Ylösnousemusihme

”Kristus on nyt kuitenkin herätetty kuolleista, esikoinen niistä, jotka ovat nukahtaneet kuolemaan. Sillä koska kuolema tulee ihmisen kautta, niin ylösnousemus kuolleista tulee myös ihmisen kautta. Sillä samoin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa. Mutta kukin omassa luokassaan: Kristus esikoisena, jälkeenpäin ne, jotka kuuluvat Kristukselle, hänen läsnäolossaan. Sitten tulee täydellistetty loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen, kun hän on hävittänyt kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.” – 1. Kor. 15:20–24, Um.

 1. Kenelle kuuluu kunnia ylösnousemustoivosta? Milloin se ilmaistiin ensi kerran?

AINOASTAAN Jehova Jumala voi aivoitella ylösnousemusajatuksen. Yksistään hänen voimansa voi suorittaa tällaisen ihmeteon. Ihmiset eivät ole sitä keksineet. Aivan ensimmäinen ennustus, jonka Jehova itse lausui, antoi toivon ylösnousemuksesta. Puhuessaan käärmeelle Jumala sanoi: ”Minä panen vihollisuuden sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän murskaa sinun pääsi, ja sinä pistät häntä kantapäähän.” (1. Moos. 3:15, Um) Hän esitti tässä sen ihmeellisen lupauksen, mikä todettiin myöhemmin oikeaksi, että ”siemen”, jonka Käärme oli pistänyt kuolemaan, tuli elämään jälleen tuhotakseen hänet. Tämä vaatii ”siemenen” ylösnousemista.

 2. Miten Perkele ja hänen väärät uskontonsa yrittävät tehdä tyhjäksi ylösnousemustoivon ja millaisin seurauksin?

² Käärme, Perkele, oli pannut Eevan mieleen väärän toivon ihmisen kuolemattomuudesta. Perkeleen valhetta on käytetty siitä lähtien perusteena, jolla on joko kielletty suorastaan ylösnousemus tai tehty se tyhjäksi sekoittamalla asia niin, että se on ottanut pois ylösnousemuksen tarjoaman lohdun ja toivon. Kuka saa mitään todellista lohdutusta siitä papin väärästä uskonnollisesta esityksestä, minkä hän antaa jonkun rakkaan hautajaisissa, että tämä ei olekaan todellisuudessa kuollut, vaan elossa jossakin varjoisessa maailmassa joko autuudessa tai palavassa helvetissä? Meidän oma parempi tajumme sanoo meille, että hän on kuollut. Mutta jos me uskomme hänen elävän, niin voimme ajatella: ”Hän saattaa kärsiä.” Tai: ”Jos hän on taivaassa, niin miksi Jumala piti häntä ensin täällä maan päällä? Mikä tarkoitus tällä kaikella on?” Me olemme hämillämme, ja epätietoisuus ja ristiriitaisuus aiheuttaa tuskaa mieleemme. Tämä väärä ajatus riistää meiltä samalla Raamatun esittämän todellisen ylösnousemustoivon antaman varman tiedon ja lujan lohdutuksen. Jos me vain katsoisimme Raamattua, niin näkisimme, ettei rakkaamme ole kärsimässä, vaan odottaa ylösnousemusta uuden maailman paljon parempiin olosuhteisiin. Me kiittäisimme Jumalaa, ettei hänen kohtalonsa ole riippuvainen siitä, mihin joku pappi asettaa hänet, vaan Jumalan omasta armosta ja tuomiosta.

