Kuninkaallinen papisto

”Onnellinen ja pyhä on jokainen, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; näihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.” – Ilm. 20:6, Um.

 1. Ketkä muodostavat kuninkaallisen papiston, ja mitä hyötyä on sen perustamisesta ja toiminnasta?

TÄMÄN kuninkaallisen papiston jäsenet ovat Jehovan virkaahoitavia palvelijoita kaikissa hänen yleisjärjestöään koskevissa asioissa, ja yksi suuri palvelus on hallitseminen kuninkaina Kristuksen Jeesuksen kanssa tuhat vuotta. Tämä hallitseminen tapahtuu taivaasta käsin ja kohdistuu maan asukkaisiin, jotka elävät silloin Jumalan valtakunnan alaisuudessa. Tämän kuninkaallisen papiston perustaminen ja toiminta antaa kaikkiin kansoihin kuuluville ihmisille toivon, että Jehova on heidän Jumalansa ja että on olemassa toivo tulla sovitetuksi hänen kanssaan. Kuninkaallisen papiston muodostaa Kristus Jeesus, suuri Ylimmäinen Pappi, ja 144 000 alipappia. Siitä tulee iankaikkinen papisto ”Melkisedekin järjestyksen mukaan”. (Hepr. 5:6) Onnellisuus ja pyhyys kuuluvat niille, joilla on osansa tässä pappisjärjestössä, sillä he pääsevät ”ensimmäiseen ylösnousemukseen” ja ”heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa”. Tämän pappisvaltakunnan hallinnon aikana tulee rauha, onni ja elämä kaikille ihmisille, joita siunataan siten, että he saavat olla Jehovan uuden maailman Kuningas-Papin alamaisia.

 2. Mikä mielentila tulee niillä olla, jotka tietävät kuninkaallisesta papistosta?

² Ilmestyskirjan 20:6:nnessa oleva raamatunpaikka ilmaisee kaksi luokkaa: hallitsijat ja hallittavat. Siihen katsomatta, mihin luokkaan sinä toivot kuuluvasi, ovat tottelevaisuus ja uskollisuus totuutta kohtaan alituiset vaatimukset. Kuninkaallisen papiston tulevien jäsenten täytyy säilyttää näkemyksensä selvänä ja toivonsa kirkkaana sekä tehdä täysin Jumalan tahto. Ne, jotka toivovat iankaikkista elämää maan päällä teokraattisessa uudessa maailmassa, haluavat innokkaasti oppia tuntemaan tuhat vuotta hallitsevalle pappien kuninkaalliselle joukolle asetetut vaatimukset ja sen joukon uskollisuuden, sekä oppia olemaan uskollisia. Voideltuihin kuuluvat ovat onnellisia oppiessaan tuntemaan Jehovan päätöksen siunata ja antaa elämä miljoonille ihmisille. Nekin, jotka odottavat saavansa elää ikuisesti maan päällä, ovat siis onnellisia tietäessään kuninkaallisesta papistosta, jonka alamaisia he tulevat olemaan.

 3. Milloin Jehova ilmaisi ensiksi päättäneensä muodostaa kuninkaallisen papiston, ja miten se oli teokratia?

³ Jehovan päätös muodostaa pappisvaltakunta ilmaistiin hänen esikuvalliselle kansalleen Israelille Siinain vuoren luona. Mooses henkeytettiin ilmoittamaan israelilaisille: ”Jos te nyt tottelette tarkasti minun ääntäni ja pidätte tosiaan minun liittoni, niin teistä tulee varmasti minun erikoisomaisuuteni kaikista muista kansoista, koska koko maa kuuluu minulle. Ja teistä itsestänne tulee minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” (2. Moos. 19:5, 6, Um) Israel oli oleva pyhä valtakunta Jehovan alaisuudessa, todellinen teokratia, kuninkaallinen kansa, joka elää Korkeimman asettamien säädösten ja tapojen mukaan. Tässä jakeessa käytetty sana ”valtakunta” merkitsee kuninkaallisia, hallitsijasukua, korkeinta valtaa. Se merkitsee sitä, että Jehova oli päättänyt ottaa kuninkaallisen, papillisen heimon, pappien muodostaman hallitsijasuvun, jonka jokaisella jäsenellä on kuninkaitten ja pappien kelpoisuusedellytykset ja ominaisuudet.

