumalana ja sanovat: ”Sillä sinä, [Jehova], olet korkein yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.” (Ps. 95:3; 96:4; 97:9) Koska hän antaa salaista voimaa todistajilleen, niin he ovat pystyneet kestämään väärien jumalain ihmisasiamiesten taholta tulleen päättävimmän ja häijyimmänkin vainon. Ahneet diktaattorit, jotka tavoittelevat maailmanvaltaa, ovat rangaisseet niitä, jotka eivät yhdy epäjumaloimaan heitä, mutta kun nämä diktaattorit ovat kukistuneet, niin Jehovan todistajat ovat eläneet ja saaneet uutta voimaa uudistaakseen ”jumalien Jumalaa” koskevan todistuksensa. He huudahtavat nyt kiitollisina: ”Kiittäkää [Jehovaa], sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” – Ps. 136:1, 2.
”APUMME HÄDÄSSÄ AIVAN VAHVA”
5, 6. Mihin rukouksiin katolinen pappisvalta turvautuu ahdistuksen pahetessa? Miksi Jumala ei vastaa sellaisiin rukouksiin?
5 Näyttää olevan ihmisille luonteenomaista, että kun he ovat avuttomina ahdingossa, niin he vetoavat jumaliinsa pyytäen niiltä apua ja vapautusta. Esimerkiksi: vaikka vuosi 1950 oli pyhä vuosi, niin maailman vaikeudet pahenivat huolestuttavassa määrässä. Vatikaaninkaupungin paavi pyysikin sen tähden joulukuun 6. p:nä kiertokirjeessään katolista maailmaa yhtymään yhdeksänpäiväiseen rauhanrukoiluun. Puhuessaan viisi päivää myöhemmin kardinaalikollegiolle paavi kehoitti ”kaikkien ihmissydänten aikeitten yleiseen sopusointuun, mikä voisi Jumalan avulla aikaansaada kaikkien rauhaa uhkaavien vaarojen häviämisen kautta maailman”. (N. Y. Times, jouluk. 6. 1950) Mutta sellaiset Jumalalle esitetyt rukoukset ovat turhia, joiden tarkoitus on vastoin hänen tahtoaan. Niinkuin Jaakobin 4:2, 3 sanoo: ”Te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.” Jumalan tahto ei ole tänä aikana lujittaa maailman rauhaa, jotta kansat palaisivat normaaliin tilaansa. Jos hän ennallistaisi rauhan, niin kansat käyttäisivät sen edut vain aistillisissa himoissaan ja itsekkäissä haluissaan osoittaen ’rakastavansa nautintoja enemmän kuin Jumalaa’.
6 Jumalan Sanan aikataulut määrittelevät tämän ajan kansainvälisten ahdistusten ajaksi, jolloin oli oleva ”maan päällä kansojen ahdistus, kun ne eivät tunne pääsytietä meren ärjynnän ja sen kuohunnan vuoksi, samalla kun ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja niiden asiain odotuksesta, mitkä ovat kohtaamassa asuttua maata”. Kristikunnalle sen piti olla aikaa, jolloin ”odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, paranemisen aikaa [pyhien vuosien jne. avulla], mutta katso, tulee peljästys!” (Luuk. 21:25, 26, Um; Jer. 8:15) Nyt ei ole aika, jolloin Jumala tekisi rauhan tämän maailman kansoille, ja siksi paavin ja hänen pappisvaltansa yritykset koettaa kykyjään ja esiintyä välittäjänä kommunistisen ja demokraattisen blokin välillä osoittautuvat hyödyttömiksi. Ei katolilaisten enempää kuin protestanttienkaan tarvitse odottaa apua Jumalalta niiden kautta.