 3. Missä suhteessa ihmisten suunnitelmat eivät vedä vertoja Jehovan lupauksille?

³ Me emme voi saada täydellistä onnea ilman ylösnousemustoivoa. Elämä on hyvin rakas jokaiselle meistä. Miten me voisimme olla onnellisia, jos uskoisimme, että meillä on toivoa ainoastaan tässä elämässä? Apostoli Paavali ilmaisi tämän tunteen seuraavin sanoi: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.” (1. Kor. 15:19) Tämä maailma voi tarjota rikkautta ja huvitusta, lääketieteellistä ja muuta tieteellistä edistystä, ehkä pidentää elinikäämme muutamalla vuodella, mutta se ei edes väitä voivansa saada ihmistä elämään ikuisesti, saatikka sitten antaa elämäntoivoa niille, jotka ovat kuolleet. Meidän tulisi tästä syystä panna luottamuksemme Jumalan valtakuntaan eikä Yhdistyneitten Kansakuntien inhimillisiin suunnitelmiin. Entä jos ne voisivatkin tuoda rauhan, paremman elintason ja menestyksen? Ne voisivat tuoda sen korkeintaan muutamiksi vuosiksi kullekin meistä. Valtakunta antaa alamaisilleen pysyvän elämän olosuhteissa, joita ihminen ei ole osannut edes uneksia, sekä sen ihmeellisen todellisuuden, että se tuo kuolleet takaisin nauttimaan niistä iankaikkisesti.

MITEN YLÖSNOUSEMUKSEN TARVE SYNTYI

 4. Miten syntyi ylösnousemuksen tarve?

⁴ Miten syntyi ylösnousemuksen tarve? Alussa se ei ollut tarpeellinen. Se ei kuulunut alun perin Jumalan päätökseen ihmiskunnan suhteen, koska kuolema ei ollut tarkoitettu ihmiselle. Kuolema on luonnoton ihmisille, synnin tuoma, ja ylösnousemus lisättiin vanhurskaita ihmisiä varten tämän epäkelpoisuuden voittamiseksi. Aadam ja Eeva olivat täydellisiä, ja heidän edessään oli iankaikkinen elämä, jos he olisivat olleet tottelevaisia. Heidän lapsensa olisivat luonnollisesti perineet heidän täydellisyytensä ja täyttäneet maan rakastettavalla, kuuliaisella ihmiskunnalla, jolla ei olisi ollut kuoleman pelkoa ja joka ei olisi tuntenut sairautta eikä tuskaa. Mutta Saatana Perkele houkutteli ensimmäisen ihmisparin ylittämään Luojansa sille asettaman turvallisen vapauden rajat. Aadam ja Eeva kulkivat tahallisen tottelemattomuuden ja julkisen kapinallisuuden tietä, menettivät tilaisuuden olla elävän ihmisyhteiskunnan vanhemmat ja kasvattivat sen sijaan suvun, missä kuolema hallitsi. Tästä johtui ylösnousemuksen tarve kuningas kuoleman voittamiseksi niitä varten, jotka haluaisivat omaksua kapinallisten vanhempiensa elämäntavalle vastakkaisen suunnan. – 1. Moos. 3:4–6; Room. 5:12, 14, 19.

 5. Miksi on aivan järkevää odottaa, että ylösnousemusihme on tosi?

⁵ Ylösnousemus on totisesti ihme, jollaista ihminen ei kykene suorittamaan eikä edes ymmärtämään. Mutta miksi sen pitäisi estää ketään myöntämästä sitä? Itse elämäkin on ihme, jota ihmiset eivät ymmärrä, mutta me myönnämme sen todellisuutena. Sitten on syntymisihme, luomisihme, se ihmeellinen tosiasia, että täällä maan päällä on elämää, vaikkei sitä näytä olevan millään muulla sen sisarkiertotähdellä. Me hyväksymme kaikki nämä ihmeet, jotka ovat meidän valvontamme, jopa käsityskykymmekin ulkopuolella. Ne kaikki ovat rakastavan Luojan varaamia meidän hyväksemme. Ylösnousemus on tarpeellinen tämän meitä koskevan hyvän päätöksen täydentämiseksi.