 4. Mitä israelilaiset tekivät todellisuudessa pyytäessään kuningasta? Miten he kohtelivat Jehovan Kuningas-Poikaa?

⁴ Israelin kansa tuli tyytymättömäksi ja pyysi tuomari Gideonia hallitsemaan sitä kuninkaana. Gideon vastasi: ”En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra [Jehova] on teitä hallitseva.” (Tuom. 8:23) Samuelin päivinä sanoivat Israelin vanhimmat hänelle: ”Hanki nyt meille kuningas tuomitsemaan kaikkien kansojen tapaan. Mutta tämä ei miellyttänyt Samuelia. . . . Ja Jehova sanoi Samuelille: ’. . . he eivät ole hylänneet sinua, vaan he ovat hylänneet minut.’” (1. Sam. 8:5–7, As) Israel oli esikuvallisesti Jehovan valtakunta, mutta se oli uskoton ja tottelematon. Kun Jehova lähetti myöhemmin Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, Valtakunnan perillisen, israelilaisten luo, niin he hylkäsivät hänet, Siionin Kiven. Tuo esikuvallinen Israelin huone oli kadottanut näkemyksensä Jehovan päätöksen suhteen ja rakensi nyt Jumalan tahdon vastaisesti. Jeesus sanoi sille: ”’Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakiveksi. Jehovalta tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.’ Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tuottaa sen hedelmiä.” – Matt. 21:42, 43, Um.

HYVÄ UUTINEN KANSOILLE

 5. Miten apostolit Pietari ja Paavali selittivät Jehovan päätöksen sen yhteydessä, kun hän lähetti Valtakunnan hyvän uutisen pakanoille?

⁵ Kun Jehova hylkäsi Israelin kansan ja otti Valtakunnan pois siltä, niin se avasi oven kansoihin kuuluville ihmisille saada suuren edun tulla osaksi pappiskansasta. Ympärileikkaamattomista pakanoista oli Kornelius ensimmäinen, ja Pietari sanoi hänen luonaan vieraillessaan: ”Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.’ . . . ’Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön [ole puolueellinen, Um], vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.’” (Apt. 10:28–35) Paavali valtuutettiin menemään kansoihin, niinkuin Jeesus sanoi hänestä: ”Hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.” Ja jälleen juutalaisille ”Paavali ja Barnabas sanoivat: ’Oli välttämätöntä, että Jumalan sana piti puhua ensin teille. Koska te työnnätte sen pois luotanne ettekä katso olevanne iankaikkisen elämän arvoisia, niin katso, me käännymme kansojen puoleen. Jehova on tosiaan antanut käskyn meille seuraavin sanoin: ”Minä olen määrännyt sinut kansojen valoksi, jotta sinä olisit pelastukseksi maan äärimmäisiin osiin asti.”’” – Apt. 9:15; 13:46, 47, Um.

 6. Millä tavalla Jehova alkoi täyttää Aabrahamille antamiaan lupauksia?

⁶ Pannen painon kansoille Paavali kirjoitti: ”On kirjoitettu: ’Sentähden minä tunnustan sinut [Jehovan] avoimesti kansoissa ja laulan ylistystä sinun nimellesi.’ Ja jälleen hän sanoo: ’Iloitkaa, te kansat, hänen kansansa kanssa.’ Ja taas: ’Ylistäkää Jehovaa, kaikki kansat.’” Kolossalaisille Paavali sanoi: ”Horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.” (Room. 15:9–11, Um; Kol. 1:23) ”Kun nyt Kirjoitukset näkivät edeltäkäsin, että Jumala julistaisi kansoihin kuuluvia ihmisiä vanhurskaiksi uskon ansiosta, niin ne ilmoittivat hyvää uutista etukäteen Aabrahamille, nimittäin: ’Sinun kauttasi tulevat kaikki kansat siunatuiksi.’” Jälleen: ”Että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksen Kristuksen kautta kansoille.” (Gal. 3:8, 9, 14, Um) Jehova käytti tulevaa kuninkaallista pappia Paavalia suurenmoisen päätöksensä toteuttamisessa: suuren uutisen viemiseksi muille kansoille kuin lihalliselle Israelille.

