1926 aloittaa suuren onnen ajan

”Onnellinen on se, joka odottaa, kunnes saavuttaa tuhatkolmesataa ja kolmekymmentäviisi päivää.” - Dan. 12:12, Ak.

 1. Mitä meidän täytyy tehdä tajutaksemme sen suuren onnen merkityksen, mikä tuli Jehovan kansalle v. 1926?

JEHOVAN menettelytapojen ymmärtäminen ja arvostaminen syventyy hänen antautuneilla palvelijoillaan, jotka vertaavat ajattelevasti häneltä tulleita nykyisiä ja menneitä koetuksia, hänen mahtavia tekojaan ja hänen päätöstensä ja majesteettisuutensa paljastuksia. Tajutaksemme sen suuren onnen merkityksen, mikä alkoi Jehovan teokraattisen kansan keskuudessa vuonna 1926 (jKr.), meidän täytyy verrata tämän kansan silloista tilaa sen aikaisempaan tilaan. Sitten meidän täytyy verrata näitä tiloja niihin siunauksiin, mitkä Jehova on luvannut kansalleen, joka kestää menestyksellisesti hänen asettamansa koetukset ja seuraa sovittelematta jatkuvasti hänen määräämiään teitä tunkeutuen uskollisesti eteenpäin seurauksista välittämättä. Näillä koetuksilla on määrätty tarkoitus Jehovan suuressa aikataulukossa. Hän soveltaa koetukset täydellisten päätöstensä toteutumiseen. Tarkastakaamme nämä ajatukset mielessämme ensin Jehovan alttiitten palvelijoitten kestämiä kokemuksia sinä aikana, mikä alkoi hänen ryhtyessään hallitsemaan Kuninkaana (1914 jKr.) ja päättyi vuonna 1926, ja ottakaamme selvää siitä, mikä Jehovan päätös oli hänen salliessaan sellaista.

 2. Mikä meidän täytyy täysin oivaltaa ja säilyttää saadaksemme suuren avun kristillisessä vaelluksessamme?

² Jehova ei salli mitään epäjärjestystä. Hän ei jätä mitään sattuman eikä onnen varaan. ”Me tiedämme, että Jumala panee kaikki työnsä vaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka on kutsuttu hänen päätöksensä mukaan.” (Room. 8:28, Um) Jos me koetamme aina oivaltaa tämän tosiasian, niin siitä on meille arvaamatonta apua Jumalan antamassa tehtävässämme hänen valtaistuimelle asetetun Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, seuraajina ja ahkerina työntekijöinä. Meidän täytyy tosiaan tulla käsittämään tämä täysin voidaksemme torjua vihollisen hyökkäykset.

 3. Minkä suuren työn Jehova ennaltatiesi ja ennusti kansansa suorittavan?

³ Jehova ennalta tiesi ja kirjoitutti muistiin päätöksensä saattaa järjestetyn kansansa tämän vanhan maailman kuningasten ja tuomareitten eteen todistamaan heidän edessään hänen valtakunnastaan, kun tämä täydellinen hallitus asetetaan ottamaan niiden paikka pysyvästi. Saatanan maailman näkymättömät yhtä vähän kuin näkyvätkään hallitsijat eivät ottaneet ystävällisesti vastaan tätä ajatusta, ja he päättivät taistella sitä vastaan kaikin voiminsa. – Matt. 24:14; Dan. 2:44; Ps. 2:2, 3; Ilm. 12:17.

 4. a) Olivatko hänen palvelijansa varustetut tähän työhön v. 1914? b) Mitä sen keskuudessa piti tehdä, ennenkuin se tuli näin varustetuksi?

⁴ Nouseminen julistamaan pelottomasti Jehovan tuomioita Perkeleen näkyviä järjestöjä vastaan, jotka olivat olleet vallassa 2 520 vuotta, vaati suurta rohkeutta, uskoa ja luottamusta Jehovaan. Jehovan kansalla kokonaisuudessaan ei ollut siihen aikaan tällaista määrää uskoa ja rohkeutta. Järjestö ei ollut täysin puhdas. Monet olivat siinä palvellakseen omia itsekkäitä tarkoitusperiään ja vetääkseen seuraajia jäljessään. (Matt. 7:15; Apt. 20:29, 30; 2. Piet. 2:1–3) Jehova ei voinut suvaita sellaisia olosuhteita. Kun hän oli kerran asettanut Kuninkaansa valtaistuimelleen, niin tällaiset ihmiset piti puhdistaa pois. Jarruttajien ei voitu sallia missään määrin häiritä Jumalan korkeita ja yleviä päätöksiä. Koetellakseen, tutkiakseen ja valvoakseen palvelijoitaan Jehova määräsi, että hänen palvelijoittensa täytyy suorittaa mahtava todistamistyö. Heitä vaadittiin tekemään tämä, ja samalla piti todistajien elämän ja tekojen olla yhtä ylevällä tasolla kuin heidän kantamansa sanomakin. He eivät saaneet koskaan kadottaa tietoisuudestaan sitä tosiasiaa, että heidät kutsuttiin heijastamaan Jehovan kunniaa. – Jes. 60:1, 2; 1. Piet. 2:9.