7. Mitä se sitten merkitsee, että me teemme Jumalasta turvamme ja voimamme ahdistuksessa?
7 Kun me teemme Jumalasta turvamme ja luotamme hänen voimaansa, niin se merkitsee sitä, että me otamme vastaan sen ahdingon, mistä hänen Sanansa on edeltävaroittanut, ja odotamme hänen olevan ”apumme hädässä aivan vahva”, kun tämä ahdistus raivoaa ympärillämme ja meitä vastaan. Edelläolevat sanat ovat alkuperäisessä heprealaisessa Raamatussa sellaiset, että kääntäjät ovat eri mieltä niiden kääntämisestä: ”Hyvin koeteltu apu ahdingossa.” (Ak) ”Me löydämme hänet hyvin läheltä.” (Mo) ”Apu ahdistuksissa, pian löydettävä.” (Ro) ”Apu ahdistuksissa mitä halukkaimmin löydettävä.” – Ro. Pss.
8, 9. Miten Jumala osoitti olevansa Israelille ”apu hädässä aivan vahva”?
8 Jumala on totisesti antanut tosi kansansa havaita hänet erinomaiseksi avuksi ahdingon aikaan. Mooabin, Ammonin ja Seirin vuoren kansojen yhteenliittyneet sotajoukot marssivat kerran kuningas Joosafatin päivinä hyökkäämään Jerusalemin kimppuun. Jumalaan turvaava kansa huusi häntä avukseen Jerusalemin temppelissä. Hän osoittautui silloin oman nimensä tähden mitä halukkaimmin löydettäväksi auttajaksi. Ennen kuin ylivoimaiset vihollisjoukot saapuivat pyhään kaupunkiin, Jehova Jumala toimeenpani niiden tuhon. Hänen kansansa ei tarvinnut sotia siinä taistelussa. Se vain lauloi ylistystä ja katseli ja näki ’Jehovan pelastuksen olevan kanssaan’. Niin suuri kiihko oli noilla jumalattomilla hyökkääjillä surmata toisiaan, että israelilaiset kokosivat kolme päivää saalista heidän ruumiittensa seasta. – 2. Aikak. 20:1–30.
9 Kuningas Aasakin huomasi Jehova Jumalan alttiiksi avuksi ahdistuksessa, kun hänen sotajoukkonsa seisoivat Etiopian armeijaa vastassa, armeijaa, joka oli miljoonan miehen vahvuinen ja jolla oli kolmesataa vaunua komentajansa Serahin johdossa. Kuningas Aasa huusi: ”[Jehova], sinä yksin voit auttaa taistelussa voimallisen ja voimattoman välillä. Auta meitä, [Jehova], meidän Jumalamme, sillä sinuun me turvaudumme ja sinun nimessäsi me olemme tulleet tätä suurta joukkoa vastaan. [Jehova], sinä olet meidän Jumalamme, älä salli ihmisen päästä voitolle sinusta.” Jumala vastasi tähän sopivaan rukoukseen antaen tarvittavan avun, ja vähälukuisia israelilaisia autettiin ajamaan viholliset pakoon, eikä yhdenkään niistä sallittu jäädä eloon. Profeetta Asarja paljasti tämän vapautuksen salaisuuden: ”[Jehova] on teidän kanssanne, kun te olette hänen kanssansa; ja jos häntä etsitte, niin te löydätte hänet.” (2. Aikak. 14:9–15:2) Kuningas Hiskian päivinä uhkasivat sitten Assyrian valtakunnan rakentajan, kuningas Sanheribin, sotajoukot Jerusalemia ja herjasivat sen Jumalaa Jehovaa sekä vaativat ehdotonta antautumista. Profeetta Jesaja sinkosi keskeltä Jerusalemia heitä vastaan sovittelemattoman sanoman, ja kuningas Hiskia ja koko kaupunki turvautui Jehovan näkymättömään suojelukseen ja voimaan. Assyrian kerskuvan armeijan taisteluvoima lyötiin juuri sinä yönä, kun Jehovan enkeli kaatoi yhdellä iskulla 185 000 sotilasta. Kuningas Sanherib lähti seuraavana aamuna palaamaan Assyriaan ja tuli lopulta murhatuksi. Kuinka pian ja miten halukkaasti Jehova Jumala antoikaan löytää itsensä ja osoittautui avuksi ahdingossa tilanteen kehityttyä pahimmilleen! – Jes. 37:14–38.