 7. Mitä ”hyvän uutisen” vastaanottaminen merkitsee? Mainitse muutamia sen etuuksia.

⁷ Nämä ’kutsutut’ pääsevät yhteyteen Kristuksen, Kuninkaallisen Papin, kanssa. Paavali kirjoitti: ”Te olitte ennen kansoihin kuuluvia ihmisiä mitä lihaan tulee; ’ympärileikkaamattomiksi’ . . . ilman Kristusta, vieraantuneet pois Israelin valtiosta ja muukalaisia lupauksen liitoille, eikä teillä ollut toivoa, ja te olitte ilman Jumalaa maailmassa. Mutta nyt olette te, jotka olitte kerran kaukana, tulleet Kristuksen Jeesuksen yhteydessä lähelle Kristuksen veren kautta.” Ja jälleen hän sanoo: ”Sillä te olette kaikki yhtä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Sen lisäksi, jos te kuulutte Kristukselle, te olette tosiaan Aabrahamin siementä, perillisiä lupaukseen nähden.” (Ef. 2:11–13 ja Gal. 3:28, 29, Um) Hyvä uutinen kansoille tarkoittaa sopusointuun saattamista Jehova Jumalan kanssa ja siunaamista hänen lupaustensa varmuudella. Tämä on Jumalan suuren Ylimmäisen Papin Kristuksen Jeesuksen uskollista palvelusta, sillä hän ei ainoastaan tuo kansoihin kuuluvia ihmisiä lähelle Jumalaa, vaan myöskin saattaa Jumalan lähelle heitä. Seurauksena on puhdas ja pyhä yhteys. Tämä hyvä uutinen päästettiin ilmoitettavaksi kaikille kansoille, mutta kaikki ihmiset eivät ota sitä vastaan. Niille, jotka ottavat sen vastaan, Jehova täyttää lupauksensa, että ”kaikki kansakunnat tulevat siunatuiksi” Aabrahamin ja hänen siemenensä takia. Tätä hyvää uutista julistetaan yhä. Sitä julistetaan todellisuudessa nykyään sisällökkäämmällä, laajemmalle ulottuvalla tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Hyvä uutinen kutsuu tänä aikana toista luokkaa kansoista, mutta kuninkaallinen papisto suorittaa yhä tätä työtä.

HENGELLINEN KUNINKAALLINEN PAPISTO

 8. Selitä, miten Jumalan päätös muodostaa kuninkaallinen papisto toteutuu, vaikka luonnollinen Israel epäonnistuikin?

⁸ Jehovan päätös kuninkaallisen papiston muodostamisesta toteutuu, vaikka luonnollinen Israel epäonnistuikin. Paavali kirjoittaa: ”Eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, . . . niinkuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: ’Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, . . . heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi.’” ”Jumala ei hylännyt kansaansa, jonka hän ensin tunnusti. . . . Sitä, mitä Israel innokkaasti etsii, se ei saavuttanut, mutta valitut saavuttivat sen. Muiden herkkätunteisuus tylsistyi.” (Room. 9:6, 7, 25, 26; 11:2, 7, Um) Juutalaisten hylkääminen toi rikkauksia toisille, sillä vaikka osa uskollisesta kuninkaallisesta papistosta valittiinkin luonnollisesta Israelista, niin suurin osa piti valittaman kansoista. Tällä tavalla toteutuu kuninkaallista pappiskansaa koskeva Jehovan alkuperäinen päätös. Paavali kirjoitti siitä: ”Jumala panee kaikki työnsä myötävaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka ovat hänen päätöksensä mukaan kutsuttuja, koska hän edeltämääräsi ne, joille hän antoi ensimmäisen tunnustuksensa, myöskin muodostumaan Poikansa kuvan mukaan, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Lisäksi ovat . . . ne, jotka hän kutsui, niitä, jotka hän myös julisti vanhurskaiksi. Lopuksi ovat ne, jotka hän julisti vanhurskaiksi, niitä, jotka hän myös kirkasti.” ”Jos me siis olemme lapsia, niin me olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta perijätovereita Kristuksen kanssa, edellyttäen, että me kärsimme yhdessä, jotta kirkastuisimmekin yhdessä.” – Room. 8:28–30, 17, Um.