TODISTETTU, LUOTETTAVA OPPI

 6. Mistä löydämme voimakkaimman todistuksen Jeesuksen ylösnousemukselle?

⁶ Miksi voimme olla niin varmoja ylösnousemuksesta? Uskon täytyy perustua luotettavan arvovallan vahvistamaan todistukseen. Meillä on tällainen todistus ylösnousemuksesta. Ensimmäinen niistä on se todistus minkä Jeesuksen Kristuksen apostolit ja opetuslapset ovat antaneet. Paavali, joka oli ensin Kristuksen väkivaltainen vastustaja eikä uskonut hänen ylösnousemustaan, todisti, että hän sai nähdä vilahduksen ylösnousseesta, kirkastetusta Jumalan Pojasta, ja sanoi: ”Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole? Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut. . . . ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. . . . Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne. . . . Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista.” (1. Kor. 15:12–20) Katso Apostolien tekojen 9:1–9; 22:6–11; 26:12–18 tutustuaksesi hänen todistukseensa siitä ihmeellisestä tapauksesta, missä Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen hänelle.

 7, 8. Esitä muutamia todistuksia siitä, että Jeesuksen ylösnousemuksen silminnäkijät eivät olleet salaisen sopimuksen tekijöitä eivätkä näköhäiriön uhreja?

⁷ Jeesuksen ylösnousemus on vahvistettu paljon useamman kuin kahden tai kolmen todistajan suulla – useamman kuin monet muut täysin myönnetyt historian tapahtumat. Meillä on seuraavat tosiasiat, mitkä kumoavat täysin sen syytöksen, että hän oli petkuttaja, että hänen ruumiinsa varastettiin, niinkuin hänet surmanneet viholliset väittivät, tai että kysymyksessä oli näköhäiriö tai salainen sopimus: Todistajat eivät olleet voimakkaita, eikä vaikutusvaltaisia miehiä, niin että he olisivat voittaneet tai voineet lahjoa Jeesuksen haudalle asetetut vartijat. On hyvin vähän todennäköistä, että niin monien kesken olisi ollut salaista sopimusta varsinkaan sellaisesta, mistä ei olisi ollut mitään henkilökohtaista hyötyä heille. Heidän ylösnousemusta koskevalla todistamisellaan ei voinut olla mitään itsekästä vaikutinta: sehän saattoi heidät kärsimyksen ja kuoleman vaaraan. He antoivat todistuksensa juuri siinä paikassa, missä katkerimmat viholliset olivat ja missä petos olisi varmasti paljastettu. Eivätkä he odottaneet, vaan todistivat silloin, kun juutalaisten raivo oli huipussaan. Edelleen, jos se olisi ollut pelkkä näky tai vain mielikuvitusta, niin siinä olisi esiintynyt se, mitä odotettiin, mutta tämä oli heille yllätys heidän epätoivossaan ja masennustilassaan – odottamaton. Se oli totisesti juuri se, mikä antoi heille rohkeuden todistaa ja mitä ei voitu nujertaa väkivaltaisimmallakaan vainolla.

⁸ Jos joku haluaa lukea Jeesuksen ylösnousemuskertomukset, jotka on esitetty neljässä evankeliumissa, niin hän näkee helposti kertomusten sopusoinnun, mutta kuitenkin salaisen sopimuksen puuttuvan. Raamattu vahvistaa, että suuri joukko ihmisiä todisti sen ja että monet muut myönsivät sen juuri sillä seudulla kohta jälkeenpäin, ja maallisen historian kirjoittajat tunnustavat sen myöskin, mm. Josephus. – Apt. 2:41; 4:4.