 5. Minkä suhteen Jehovan palvelijat olivat sokeita siihen aikaan?

⁵ Ymmärsikö Jehova kaiken, mikä sisältyi asiaan, kun hän antoi tämän määräyksen? Tiesikö hän edeltä, millaisia ilkeitä hyökkäyksiä Perkele ja hänen asiamiehensä tekisivät elävän Jumalan kansaa vastaan, jota käskettiin antamaan todistusta? Kyllä hän ennaltatiesi nämä seikat kaikilta pienimmiltäkin yksityiskohdiltaan ja kerrotutti ne Raamatussa meidän valistamiseksemme ja lohduttamiseksemme: ”Katso! Perkele heittää jatkuvasti joitakuita teistä vankeuteen, jotta teidät pantaisiin täysin koetukselle ja jotta teillä olisi ahdistusta kymmenen päivää.” (Ilm. 2:10, Um; Room. 8:28) Mutta hänen kansansa ei muistanut näitä ennustuksia. Se ei huomannut myöskään omaa saastaista tilaansa eikä kaikkea, mitä vaadittiin sen puhdistamiseksi ja varustamiseksi siihen loistavaan palvelukseen, mikä Jehovalla oli sitä varten varattuna.

ONNEN TULOON MENNESSÄ KESTETTÄVÄT ”PÄIVÄT”

 6. Mitä Danielin sanojen mukaan (Dan. 12:1–3) täytyi tapahtua Jehovan kansan keskuudessa, ennenkuin sen suuret teokraattisen palveluksen edut voitiin laajentaa?

⁶ Jehova ennusti Danielin 12. luvun 1., 2. ja 3. jakeessa vuosisatoja etukäteen tarkalleen, mitä hänen kansansa oli koettava täyttäessään tätä tehtävää. Hän kertoo Miikaelin nousemisesta. Sitten hän kertoo suuresta ahdistuksen ajasta ja palvelijoittensa lopullisesta vapauttamisesta siitä. Sen jälkeen piti tapahtua niin, että heidän teokraattisen palveluksensa suurta etua piti jatkettaman.

 7. Mitä piti tapahtua pyhälle kansalle niiden 1 260 päivän ja 1 290 päivän aikana, ja minkä sanottiin seuraavan 1 335 päivän jälkeen?

⁷ Hän kertoo 7. jakeessa niistä 1 260:stä päivästä, joiden aikana tämän ”pyhän kansan” voima piti hävittää. Tämän jälkeen hän kuvailee 11. jakeessa 1 290 päivän pituisen kauden, mikä oli seuraava sitä aikaa, jolloin jokapäiväinen uhri otetaan pois ja ”hävityksen kauhistus” asetetaan. Sitten piti seurata kolmas aikakausi, joka kuvaillaan 1 335 päivän ajanjaksona, minkä perästä oli tuleva onnen aika. Kaikkien näiden kausien merkitys ja ymmärtäminen oli lukittu ja sinetöity ”lopun aikaan” asti. Me olemme nyt juuri tässä ajassa, ja Jehova on avannut ennustuksensa lupauksensa mukaan ja tehnyt ne selviksi.

 8. Milloin nämä kolme kautta, 1 260, 1 290 ja 1 335 päivää, täyttyivät?

⁸ 1 260-päiväinen kausi, jolla oli tuhoisa vaikutus Jehovan kansan voimaan, täyttyi lokakuusta 1914 huhtikuuhun 1918. 1 290-päiväinen kausi kesti tammikuusta 1919 syyskuuhun 1922, ja 1 335-päiväinen kausi ulottui syyskuusta 1922 toukokuuhun 1926. Täydellinen raamatullinen tutkielma näistä ajoista ja niiden sovellutuksesta on syyskuun 1. ja 15. p:n Vartiotornin numeroissa 1951.