SYY PELOTTOMUUTEEN
10. Koska meidän edessämme ovat nyt mitä koettelevimmat vuodet, niin mitä me emme saa unohtaa?
10 Näiden Jumalan apua koskevien esimerkkien sisältämän opetuksen ei pitäisi mennä meiltä hukkaan. Ne kerrottiin Jumalan kansan hyödyksi tänä aikana, kansan, ”jolle asiainjärjestelmien täydellistetyt loput ovat saapuneet”. (1. Kor. 10:11, Um) Me olemme eläneet ”kansain määräaikojen lopusta”, 1914:stä, laskien 37 vuotta tämän maailman ”lopun aikaa”. (Luuk. 21:24, Um; Dan. 12:4) Jehovan todistajat ovat etsineet näinä ratkaisevina vuosina suojelusta ja voimaa häneltä, ja he voivat tunnustaa puolestaan, että hän on ”hyvin koeteltu apu ahdingossa”. Jollei näin olisi, niin heitä ei olisi täällä nykyään eikä heidän lukumääränsä kasvaisi. Mutta me olemme astumassa tämän ”lopun ajan” kaikkein vakavimpiin ja koettelevimpiin vuosiin. Harmagedonin lopputaistelu lähenee. Älkäämme siis unohtako, ettei Jehova Jumala muutu enempää kuin hänen Sanansakaan. (Mal. 3:6) Hänen voimansa ilmenee meidän heikkoudessamme. Mikään ahdistus ei voi tulla niin ankaraksi tulevaisuudessa, ettei hän voisi auttaa meitä sen läpi, jos me pidämme luottavaisina hänet turvanamme emmekä odota apua tältä maailmalta sovitellen maailman kanssa, mikä on Jumalan vihollinen. Miksi Jehovan todistajain tarvitsisi olla huolissaan, vaikka koko maailma on heitä vastaan, ei usko heidän todistustaan, vihaa ja vainoaa heitä? Olihan koko maailma Nooaa ja niitä seitsemääkin vastaan, jotka menivät arkkiin hänen kanssaan ja tekivät Jehovasta turvansa ja väkevyytensä. Kuitenkin se jumalattomien maailma tuhoutui, kun Jumala laski luonnon alkuvoimat valloilleen, mutta Nooa ja hänen arkissa olevat toverinsa säilyivät hengissä yli vedenpaisumuksen.
11. Mihin meidän tulee nyt siis uskoa, jotta voisimme omaksua Psalmin 46:3, 4?
11 Meidän omat äskeiset kokemuksemme sekä Jumalan Sanan kertomukset vahvistavat meitä. Meillä pitäisi olla siis nyt sellainen usko Jumalan suojelukseen, että me voimme lausua omilta huuliltamme sen, mitä psalminkirjoittaja sanoo edelleen, tarkoittaen sitä myös todellisuudessa: ”Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Sela.” – Ps. 46:3, 4.
12, 13. Jos psalminkirjoittaja käytti tässä kuvakieltä, niin mitä hänen voidaan ymmärtää tässä tarkoittavan?
12 Psalminkirjoittaja ei käytä välttämättä tässä kuvakieltä puhuen kuvaannollisesta maasta, kuvaannollisista vuorista, meristä ja vesistä. Kuvaannollinen maa muuttuu tietysti nykyään kuin poliittisen maanjäristyksen vaikutuksesta, ja maa jymisee toisen maanjäristyksen kauhistuttavista äänistä toisen jälkeen, mitä seuraa verta hyydyttävä ihmisten ja eläinten ulvonta. Poliittiset hallitukset, mitkä näyttivät kuin muinaiset vuoret vallitsevan ja lujittavan maata, ovat järkkyneet perustuksiaan myöten ja ovat kukistuneet ihmismerten keskelle, jotka nyt kapinoivat kauan omaksuttuja poliittisia, kaupallisia ja uskonnollisia järjestelmiä ja ajatussuuntia vastaan. Maailman ns. ”värilliset rodut” ovat nousseet ja tulleet vallankumouksellisten opintuulten ja merenpohjan järkytysten kiihottamiksi. ”Keltaisen vaaran” pelko, joka ilmeni jo viime vuosisadalla, on nyt uudistumassa, varsinkin niiden menetelmätapojen valossa, joita keltaiset rodut noudattavat Korean sotanäyttämöllä. Turvautuen heidän niin sanomaansa jen haihin eli ”ihmismereen” he päästävät ihmishyökyaallot valloilleen satojamiljoonia asukkaita käsittävien kansojensa varastosta. Pelkästään lukumääränsä ja eläimellisen voimansa painolla he lakaisevat eteenpäin ja huuhtovat pois kaikki sotilasesteet ja -sulut välittämättä halpojen ihmishenkien menetyksestä. Jumalan profeetta sanoo: ”Voi paljojen kansojen pauhua – ne pauhaavat, niinkuin meri pauhaa, ja kansakuntien kohinaa – ne kohisevat, niinkuin valtavat vedet kohisevat! Kansakunnat kohisevat, niinkuin suuret vedet kohisevat.” – Jes. 17:12, 13.