 9. Miten apostoli Pietari ilmaisee kuninkaallisen papiston?

⁹ Apostoli Pietari kirjoittaa niille, ’jotka on valittu Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan’, ja sanoo: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.” Pietari sanoo edelleen heille: ”Ja tulkaa hänen [Kristuksen] tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Sillä Raamatussa sanotaan: ’Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva’.” (1. Piet. 1:3–5; 2:4–6) Tämä hengellinen rakennus on kuninkaallinen huone, koska se rakennetaan tosi perustukselle, Jehovan voidellulle Kuninkaalle, kuninkaalliselle Pojalle, Jumalan Perilliselle. Apostoli ilmoittaa tässä, että kuninkaallinen pappisvaltakunta, Jumalan kuninkaallinen papisto, on Kristus Jeesus ja hänen ruumiinjäsenensä, taivaitten papisto.

10. Osoita Raamatusta, miten joku saa toivon päästä taivaalliseen kuninkaalliseen papistoon.

¹⁰ Tällainen ihmeellinen toivo ylittää suuresti ihmisen mielikuvituksen. Se voi olla ainoastaan Jehovan henkeyttämä ja tehty mahdolliseksi pyhän hengen voimalla. Tämä Luojalta tuleva henki elvyttää mielen tehden sen eläväksi taivaallisille toiveille. Siksi on kirjoitettu niille, joilla on tällainen toivo: ”Jumala on eläväksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne.” ”Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella”, ja ”sen toivon tähden, joka on teille talletettuna taivaassa”. Ne, jotka iloitsevat tästä toivosta, ovat hengellinen temppeli Kristuksessa: ”Hänen yhteydessään koko rakennus, joka on sopusointuisesti liitetty yhteen, kasvaa pyhäksi temppeliksi Jehovalle. . . . Jumalalle hengen kautta asuttavaksi paikaksi.” Tämä pyhä, taivaallinen temppeli on kuninkaallinen papisto. – Ef. 2:1; Kol. 3:1; 1:5; Ef. 2:21, 22, Um.

11. Miksi kaikkien Jehovan kansaan kuuluvien tulee olla erittäin kiitollisia Valtakunnan täydellistämisestä? Ja mikä sen asema on kaikkeudessa?

¹¹ Kaikki tähän luokkaan kuuluvat, jotka ovat vielä maan päällä, ovat yhdessä satojentuhansien Herran muiden lampaitten kanssa syvästi kiitollisia tästä ihmeellisestä Jumalan tekemästä varauksesta, taivaitten valtakunnasta. Se merkitsee asuntoa, missä Jehova on henkensä kautta, ja tämä on sellaista, mitä Korkeimmalla ei ole ollut aikaisemmin. Se on totta, vaikka se saattaakin ylittää meidän mielikuvituksemme. Se on pyhä taivaallinen temppeli. Pappisvaltakunta on tämä temppeli, ja se on oleva korkein paikka maailmankaikkeudessa, sillä Kristuksesta on kirjoitettu, että Jumala asetti hänet ”korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa [asiainjärjestelmässä, Um], vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa.” Raamattu sanoo häntä sentähden ”maan kuningasten hallitsijaksi”. Apostoli Johannes puhuu hänestä sinä, ”joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalle ja Isälleen”. Huomaa erityisesti sanat ”ja [on] tehnyt meidät kuningaskunnaksi”, oikeastaan pappiskuningaskunnaksi. Nämä kuninkaalliset ja pyhät arvoasemat ovat kaksi korkeinta, mitä ihmisten keskuudessa voi olla ja ilmaisevat selvästi sen kaiken yläpuolella olevan korkean aseman, mikä kuuluu Jumalan lapsille. – Ef. 1:21–23; Ilm. 1:5, 6.

12. Miten me tiedämme, että Jehovan ylistystä lauletaan taivaassa ja maassa, ja tekeekö tämä meidät onnellisiksi ja miksi?