 9. Mikä on tarkoituksemme, kun tarkastelemme tässä näitä kolmea kautta?

⁹ Tarkoituksemme ei ole tässä ryhtyä tarkastelemaan näiden aikojen paikkansapitävyyttä ja ymmärtämistä eikä todistamaan niitä. Se on tehty jo mainituissa numeroissamme. Tarkoituksemme on päinvastoin nyt todeta se tosiasia, että Jehova ennaltatiesi sen ilkeän vastustuksen, mitä hänen kansansa oli kohtaava, ja hän esitti yksityiskohtaisesti tämän samoin kuin sen vaikutuksen hänen kansaansa, jotta se vahvistuisi kohtaamaan tällaiset arveluttavat olosuhteet. Hän esitti samaten kansalleen tämän koetusajan jälkeen tulevan siunauksen ja onnellisuuden kauden.

10. a) Mitä etua näemme noista koetuksista olleen, kun katsomme taaksepäin? b) Mitä nuo koetukset aikaansaivat?

¹⁰ Kun katselemme taaksepäin nykyajasta, niin ei meidän ole kovin vaikea ymmärtää sitä puhdistustyötä, mikä piti suorittaa noina päivinä Jehovan kansaksi tunnustautuvien keskuudessa, mutta he eivät nähneet silloin sen tarpeellisuutta, niinkuin me näemme sen nyt. Se oli uskollisia kohdannut suuri koetus. Mutta oliko Jehova hylännyt heidät? Mitä se kaikki merkitsi? Näiden koetusten tarkoitus oli ajaa uskottomat ja jumalattomat pois järjestöstä ja Perkeleen leiriin, mihin he kuuluivat koko ajan, sekä paljastaa kaikille huomaaville, älykkäille havainnoitsijoille, ketkä olivat Korkeimman uskollisia palvelijoita.

11. Mitä raamatullisia perusteita meillä on uskoa, että Jehova oli täysin tietoinen Saatanan voimasta ja vaikutuksesta?

¹¹ Jehova oli täysin tietoinen näkyvän niinkuin näkymättömänkin Perkeleen järjestön voimasta ja vaikutuksesta. Samoin kuin Jehova oli täysin tietoinen siitä epätoivoisesta taistelusta, mihin Persian valtakunnan näkymätön paholaisruhtinas ryhtyi estääkseen sen näkyvää hallitsijaa, Kooresta, ennallistamasta juutalaisten jäännöstä v. 537 eKr. (Dan. 10:1, 13, 20), niin hän tiesi myöskin, että Perkele ja hänen paholaisruhtinaansa tulisivat taistelemaan tuhat kertaa tulisemmin vastustaakseen tosi israelilaisten, kristillisen seurakunnan, vapautusta ja ehkäistäkseen heitä julistamasta Valtakunnan perustamista ja sen siunauksia ihmisille, joilla on hyvä tahto Jumalaa kohtaan. Mutta hän salli sen siitä huolimatta, pysyen aina joka tilanteen herrana, aina valmiina toteuttamaan hyvän mielisuosionsa.

12. Mitä todisteita meillä on siitä, että Jehovan Kuningas oli kykenevä hallitsemaan tilanteen?

¹² Tämä Jehovan ennaltatietämys niistä paholaisten yrityksistä, joihin Saatana ja hänen joukkonsa ryhtyisivät, ei häirinnyt millään tavalla häntä eikä hänen pääruhtinastaan Miikaelia, joka seisoi silloin hänen kansansa lasten puolesta. Asiat tulisivat menemään Jehovan ennaltamääräämien päätösten mukaisesti, joiden kautta hän oli puhdistava järjestönsä ja paljastava vihollisen. Tämä sama Miikael, joka tuli Jehovan enkelin avuksi ja johti Jehovan esikuvallisen kansan vapautusta v. 537 eKr., on hän, joka nytkin seisoo Jehovan kansan lasten puolesta. Jehova on nyt lähettänyt hänet, Miikaelin, ’hallitsemaan vihollistensa keskellä’ meidän vapauttamiseksemme. (Ps. 110:1, 2; Ilm. 12:7, 8) Häneen voidaan luottaa. Jehovalla on ehdoton luottamus häneen, ja siksi meilläkin voi olla se. Hänelle on annettu nyt valtuus Kuninkaana ja Tuomarina toimeenpanna Jehovan tuomiot hänen vihollisilleen. (Ilm. 19:11–16) Hän tuntee kaikki Perkeleen ja hänen näkymättömien ruhtinastensa vehkeilyt. Hän voitti heidät maan päällä seisoessaan Jehovan enkelin ja Israelin kansan vapauttajana, ja hän on voittanut heidät jo taivaassakin, sillä hän on singonnut heidät äskettäin pois taivaasta maan päälle. Me tunnemme nyt nämä suuret totuudet. Mutta vapautettu jäännös ei tuntenut niitä silloin. Tämä täsmällisen tiedon puute koitui todelliseksi koetukseksi heidän uskolleen, mutta ne, jotka kestivät tuossa koetuksessa, tulivat suuresti siunatuiksi, onnellisiksi.