 9. Mitä muita todistuksia meillä on siitä, että ylösnousemusoppi on tosi?

⁹ Entä miten on Lasaruksen, Jairuksen tyttären ja Nainin lesken pojan ylösnousemuksen laita? (Joh. 11:43, 44; Mark. 5:41, 42; Luuk. 7:14, 15) Monet näkivät nämä ja todistivat Jehovan voiman tässä suhteessa. Jumalan voima oli näytetty tällä tavalla profeettojen Elian ja Elisankin päivinä. (1. Kun. 17:21, 22; 2. Kun. 4:32–35) Aabraham uskoi ylösnousemukseen. (Hepr. 11:19) Se luvattiin toistamiseen Heprealaisissa Kirjoituksissa. Meillä on joukko todistajia Jehovan ihmeelliselle kuolleistaherättämisvoimalle. – Jes. 25:8; 53:10–12; Job 14:13, 14; Dan. 12:13; vertaa 2. Mooseksen kirjan 2:15:ttä Luukkaan 20:37, 38:nteen.

YLÖSNOUSEMUKSEN TARKOITUS

10, 11. Mikä tarkoitus on ylösnousemuksella?

¹⁰ Koska Jehova on suuri Päättäjä, niin hänellä on jokin tarkoitus ylösnousemuksessakin. Kun Aadam teki syntiä, niin Jehovalla oli voima esiintuoda uusi suku maan kansoittamiseksi. Mutta ylösnousemus ei näytä ainoastaan hänen rajatonta voimaansa, vaan myöskin hänen rakkautensa ja armonsa, ja kunniaansaattaa hänet niiden Varjelijana, jotka palvelevat häntä. Koska hänellä on kuolleistaherättämisvoima, niin hän voi näyttää, että hänen palvelijansa ovat uskollisia hänelle kuolemaan asti. Hän voi vastata Saatanalle sallimalla hänen mennä äärimmäiseen rajaan asti ja tappaa joitakuita yrittäessään turhaan tukea vääriä syytöksiään. Kun Jehovan palvelijat ovat halukkaita antamaan elämänkin hänen palveluksessaan, niin se todistaa, että heidän palveluksensa ei johdu itsekkäistä vaikuttimista, vaan rakkaudesta. Se todistaa myöskin, että he tunnustavat hänet Kaikkivaltiaaksi, kykeneväksi herättämään heidät kuolleista, Ylimmäksi Yksinvaltiaaksi ja rakkauden Jumalaksi. Se todistaa, että he ovat antautuneet Jehovalle hänen ihmeellisten ominaisuuksiensa tähden. Saatana tulee siten todistetuksi mitä perusteellisimmin valehtelijaksi, kun hän kiistää Jehovan ylimmyyden ja hänen luomustensa nuhteettomuuden heidän antautuessaan hänelle rakkaudesta. – Job 1:9–11; 2:4, 5.

¹¹ Jehova päätti jotakin uutta Eedenissä lausutun tuomion aikaan. Sen toteuttamiseksi kävi ylösnousemus välttämättömäksi. Tämä oli uusi luomus, 144 001 kuningasta käsittävä kuninkaallinen teokraattinen järjestö hänen yleisjärjestönsä pääosana. Nämä piti valita ihmisistä, jotka osoittavat murtumatonta nuhteettomuutta kuolemaan asti – ja heidän piti muodostaa hallitus, jonka jäsenien kaikkeus voi aina luottaa olevan oikeudenmukaisia ja vanhurskaita ja noudattavan Jehovan ohjausta ja totuuden periaatteita. Ylösnousemuksen ollessa tosiasia Jehova saattoi myöskin sallia koetella äärimmilleen ainoasyntyistä Poikaansa, itselleen läheisintä koko kaikkeudessa ja toimeenpanevaa Päävirkailijaansa, sekä korottaa hänet jälleen taivaaseen, tällä kertaa elämään kuolemattomuudessa, jotta hän olisi 144 000 kuninkaallisen veljensä Edelläjuoksija ja Pää. (Room. 8:29; Kol. 1:18; Ilm. 14:1) Juuri Hänen kauttaan on tie avattu toisten ylösnousemukselle. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa ovat kaikkien niiden toivon peruste, jotka kaipaavat elämää. Tämä on Paavalin todistelun ydin: ”Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” – 1. Kor. 15:20–22.