13 Kun nämä ihmismeret, joita pelko, katkeruus ja vanhat epäkohdat ruoskivat, pauhaavat, ja kun vedet vaahtoavat ja mylläävät esiin mutaa ja likaa, niin ne poliittiset vuoret, mitkä ovat vielä jäljellä, vapisevat ja ryhtyvät toimenpiteisiin lujuutensa ja pysyväisyytensä takaamiseksi. Eihän Vatikaaninkaupunkikaan, joka väittää olevansa perustettu Pietarille, kalliolleen, tunne enää olevansa varma eikä vakuuttunut kestävyydestään. Se harkitsee pakoa, ei Jehova Jumalan turviin ja suojaan, vaan niiden hallitusten rannikoille, joilla on voimakkain lihallinen käsivarsi ja jotka ovat aseistetut hampaisiin asti. Maailmallisten ihmisten mielestä on ihmiskunnan vihastuneitten, intohimojen ajelemien vetten katseleminen kauhistavaa katseltavaa. Koska he eivät näe mitään kestävää eikä lujaa enää ihmisyhteiskunnassa, niin monet jättäytyvät toivottomina kohoavan hyökyaallon vietäviksi.
14. Miksi Valtakunnan perillisten ei pidä pelätä eikä olla epävarmoja maailman muutosten keskellä?
14 Niiden, jotka ovat turvautuneet Jehova Jumalaan, ei tarvitse pelätä eikä olla epävarmoja kaikkien tämän maailman mullistuksien ja muutoksien keskellä. Me tiedämme, että tämä kaikki ennustettiin hänen ennustuksissaan. Se on merkki tämän asiainjärjestelmän loppuunsaattamisesta ja merkki hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen läsnäolosta näkymättömänä Valtakunnan voimassa ja valtuudessa. Me tiedämme, että tämä teokraattinen hallitus on nyt perustettu taivaissa ja että se on kaikkeuden ainoa luja ja kestävä hallitus. Se kohdistaa nyt valtansa ja vaikutuksensa maapalloon, ja se panee ”tämän maailman jumalan”, Saatana Perkeleen, ja hänen paholaisensa kuohuttamaan maallista yhteiskuntaa ja ajamaan koko ihmiskuntaa mielettömänä vastustamaan Jumalan oikeutettua hallintoa maapallolla ja johtamaan sen tuhoon Hänen käsissään. Mutta meidän joukossamme on niitäkin, jotka toivovat pääsevänsä Jeesuksen Kristuksen kanssa tuohon uuden maan ja uudet taivaat käsittävän uuden maailman hallitukseen. Nämä muistavat, miten Jehova järkytti kirjaimellisen maan Siinain vuoren luona, ja sanovat nyt luottavaisina: ”Siihen aikaan hänen äänensä järkytti maan, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ’Vielä kerran minä panen tärisemään ei ainoastaan maan, vaan myös taivaan.’ Lausuma ’vielä kerran’ merkitsee tällöin sen poistamista, mikä järkkyy, sellaisena, mikä on tehty, jotta se, mikä ei järky, pysyisi. Minkä tähden siis, koska näemme saavamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, nauttikaamme jatkuvasti ansaitsematonta hyvyyttä, jonka kautta me saatamme suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalisessa pelossa ja kunnioituksessa.” – Hepr. 12:26–28, Um.