13. Onko meillä mitään hyviä syitä nyt panna nämä suuret totuudet sydämellemme?

¹³ Kun nähdään selvästi Jehovan leimahtavat totuudet, ymmärretään ne ja toimitaan niiden mukaisesti, niin se tuo suurimman onnen, mitä ketkään ihmiset voivat saada. Ja jokaisen Jehovalle antautuneen orjan tulisi nyt panna ne nopeasti sydämelleen, koska on olemassa suuri mahdollisuus, että meidät pannaan samanlaiseen tai vielä ankarampaankin koetukseen tulevaisuudessa. Meidän varma turvamme on siinä, että tunnemme Jumalamme ja hänen Kristuksensa ja luotamme heihin siitä huolimatta, mitä tapahtuu.

14. Miksi olemme omistaneet näin paljon aikaa ja huomiota Jehovan kansaan kohdistetulle vastustukselle?

¹⁴ Olemme tähän asti tarkastelleet pääasiassa sitä vastustusta ja vainoa, mitä Jehovan todistajat kohtasivat 1914:n ja 1926:n välisenä aikana, ei siksi, että se olisi tärkeä asia, vaan koska se vahvistaa hyvin sen seikan, minkä Jeesus ennusti, että Jehova ennaltatiesi kaiken vihan ja ilkeämielisen vainon, minkä hänen kansansa oli saava vihollisen taholta. (Luuk. 21:12, 13) Hän salli sen kuitenkin tietäen sen palvelevan hänen loistavia päätöksiään sekä koituvan hänelle antautuneitten palvelijoitten ikuiseksi hyväksi.

KUNNIAANSAATTAMINEN JA LAAJENNUS

15, 16. Mitä muutamia suuria asioita Jehova suoritti menneisyydessä palvelijoittensa uskollisen kestävyyden kautta?

¹⁵ Pane nyt merkille toisia tärkeitä asioita, joita Jehova on toteuttanut menneisyydessä ja nykyisyydessä ja joita hän epäilemättä toteuttaa tulevaisuudessakin tällaisen vainon alaisuudessa olevien palvelijoittensa kestävyyden kautta. Uskollisuus koetuksessa koituu ennen kaikkea Jehovan nimen ja Sanan kunniaansaattamiseksi. Tämä on pitänyt paikkansa Jeesuksesta ja kaikista toisista Jehovan orjista, niin nykyisistä kuin menneistäkin. Ja tämän voidaan nähdä olevan totta, kun tarkastellaan niitä kokemuksia, mitkä Jehovan kansa kesti vuodesta 1914 vuoteen 1926. Tällaisessa kestävyydessä opitaan tottelevaisuutta, ja se täydellistyy niissä. Näin kävi Jeesukselle, ja sama pitää paikkansa hänen seuraajiinsakin nähden, sillä hän jätti meille esimerkin, että me seuraisimme hänen askeleissaan. (Hepr. 5:8–10; 1. Piet. 2:20–25) Jehova varasi tottelevaisille ihmisille myös lunnaat Jeesuksen uskollisen kestävyyden kautta ja teki uskollisen Poikansa päteväksi esittämään nämä lunnaat taivaassa oikeusistuimen edessä.

¹⁶ Jeesuksen ylösnousemuksen suurenmoisuus ja siunaus ja Jehovan hänelle antama tunnustus sekä lopuksi hänen kohoamisensa kirkkauteen Isänsä rinnalle taivaan valtaistuimelle saattoi hänen elämässään kokonaan varjoon häneen kohdistetun raukkamaisen ja ilkeämielisen vainon, mikä johti hänen puuhunnaulitsemiseensa Golgatalla. (Apt. 13:32, 33; Hepr. 1:3; 1. Piet. 3:22; Ilm. 3:21) Mikään Jeesuksen kestämä vaino ei jättänyt häneen edes arven häivettäkään.