ENSIMMÄINEN YLÖSNOUSEMUS

12. Mikä oli Jehovan suurin ihmetyö?

¹² Raamattu esittää selvästi kahdenlaisen ylösnousemuksen: ensimmäisen ja tärkeimmän, taivaallisen, ja toisen, maallisen. Paavali tarkastelee 1. Korinttolaiskirjeen 15. luvussa pääasiassa taivaallista ylösnousemusta, jonka Kristus sai ensimmäisenä. Mikä ihme tämä ylösnousemus onkaan! Se on ensimmäinen ylösnousemus, ensimmäinen aikaan ja tärkeyteen katsoen. (Ilm. 20:6) Jehova oli suorittanut monta ihmetyötä luodessaan enkelit, joilla on suurempi voima ja valta kuin ihmisellä. Hänen ensimmäinen luomuksensa, ainoasyntyinen Poikansa, jota hän käytti Luojatoverinaan sen jälkeen, oli hänen suurin luomistyönsä siihen mennessä. Mutta tämä ei vetänyt vertoja hänen ihmeelliselle voimatyölleen, minkä hän suoritti nisanin 16:ntena v. 33 jKr., jolloin hän herätti Jeesuksen Kristuksen ”esikoisena kuoloon nukkuneista” – ensimmäisenä, joka herätettiin kuolemasta iankaikkiseen elämään.

13. Miten Jehovan voima ilmeni suurenmoisena Jeesuksen ylösnousemuksessa?

¹³ Kuvittelehan Jehovan ylimmän viisauden ja rajattoman voiman keskinäistä vaikutusta, kun hän herätti Jeesuksen kuolemattomuuteen, antoi hänelle jumalallisen elimistön, teki hänet Jehovan olemuksen täsmälliseksi kuvaksi, korkeammaksi kaikkia muita luomuksia, ja asetti hänet paljon entistä asemaansa ylemmäksi. (Fil. 2:9; Hepr. 1:3) Kuolleista herätetty Jeesus oli lisäksi sama persoonallisuus, mikä hän oli ollut kuollessaankin. Jehovan voimaa voidaan arvostaa syvällisemmin, kun harkitsemme sitä, että hän uudelleenmuodosti tässä kaikkeuden toiseksi suurimman persoonallisuuden. Kuinka ihmeellisiä hengen hedelmiä Poika olikaan kehittänyt niinä vuosituhansina, mitkä hän oli Jehovan palveluksessa taivaassa ennen ihmiseksituloaan! Miten hän olikaan hankkinut tähän lisää maallisella palveluksellaan Saatanan koetellessa häntä, jolloin hän ”oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden”! (Hepr. 5:8) Jehova ei ollut kadottanut nyt yhtään hiventä hänen koetelluista, murtumattoman nuhteettomuuden ominaisuuksistaan, kun hän herätti hänet ja uudelleenloi hänen persoonallisuutensa. Miten ihmeellinen suoritus!

14. Tuleeko tämä hämmästyttävä ihme toistettavaksi? Selitä.

¹⁴ Tämä ihmetyö tulee nyt toistettavaksi 144 000 kertaa Kristuksen ruumiinjäseniksi tulevien tovereitten herättämisessä kuolemattomuuteen. (1. Piet. 1:4; 1. Joh. 3:2) Nämä voivat puhua Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, ”joka uudelleenmuovaa meidän nöyryytetyn ruumiimme mukautuvaksi hänen kirkkaaseen ruumiiseensa sen voiman vaikutuksen mukaisesti, mikä hänellä on jopa kaiken alistamiseksi valtaansa”. – Fil. 3:20, 21, Um.

15. a) Milloin tapahtui Kristuksen ruumiinjäsenten ylösnousemus? b) Miten on vielä nykyään maan päällä olevien laita?