15. Mutta mihin Psalmi 46:3, 4 näyttää todellisesti viittaavan osoittaakseen psalminkirjoittajan pelottomuuden määrän?
15 Olkoonpa edelläoleva miten hyvänsä, niin Psalmi 46 näyttää viittaavan todelliseen maan mullistukseen. Psalminkirjoittaja sanoo tämän näkökannan vahvistamiseksi, että vaikka sellainen luonnonmullistus tapahtuisikin maan päällä ja vaikka maapallon pinta muuttuisi kauhistavassa tärinässä, niin hän ei pelkäisi. Eikä hänen tarvitsisikaan pelätä, koska häntä suojelee turvallisesti voima, mikä ei ole hänen omaa inhimillistä voimaansa, vaan Kaikkivaltiaan Jumalan. Kun luonnonmullistus pauhasi ja raivosi vedenpaisumusta edeltäneen maailmankin lopussa, niin miten Nooan ja hänen perheensä onkaan täytynyt tuntea olevansa vapaat pelosta! Ei ainoastaan siksi, että he olivat suojassa rakentamassaan arkissa, vaan koska he turvasivat suuren Jumala Jehovan tosi suojeluun. Hän ei tahtonut vahingoittaa heitä vedenpaisumuksella, millä hän tuhosi jumalattoman, pilkkaavan maailman. Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on oleva näinäkin päivinä, jolloin ihmisen Poika on näkymättömänä läsnä Valtakunnan voimassa.
16. Miksi ei meidän tarvitse pelätä sellaista tulevaa mullistusta?
16 Kun lähestymme Harmagedonin taistelua, ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sotaa”, niin emme tiedä, mitä mullistavia voimia Jehova Jumala käyttää tämän maailman murskaamiseksi ja poispyyhkäisemiseksi. Tämän maailman poliittiset, sotilaalliset, kaupalliset ja uskonnolliset tekijät vapisevat varmasti pelosta niiden näkyjen ja äänien edessä ja joutuvat pakokauhun valtaan odottaessaan itselleen varmaa tuhoa. Meidän ei tarvitse pelätä Jumalan valtakunnan suojassa. Mekin saatamme olla luonnollisesti pelästyneitä, niinkuin Mooses Siinain vuorella, mutta me emme ole osallisia maailman pelosta. (Hepr. 12:21) Me tiedämme Jumalan valvovan hävitysvoimia, ja me tiedämme, keihin hän kohdistaa ne: ei meihin, vaan vihollisiinsa, meidän vihollisiimme. Me olemme tehneet hänestä turvamme ja suojamme, ja hän varjelee meidät onnellisesti ja sivuuttaa meidät, samoin kuin hänen tuhoava enkelinsä sivuutti kaikki ne Egyptissä olevat kodit, jotka oli merkitty pääsiäislampaan verellä.
17. Miksi me emme häviä silloin tämän maailman mukana?
17 Hänen tekonsa, jolla hän tuhoaa vanhan maailman, on ”kumma teko”, Jumalan teko, mitä me olemme odottaneet, niin, rukoilleetkin. Me emme ole sijoittaneet toivoamme ja luottamustamme väärin mihinkään ihmiskekseliäisyyden aikaansaannoksiin, koska me tiedämme niiden olevan tuomittuja ja häviävän tämän vanhan maailman mukana. Me olemme todistaneet ja kärsineet kauan tämän vanhan maailman keskellä, ja nyt se häviää meiltä, koska me emme ole siitä. Mutta me itse emme häviä sen mukana, koska me kuulumme uuteen vanhurskaaseen maailmaan. Me kuulumme Jumalan valtakunnan alaisuudessa olevaan teokraattiseen järjestöön. Hänen näkyvä järjestönsä ei häviä, vaan on yhtä luja ja kestävä kuin hänen valtakuntansakin. Tulkoonpa sen tähden mitä huomattavia, väkivaltaisia muutoksia tahansa maan kirjaimelliseen ulkomuotoon Saatanan maailman lopussa, niin me emme pelkää.