17. Miten nämä koetukset ovat vaikuttaneet Jehovan seurakunnan laajentumiseen?

¹⁷ Jeesuksen apostolien ja heihin liittyneitten koetukset johtivat siihen, että he hajaantuivat ympäriinsä. Evankeliumin sanoma levisi siten heidän mukanaan moniin maihin. Seurauksena oli myös, että monta seurakuntaa syntyi Israelin kaikkiin osiin sekä Italiaan, Kreikkaan, Makedoniaan, Egyptiin ja muihinkin maihin, (Matt. 10:23; Apt. 8:1; 11:19) Jeesus oli ennustanut juuri tällaiset seuraukset. (Apt. 1:8) Tätä samaa menettelytapaa on Jehova käyttänyt hänelle antautuneihin palvelijoihin nähden läpi koko kristillisen aikakauden. (Joh. 15:18–21; 2. Tim. 3:12, 13) Tämä on johtanut tosiaan kristillisen tiedon leviämiseen laajalle kautta koko maailman. Koska Paavalilla oli siis tämä jumalallinen ja käytännöllinen näkökanta tällaisista Jumalalta tulleista koetuksista, niin hän päätteli: ”Minä katson näin ollen, että nykyisen ajan kärsimykset eivät merkitse mitään verrattuina siihen kirkkauteen, mikä tulee paljastettavaksi meissä.” – Room. 8:18, Um.

18. Minkä muiden Jehovan päätösten hyväksi ne koetukset ovat koituneet, joita hän on asettanut entisille ja nykyisille todistajilleen?

¹⁸ Jehova ei ole jättänyt minään aikana eikä missään olosuhteissa itseään vaille uskollisia todistajia maan päällä. Heidän kaikkien on pitänyt näyttää ihmisten ja enkelten edessä samoin kuin Perkeleenkin nähden uskollisuutensa koetuksessa. Jehovan kansaa vuosien 1914 ja 1926 välillä kohdanneet koetukset antoivat puolestaan tällaisen todistuksen. Lueteltuaan Jehovan todistajien uskolliset teot Aabelista Johannes Kastajaan (Hepr. 11) Paavali kehoittaa: ”Koska meillä on siis niin suuri pilvi todistajia ympäröimässä itseämme, niin pankaamme mekin pois jokainen paino ja se synti, mikä kietoo meidät helposti, ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” (Hepr. 12:1, Um) Nuo muinaiset uskolliset todistajat voivat olla suurena kannustimena meille nykyään. Nämä koetukset suorittivat joka tapauksessa puhdistavan ja selvittävän työn itsensä palvelijoitten keskuudessa puhdistaen ja varustaen heidät suurenmoisempaan työhön, mikä Jehovalla oli varattuna heille jälkeenpäin. Jeesus osoittautui päteväksi olemaan Jehovan Ylimmäinen Pappi ja Kuningas, kykenevä katsomaan meidän heikkouksiamme myötätuntoisesti kestettyään tuollaiset koettelevat kokemukset ihmisenä. – Hepr. 2:17, 18; 4:15, 16.

19, 20. a) Mikä lohduttava vakuutus uskollisille sisältyy Sakarjan 14:1, 2:seen? b) Malakian 3:1–4?

¹⁹ Myöskin meidän aikanamme tuovat koetukset tullessaan Jehovan järjestön puhdistuksen. Se vaino, mikä kohtasi Jehovan kansaa Valtakunnan v. 1914 tapahtuneen perustamisen jälkeen ja mikä on kuvailtu Sakarjan 14:1, 2:sessa (As), osoittaa, että Jehova saattoi tällä tavalla kaikki kansat taistelemaan taivaallista Jerusalemia vastaan, jota hänen maan päällä oleva nimikkokansansa edusti. ”Katso, tulee Jehovan päivä, jolloin sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi. Sillä minä kokoan kaikki kansat Jerusalemia vastaan taisteluun, ja kaupunki valloitetaan ja talot ryöstetään ja naiset raiskataan, ja puolet kaupungista lähtee vankeuteen, mutta kansan jäännöstä ei hävitetä kaupungista.” Tämä ennustaa järjestön puhdistamisen kauttaaltaan, niin että se tulee puhtaaksi kaikesta, mikä oli poistettava, mutta kansan jäännöstä ei pitänyt hävittää kaupungista eli Jehovan järjestöstä.

²⁰ Toinen kuvaus tästä Jehovan kansan puhdistuskoetuksesta on Malakian 3:1–4 (As): ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän valmistaa tien minun eteeni, ja Herra, jota te etsitte, tulee äkkiä temppeliinsä, ja liiton sanansaattaja, jota te haluatte, katso, hän tulee, sanoo sotajoukkojen Jehova. Mutta kuka voi kestää hänen tulemisensa päivän ja kuka pysyy, kun hän ilmaantuu? Sillä hän on kuin puhdistajan tuli ja kuin vanuttajan saippua, ja hän istuu kuin hopean kirkastaja ja puhdistaja, ja hän puhdistaa Leevin pojat ja kirkastaa heidät kuin kullan ja hopean, ja he uhraavat Jehovalle uhreja vanhurskaudessa. Sitten on Juudan ja Jerusalemin uhri oleva mieluinen Jehovalle niinkuin entisinä päivinä ja niinkuin muinaisina vuosina.” Tässä on palannut Herramme ja Kuninkaamme valvomassa ”hopean” (totuuden) puhdistamista ja kirkastamista ja ”Leevin poikien” (uskollisten temppelipalvelijainsa) puhdistamista ja kirkastamista.