¹² Kuninkaallisen papiston tulevilla jäsenillä on kuluttava into nähdä taivaassaoleva Jumalan rakennus täydellisenä ja kuulua itse siihen, sillä se tulee olemaan Jehovan pysyvä pyhäkkö, temppeli, missä hänen nimeään ylistetään iankaikkisesti, ja sen nähdään olevan pyhä joukko, missä on 144 000 pappia Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa laulamassa ylistystä Jehovalle. Koko taivas kuulee heidän iloisen ja kiitollisen laulunsa, ja kaikki maan asukkaat oppivat tästä kaikkeuden ihanimman sävelen, sillä taivaallisen Siionin suloisin laulaja, Herra Jeesus, Kuninkaallinen Pappi, johtaa kaikkia. Siitä muodostuu totisesti kuorojen kuoro, joka palvoo Jehovaa pyhässä asussa, pyhyyden kauneudessa, hänen pyhäkkönsä pyhyydessä! Tuona onnellisena päivänä on kaikki oleva oikeassa paikassaan, sillä teokraattinen hallinto tunkee läpi kaiken. Kaikki luodut puhuvat Pyhän, Korkeimman Jumalan, Jehovan, kirkkaudesta ja majesteettisuudesta. Tuo päivä on nyt niin lähellä, jolloin kaikki epäpyhyys hävitetään, jolloin kaikki jumalattomuuden muoto ja ilmaisu lakkaa, jolloin ei ole mitään pahaa olemassa! Tuona ihastuttavana päivänä on rauha, tyyneys ja onnellisuus kaikkien elävien osana. ”Sinä, meidän Herramme [Jehovamme] ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” – Ilm. 4:11.

13. a) Mitä psalminkirjoittaja tarkoitti, kun hän halusi löytää ”tabernaakkelin Jaakobin Väkevälle”? b) Miten tämä profeetallinen kuvaus täyttyy, ja mitkä ovat Jehovan kansan pyhät toiveet?

¹³ Kuninkaallisen papiston jäsenet haluavat nähdä näiden ihmeellisten asioitten tapahtuvan, ja siksi he työskentelevät ahkerasti sen hyväksi. Ei tule tyydytystä, lepoa, ennenkuin kaikki, mikä elää, puhuu Jehovan ylistystä, ennenkuin ’kaikki luodut, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikki niissä olevat sanovat: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!”’ (Ilm. 5:13) Muinaisella Siionin kuninkaalla, Daavidilla, joka esikuvasi suurta Kuninkaallista Pappia, oli samanlaiset toiveet, ja ne kerrottiin meidän hyödyksemme. Hän halusi ja kaipasi saavansa nähdä Jumalan arkin, joka edusti Jumalan läsnäoloa, turvallisesti sijoitettuna ja levossa pyhäkössä. Kuuntelehan hänen lausuntojaan: ”Totisesti minä en tule huoneeni tabernaakkeliin enkä mene vuoteeseeni, minä en suo unta silmilleni enkä uinahdusta silmäluomilleni, ennenkuin minä löydän sijan Jehovalle, tabernaakkelin Jaakobin Väkevälle.” (Ps. 132:3–5, As) Niin, levon Jehovalle! Miten ihmeellisen kohottava ja innoittava ajatus! Jehovan henki panee tämän halun pulpahtamaan esiin mielessä ja sydämessä. Psalminkirjoittaja jatkaa: ”Nouse, Herra [Jehova], leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, . . . Sillä Herra [Jehova] on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: ’Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.’” (Ps. 132:8, 9, 13, 14) Siion on kuninkaallinen kaupunki, kaikkeuden ”pääkaupunki”, jonka muodostaa Kuningas Kristus Jeesus ja 144 000 ”elävää kiveä” ja joka on Jehovan valitsema, pysyvä ja hellästi rakastama asuinsija. Hänen oman asuinpaikkansa eli temppelinsä valmistaminen ja rakentaminen on vienyt tuhansia vuosia. Hän pitää yhteyttä kaikkien luomustensa kanssa tämän kuninkaallisen papiston kautta. Hän tekee Siionin kuninkaallisesta papistosta pelastusvälineen, sillä hän pukee pappinsa pelastukseen. Koko heidän ulkonäkönsä julistaa pelastusta. Nykyään maan päällä jäljellä olevat jäsenet julistavat pelastusta tuhansille tuhansien jälkeen. ”Ja pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuorta, ja valtakunta on oleva Jehovan.” – Ob. 21, As.