¹⁵ Heidän ylösnousemusaikansa osoitetaan seuraavissa sanoissa: ”Kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa. Mutta kukin omassa luokassaan: Kristus [Jeesus] esikoisena, jälkeenpäin ne, jotka kuuluvat Kristukselle, hänen läsnäolossaan.” (1. Kor. 15:22, 23, Um) Hän on nyt läsnä kuolemattomana, hallitsevana Kuninkaana. Hän on kääntänyt vuodesta 1918 lähtien huomionsa näihin ruumiinjäseniin, ja hän on herättänyt kuolleet jäsenet. Paavali ennusti tämän seuraavin sanoin: ”Koska itse Herra laskeutuu taivaasta käskevän kutsun, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja ne, jotka ovat kuolleet Kristuksen yhteydessä, nousevat ensiksi.” Kristus Jeesus, jolla on myös arvonimi ”ylienkeli Miikael”, kääntää huomionsa näihin kuolleisiin heitettyään Saatanan ja hänen enkelinsä pois taivaasta ja herättää heidät kuolleista sinä aikana, jolloin Valtakunnan perustamista julistetaan kuin suurella pasuunalla. (Juud. 9; Ilm. 12:7, 10) Siitä eteenpäin ei näiden maan päällä olevien jäännökseen kuuluvien, jotka kuolevat uskollisina, tarvitse odottaa kuolon unessa, vaan heidät herätetään kuolinhetkellä liittymään toisiin Kristuksen perijätovereihin kuolemattomuudessa. Paavali selittää tätä tapahtumajärjestystä sanoen: ”Myöhemmin meidät elossa olevat, jotka säilymme hengissä, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilviin tapaamaan Herraa ilmassa; ja siten me olemme aina Herran kanssa.” ”Katso! Minä sanon teille pyhän salaisuuden: Emme me kaikki nuku kuolemaan, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Sillä pasuuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.” – 1. Tess. 4:16, 17; 1. Kor. 15:51, 52, Um.

MAALLINEN YLÖSNOUSEMUS

16. Keillä muilla Jeesus osoitti olevan toivoa?

¹⁶ On toisiakin, joille ylösnousemus tarjoaa toivon, henkilöitä, jotka Jumala pitää myöskin muistissaan ylösnousemusedut ansaitsevina. Jeesus osoitti toisiakin olevan sanoessaan: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska on tulossa hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka tekivät hyvää, elämän ylösnousemukseen, ne, jotka harjoittivat pahaa, tuomion ylösnousemukseen.” – Joh. 5:28, 29, Um.

17. Ketkä saavat ylösnousemuksen elämään?

¹⁷ Ne, jotka saavat taivaallisen ylösnousemuksen kuolemattomuuteen, ovat varmasti elämään herätettyjen joukossa. Mutta on monia, jotka osoittautuivat uskollisiksi muinaisina aikoina ja kieltäytyivät sovittelemasta Saatanan maailman kanssa, jotta pääsisivät ylösnousemukseen Valtakunnan alaisuudessa. Tämä on parempi kuin ne ylösnousemukset, mitkä tapahtuivat heidän päivinään, ennenkuin Messias oli maksanut lunnaat ja ennenkuin hänen valtakuntansa oli alkanut. (Hepr. 11:10, 35) Sen jälkeen kun Kristuksen valtakunta on ollut perustettu v. 1914 jKr., on myös ollut muutamia lampaan kaltaisia hänen ”suureen joukkoonsa” kuuluvia, jotka ovat kuolleet uskollisina hänelle ja jotka voivat vielä kuolla sellaisina, ennenkuin Harmagedonin sota pyyhkäisee pois Saatanan asiainjärjestelmän. (Matt. 25:34–40; Ilm. 7:9) Jotkut ”suureen joukkoon” kuuluvat palvelevat nyt ”ruhtinasten” asemissa, vastuullisina palvelijoina Jumalan uuden maailman yhteiskunnassa. (Jes. 32:1) Muinaisille miehille annettiin niinikään tämä lupaus. (Ps. 45:17) Tästä seuraa järkevästi katsoen, että ne muinaiset uskolliset miehet ja ketkä tahansa nykyisistä muista lampaista, jotka kuolevat, saavat varhaisen ylösnousemuksen uudessa maailmassa liittyäkseen Harmagedonissa hengissä säilyneisiin, jotka työskentelevät maan tekemiseksi paratiisiksi. Hekin nousevat elämään, koska heillä on esiintullessaan hyvä alku, sillä he ovat jo mukauttaneet elämänsä suuressa määrin tottelevaiseksi Jumalalle. Heidän esiintullessaan ottamansa asenne ei ole epäilevä, vaan he lähtevät heti paikalla jälleen tottelevaisuuden tielle ja mukautuvat uuden maailman tapoihin. Nämäkin ovat ”vanhurskaita”, niinkuin Paavali mainitsee Apostolien tekojen 24:15:nnessä.