21. Koituuko tällaisista koetuksista koskaan pysyvää vahinkoa Jehovan palvelijoille?

²¹ Nämä koetukset eivät koskaan pääse täysin hillittömiksi, eikä Jehovan kansaa jätetä Perkeleen ja hänen joukkojensa armoille. Sama Miikael on kaikissa koetuksissa aina valppaana katsomassa, että tuli pysyy hyvin hänen valvontansa rajoissa.

22, 23. Kuka ohjaa ja hoitelee Hesekielin 38:4, 12:nnessa kuvailtua asiaa ja mitä tarkoitusta varten?

²² Kun katsomme nyt eteenpäin, niin näemme lopullisen puhdistushyökkäyksen Harmagedonissa kuvailtuna Hesekielin 38:4, 12:nnessa siten, että Jehova panee koukut Googin eli Saatanan leukoihin ja pakoittaa hänet tulemaan esiin ja paljastamaan itsensä ja Jehovaan ja Jehovan kansaan kohdistamansa vastustuksen. Tämä hyökkäys ilmaisee, ketkä muodostavat Jehovan nuhteettomuutensa säilyttävän ja antautuneen kansan ja ketkä toisaalta ovat sopimattomia, turmeltuneita, uskottomia, epäuskoisia ja jumalattomia tässä järjestössä. Nämä tuliset koetukset eivät vahingoita pysyvästi Jehovan uskollista kansaa. Päinvastoin: ne vaikuttavat sen lopulliseksi siunaukseksi ja Jehovan kunniaksi.

²³ Kaikkien näiden Jehovan nimelleen ottamansa kansan suhteen käyttämien menettelytapojen harkitseva tarkastelu tekee meidät lohdutetuiksi ja vakuuttuneiksi. Me huomaamme selvästi, että ainoat, joita Saatanan vaino vahingoittaa pysyvästi, ovat ne turmeltuneet, uskottomat ja epäuskoiset luomukset, jotka haluavat antaa myöten hänelle. Hänen työnsä johtavat hänen omaan tuhoonsa ja kaikkien niidenkin tuhoon, jotka seuraavat häntä, kun taas Jehova varjelee ne, jotka panevat luottamuksensa Häneen. – Ps. 145:18–20.

NYKYISEN ONNEN ARVOSTAMINEN

24. Mitä sen osan oikea ymmärtäminen tekee meille, mikä näyteltiin Jehovan kansan valmistamisessa tuleviin siunauksiin?

²⁴ Sinä voit nyt ihmetellä, mitä tällä kaikella on tekemistä sen kanssa, että vuosi 1926 aloitti onnen ajan. Vasta kun näemme nämä tapahtumat, mitkä sattuivat ennen vuotta 1926, oikeassa valossa ja ymmärrämme ne sekä sen osan, mitä ne näyttelivät Jehovan kansan valmistamiseksi vastaanottamaan v. 1926 ja sen jälkeen tähän asti tulleita siunauksia – vasta silloin me voimme arvostaa onnemme syvyyttä. Vasta silloin me voimme oivaltaa sydämessämme Ilmestyskirjan 15:2–4 (Um) ilmaistut tunteet: ”Ja minä näin . . . ne, jotka selviytyvät voittoisina pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisomassa lasisen meren vieressä, ja heillä oli Jumalan harput. Ja he laulavat Jumalan orjan Mooseksen laulua ja Karitsan laulua sanoen: ’Suuret ja ihmeelliset ovat sinun työsi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, iankaikkisuuden Kuningas. Kuka ei pelkäisi todellisesti sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi, koska sinä yksin olet laupias? Sillä kaikki kansat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tehty ilmeisiksi.’”