KUNINKAALLISELLE PAPISTOLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA SEN VASTUU

14. Esitä Jehovan kansalleen asettama ensimmäinen vaatimus. Tuleeko meidän palvella vain palkinnon vuoksi? Selitä.

¹⁴ Ensimmäinen vaatimus oli ja on yhä tottelevaisuus. Kun kuninkaallinen papisto mainittiin ensiksi israelilaisille Siinain vuoren luona, niin Jehova sanoi: ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni kaikkien kansojen joukosta; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” (2. Moos. 19:5, 6, As) Jehova sanoi Israelin ensimmäiselle ylimmäiselle papille, Aaronille: ”Sinulla älköön olko perintöosaa heidän maassansa älköönkä osuutta heidän keskellänsä; minä itse olen sinun osuutesi ja perintöosasi.” (4. Moos. 18:20) Uskolliseen, kuninkaalliseen papistoon kuuluvat eivät palvele pelkästään taivaallisen palkinnon tähden, vaikka heidän sydämensä täytyykin olla kiintynyt siihen. Mutta suuri taivaallinen palkinto on oleva heidän vain jos he palvelevat Jehovaa täysin tottelevaisina ja tekevät Hänet perinnökseen.

15. Mitkä olivat esikuvalliselle papistolle eräitä vikoja, jotka tekivät epäpäteväksi? Tekevätkö ruumiilliset viat nyt epäpäteväksi? Jolleivat, niin millaiset viat tai mikä epäpyhyys tekee?

¹⁵ Papin koko ulkonäkö heijasti esikuvallisessa papistossa korkeinta puhtautta ja erityistä antautuneisuutta Jehovalle. Laki määräsi nimenomaisesti ruumiin tilan ja elämän säädökset. Ruumiin vajavaisuudet ja sellaiset kuin sokeus, raajarikkoisuus, lättänenä, katkennut jalka, kitukasvuisuus, silmien vika jne., tekivät miehen sopimattomaksi pappeuteen. (3. Moos. 21:16–24) On sanottu, että oli satakaksikymmentä vikaa, mitkä tekivät epäpäteväksi tulemaan papiksi. Jos esikuvalliselle papistolle asetettiin näin ankarat vaatimukset, niin kuinka paljon enemmän vastakuvalliselle? On totta, että ruumiilliset viat eivät tee ketään epäpäteväksi pääsemään taivaallisen kuninkaallisen papiston jäsenyyteen, mutta muut viat tekevät, sillä mikään saastainen ei pääse koskaan taivaaseen. ”Kristuskin rakasti seurakuntaa . . . puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.” ”Ei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.” ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” – Ef. 5:25–27; 5:5; Hepr. 12:14.

16. Miten Jehovan kansa pysyy puhdistetussa tilassa?

¹⁶ On peloittava, kunnioitusta herättävä ajatus, jos miettiikään mahdollisuutta tulla kelpaamattomaksi kuninkaallisen papiston jäsenyyteen. Tulevien jäsenten täytyy senvuoksi harkita vakavasti, rukoillen ja asianmukaisesti Jehovan vaatimuksia. Kaikkien täytyy pysyä puhdistetussa tilassa, puhdistettuina Kristuksen Jeesuksen veren arvon ja häneltä saatavan vanhurskauden avulla. Niiden, jotka ovat ehdolla kuninkaalliseen papistoon, tulee muistaa taivaallisen Isämme ansaitsemattoman hyvyyden kautta myöskin tämä: ”Koska meillä on rohkeutta lähteä pyhään paikkaan pääsyn tielle Jeesuksen veren kautta, minkä pääsyn hän avasi meille uutena ja elävänä tienä esiripun, se on lihansa, kautta, ja koska meillä on Jumalan huoneen suuri ylimmäinen pappi, niin lähestykäämme vilpittömin sydämin uskon täydessä varmuudessa, kun sydämemme on vihmottu puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumiimme pesty puhtaalla vedellä.” (Hepr. 10:19–22, Um) Suuri Kuninkaallinen Pappi, Kristus Jeesus, on meidän suojamme.