18. Ketkä saavat tuomion ylösnousemuksen?

¹⁸ Mutta entä ”epävanhurskaat” eli ”ne, jotka harjoittivat pahaa” ja jotka tulevat ”tuomion ylösnousemukseen”? Tämä on osa maallisesta ylösnousemuksesta ja käsittää ne, jotka eivät tunteneet Jehovan palvelustapaa, mutta joiden sydän osasi kaivata oikeita periaatteita. Se pahantekijä, jolle Kristus puhui, on yksi esimerkki tällaisista. (Luuk. 23:39–43) He eivät tehneet sitä, mikä olisi miellyttänyt Jumalaa ja johtanut elämään, mutta heillä oli oikea sydämen kaipuu, vanhurskauden rakkaus, jonka Jumala muistaa. Jotkut ovat saattaneet kenties osoittaa hyvää tahtoa Jumalan palvelijoita kohtaan menneinä aikoina. Tällaisten täytyy tulla esiin tuomiolle, minkä lopputulos riippuu heidän tottelevaisuudestaan Jumalan uutta maailmaa hallitsevia jumalallisia säädöksiä kohtaan. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun paratiisiolosuhteet ovat edistyneet pitkälle, niinkuin Kristus lupasi pahantekijälle.

”TÄYDELLISTETTY LOPPU”

19. Miten ylösnousemuksella on osansa Jehovan sanan ja nimen lopullisessa kunniaansaattamisessa?

¹⁹ Mutta Ilmestyskirjan 20:5:nnen mukaan ei kukaan saa iankaikkisen elämän lahjaa ennen Kristuksen tuhatvuotishallituksen loppua. Kun hän tulee tähän ajankohtaan nostettuaan tottelevaisen ihmiskunnan todelliseen täydellisyyteen, niin hänen työnsä pappina sitä kohtaan on suoritettu loppuun. Aadamista johtuva kuolema on hävitetty silloin poistamalla kaikki epätäydellisyys. Maa on täytetty ja kaunistettu Jehovan alkuperäisen päätöksen mukaisesti. Kristus astuu sitten syrjään antaakseen ihmisten olla täydellisyydessään Jehovan itsensä edessä, niinkuin Aadam oli Eedenissä. Tämä on ”täydellistetty loppu, . . . kun hän on hävittänyt kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman”. (1. Kor. 15:24. Um) Sitten suoritetaan koetus laskemalla Saatana irti vähäksi ajaksi, ja ne, jotka seisovat lujina Jehovan teokraattisen hallituksen puolella, julistetaan vanhurskaiksi, ja heille annetaan pysyvä sija siinä loputtomassa maailmassa. Sen jälkeen tulevat ”muut kuolleet” elämään sanan täysimmässä merkityksessä. (Ilm. 20:5) Jehova Jumala on silloin ”kaikki jokaiselle”, koska hänellä on täysi ratkaisuvalta jokaisen maan asukkaan suhteen joko antaa hänelle elämä tai hävittää hänet elämästä. Jehovan nimi ja päätökset tulevat kunniaansaatetuiksi ylösnousemuksen kautta. Onnellisia ovat ne, jotka saavat sen edut!