25. Miten Jehova puhdisti ja siunasi kansaansa sen vuosien 1914 ja 1919 välillä saamissa kokemuksissa?

²⁵ Vain kun me katselemme noita 1 260:tä kestävyyden päivää, todistamista säkkipuvussa ja tuhkassa, (Jehovan sallimaa) jokapäiväisen uhrin poisottamista ja hänen nimelleen otetun kansan ohjailemista palvelemaan hänen pyhiä päätöksiään sekä lopuksi sitä, miten hän siunaa kansaansa suurenmoisella tilaisuudella edustaa häntä ja hänen Kuningastaan – vain silloin me voimme riemuita ylistäen ja kiittäen häntä ahdistuksessamme. Vasta silloin kun me näemme, mikä suuri tarkoitus sillä on, että Jehova salli ’kahden todistajansa maata kuolleina sen suuren kaupungin kaduilla, jota sanotaan hengellisessä merkityksessä Sodomaksi ja Egyptiksi’, ja että hän antoi sitten kolmen ja puolen päivän kuluttua elämänhenkensä tulla heihin ja nosti heidät jälleen jaloilleen heidän vihollistensa suureksi peloksi ja harmiksi – vasta silloin kun me näemme nämä, me voimme sanoa nöyryydessä: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” (Ilm. 11:7–13) Vain silloin me voimme arvostaa sitä hellää, viisasta huolenpitoa, mitä Jehova osoitti nähdessään, että hänen muodostamansa järjestö oli ensin oikealla tavalla nöyrtynyt ja puhdistettu, ennenkuin hän ryhtyi lujittamaan sitä ja varustamaan sitä pyhää päätöstään varten. Hänen suuri viisautensa ja tarkoituksenmukaisuutensa ilmenivät samalla, kun hän käytti palvelijoittensa tukalaa tilaa paljastaakseen Saatanan ja hänen katalat suunnitelmansa Jehovan nimelle otettua kansaa vastaan.

26. a) Mitä Jehova teki sitten kansaansa kuuluville, kun heidät oli nöyryytetty, puhdistettu ja nostettu jaloilleen? b) Mikä vaikutus tällä näyllä oli heihin?

²⁶ Tämän kokemusten ja koetusten sarjan jälkeen Jehova vuodatti järjestetylle ”orja”-luokalleen kaksinkertaisen annoksen henkeään. Hän valisti siihen kuuluvat näkemään, että heidän aikaisempi ajatuksensa valmistautua taivaaseen niin sanotun ”luonteen kehittämisen” avulla oli aivan väärä. Jotta heidät voitaisiin nyt virkistää ja valistaa hänen pyhään palvelukseensa, niin Jehova johti heidät askel askeleelta tietä pitkin valaisten heidän polkunsa, kun he tulivat kykeneviksi ottamaan vastaan loistoa. Vuosina 1919 ja 1922 hän johti heidät Cedar Pointin, Ohion, konventteihin antaen heidän siellä ymmärtää pelottoman saarnaamisen, jatkuvan saarnaamisen. (Jes. 6:11, 12; Luuk. 12:32) Siellä Jehova paljasti heille myöskin sen, että hän on pyhässä temppelissään häntä ylistävine taivaallisine sotajoukkoineen, mutta että hänen kansansa jäännös oli vielä verraten mykkä, äänetön, huolimatta kaikesta työstä, mitä hän oli tehnyt sen hyväksi ja keskuudessa. Se oli äänetön, vaikka sen olisi pitänyt jo julistaa Jehovan kirkkautta ja ilmoittaa hänen Kuningastaan ja valtakuntaansa. Tämän puutteellisuuden ymmärtäminen nöyryytti ja säikähdytti sitä kovasti. ”Niin minä sanoin: ’Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan [sotajoukkojen Jehovan].’ Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi [hiili], jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta, ja kosketti sillä minun suutani sanoen: ’Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu’.” – Jes. 6:5–7.

27. Oliko mitään todisteita siitä, että Danielin 12:12:nnessa mainittu onni oli nyt Valtakunnan orjien saatavissa?

²⁷ Jehova johdatti heitä siten eteenpäin kohti sen 1 335-päiväisen kauden alkua, minkä täyttyminen on kuvattu seuraavin sanoin Danielin 12:12:nnessa (Ak) ”Onnellinen on se, joka odottaa, kunnes saavuttaa tuhatkolmesataa ja kolmekymmentäviisi päivää [tai niiden lopun].” (Myös Ro) Nuo päivät olivat itsessään siunattua aikaa. Jehova johdatti heitä edelleen askel askeleelta vuosien 1922, 1923, 1924 ja 1925 kautta huipentaen johdatuksensa maaliskuussa 1925 Valtakunnan syntymisen paljastamiseen.

28, 29. Mitä kouraantuntuvia todistuksia oli siitä, että Jehovan kansan seurakunnille oli tulossa uusi näkemys Valtakunnan vastuusta?