17. Selitä Heprealaiskirjeen 5:1:sessä olevat Paavalin sanat ja niiden sovellutus Kristukseen Jeesukseen.

¹⁷ Nyt on mainittu muutamia pääasiallisia velvollisuuksia. Paavali kirjoittaa: ”Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä.” (Hepr. 5:1) Tämä selitys osoittaa Jumalan määräävän papiston, ja oleellinen ajatus on, että se palvelee Jumalan puolesta ja langenneitten ihmisten hyväksi, ja tämä on papiston päätarkoitus. Edelleen sanotaan: ”Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja, jonka tähden on välttämätöntä, että tälläkin on jotakin uhraamista.” ”Kun Kristus tuli sen hyvän ylimmäisenä pappina, mikä on toteutunut suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsin tehty, se on, joka ei ole tätä luomakuntaa, niin hän meni, ei vieden kauristen ja nuorten härkäin verta, vaan oman verensä mukanaan kerta kaikkiaan pyhään paikkaan, ja aikaansai iankaikkisen vapautuksen meille.” ”Kristus . . . [meni] itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.” (Hepr. 8:3; 9:11, 12; 9:24; 10:12) Hänen uhraamansa uhri oli hänen oma vapaaehtoisesti antamansa elämä sekä täydellisen ihmiselämän arvo, minkä hän esitti taivaalliselle Isälleen, ja hän teki kaiken tämän Jehovan ylistykseksi ja jotta me saisimme Jumalan suosion.

18. Osoita, miten ’papin huulet säilyttävät tiedon’.

¹⁸ Kuninkaalliseen papistoon kuuluvien täytyy olla Jumalan lain opettajia ja vartijoita. ”Sillä papin huulten pitäisi säilyttää tieto, ja heidän tulisi etsiä laki hänen suustaan, sillä hän on sotajoukkojen Jehovan sanansaattaja.” ”Ja jotta he opettaisivat Israelin lapsille kaikki ne säädökset, mitkä Jehova on puhunut heille Mooseksen kautta.” (Mal. 2:7 ja 3. Moos. 10:11, As; 5. Moos. 33:10; 17:9–11) Näiden virkaanasetettujen opettajien täytyi opettaa teokraattisesti, sillä heidän hartioillaan lepäsi suunnaton vastuu, ja Jumala piti heitä tästä vastuullisina. He valvoivat Jehovan lain noudattamista, minkä vuoksi hän oli Israelin todellinen tuomari. Uskolliset papit opettivat lakia ja pitivät Jehovan kansan oikeilla teillä. He pitivät todellisesti huolta ”lampaista”.

19. Osoita, miten papistolla on lainopettamisvelvollisuuksia Jumalan pyhään kansaan nähden.

¹⁹ Ylimmäisellä papilla oli lain opettajan velvollisuudet Jumalan pyhässä kansassa teokratian periaatteen nojalla, sillä valtiovallan kaikki eri puolet yhdistyivät Jehovassa. Kun seurakuntakin toimii, niin se tapahtuu Jehovan nimessä. Hän on Lainantaja. ”Sillä Jehova on meidän tuomarimme, Jehova on meidän lainantajamme, Jehova on meidän kuninkaamme; hän pelastaa meidät.” (Jes. 33:22, As) Samoin kuin lainsäädäntövaltaa käytettiin Mooseksen kautta ja ainoastaan peruslaki oli pätevä, niin myös teokratian kehityksessä hoitaa Jehovan lakia Moosesta suurempi Profeetta, Kristus Jeesus. ”Teidän täytyy kuunnella häntä kaiken sen mukaan, mitä hän puhuu teille. Tosiaankin, joka ainoa sielu, joka ei kuule tätä profeettaa, hävitetään täydelleen kansan keskuudesta.” (Apt. 3:22, 23, Um) Nyt vaaditaan iloista tottelevaisuutta.

20. Mainitse muutamia papiston pätevyysvaatimuksia ja miksi meidän tulee tarkastella niitä.

²⁰ Tarkasta huolellisesti sen suuren Kuningas-Papin pätevyysedellytyksiä ja velvollisuuksia, joka asettaa mallin alipapeilleen. Hän ”pystyi käsittelemään maltillisesti tietämättömiä ja hairahtuvia”; ”hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa. Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä [laupias], viaton, tahraton, syntisistä erotettu”: hän on aina käytettävissä palvelukseen, koska ”jokainen pappi asettuu paikkaansa päivästä päivään suorittamaan julkista palvelusta”. Hänen alipappejaankin vaaditaan uhraamaan uhreja: ”Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät. Mutta älkää unohtako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.” – Hepr. 5:2; 7:24–26; 10:11; 13:15, 16.