²⁸ Tänä aikana selvisi yksilöille ja vähitellen koko järjestölle Jehovan läsnäolo hänen pyhässä temppelissään ja hänen todistajainsa puhdashuulisuuden tila sekä se suuri ylistystyö, mitä heidän täytyi suorittaa. Tietoisuus heidän siihen aikaan kuuluvasta tarpeestaan valtasi heidät yhä enemmän. Ennen tätä suoritti kaiken kuultavan todistuksen talosta taloon pieni ”kolporteeraajien” joukko – joiksi tienraivaajia eli kokoajan julistajia silloin sanottiin – lukuunottamatta pienoista jälkihuoltotyötä, mitä seurakunnan julistajat tekivät niin sanottujen ”saarnaaja”-veljien pitämien yleisten esitelmien jälkeen. Seurakunnanpalvelijoitten ja joidenkuiden muiden arvostusta osoittavien toiminta rajoittui yleensä traktaattien säännölliseen levittämiseen talosta taloon. Mutta v. 1919 pidetyn Cedar Pointin konventin jälkeen alkoivat monet tulla toimeliaammiksi seurakunnan julistajina tarttuen ”ZG”:n (Raamatun tutkielmien paperikantisen sanomalehden muotoisen 7. osan) levittämiseen.

²⁹ Sitten hankittiin myöskin tilauksia Kultainen Aika-nimiselle lehdelle, ja tämän talosta taloon suoritetun toiminnan jälkeen levitettiin samalla tavalla kirjaa Jumalan Harppu kysymyskortteineen. Todistaminen talosta taloon tuli siten vähitellen etualalle seurakunnan (eli osa-ajan) julistajien keskuudessa. Mutta vuoden 1922 Cedar Pointin konventista lähtien he heräsivät enemmän näkemään joka ainoan yksilön todistamisen tärkeyden. Tietoisina kaikesta asiaan sisältyvästä he julistivat julkisesti Jehovan ja toistensa edessä, että he halusivat tehdä, niinkuin käskettiin. ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja Valtakuntaa.” He heräsivät näkemään sen näyn merkityksen, mikä kiinnitettiin heidän huomioonsa tuossa 1922 pidetyssä Cedar Pointin konventissa. He osoittivat alttiutta tälle julistustyölle lisääntyvin innoin jokaisessa kuluvassa kuussa. Tämä aina kasvava toiminta merkitsi itse asiassa samaa kuin sanat: ”Tässä minä olen, lähetä minut.” – Jes. 6:8.

30. Miten ajatus pian tapahtuvasta taivaaseen menosta poistettiin jäännöksen mielestä?

³⁰ Kun he siis ensin kuulivat korkeudesta huudon: ”Kuka menee meidän puolestamme?” niin vastaus: ”Tässä minä olen, lähetä minut”, oli heikko. Mutta kun päivät ja kuukaudet kuluivat, niin se vahvistui ja voimistui. Vanha ajatus pikaisesta taivaaseenmenosta oli yhä mielessä, ja Jehovalle kohosi hiukan kärsimättömänä kysymys: ”Kuinka kauan?” Hän vastasi: ”Kunnes kaupungit ovat autiot asukkaista ja talot vailla ihmisiä ja kunnes maa tulee aivan autioksi.” (Jes. 6:11, As) Hän karkoitti siten ajatuksen välittömästä ”kotiin (taivaaseen) menosta” ja keskitti huomion sen suuren työn valtavuuteen, mikä piti suorittaa maan päällä hänen johdollaan.

31. Mihin suureen tapahtumaan kiinnitettiin Jehovan palvelijoitten huomio maaliskuun 1. p:n Watch Towerissa 1925?

³¹ Sitten tuli sen ajan suuri tapaus. The Watch Tower julkaisi maaliskuun 1:senä 1925 [Heinäkuun Vartiotorni] kirjoituksen ”Kansan synty”, mikä selitti niin selvästi, kuin silloin voitiin nähdä, Jehovan vaimoa kohdanneitten synnytystuskien, sitä seuraavan synnytyksen ja sitten hänen lastensa syntymisen merkityksen. Tämä valtaistuimelta tullut näky sähköisti uskolliset orjat ja järkytti kovasti vielä Siionissa jäljellä olevia valittajia. Nyt ei pitänyt enää tapahtua mitään pysähdystä elpyneitten Valtakunnan palvelijoitten eteenpäinryntäämisessä. Nyt vain eteenpäin kohti sitä kirkkautta, minkä toi se, että he ymmärsivät Valtakunnan perustamisen taivaassa sekä onnellisen suhteensa siihen täällä maan päällä. – Jes. 66:10–14; Ilm. 14:1–3.

32. Mikä suuri työ suoritettiin Jehovan kansassa vuosien 1914 ja 1926 välillä?

³² Kun katselemme sitä tästä näkökulmasta, niin huomaamme, että suurin osa vuosien 1914 ja 1926 välillä suoritetusta työstä oli valmistelevaa, sillä se valmisti Jehovan järjestöä ja hänen nimelleen otettua kansaa siihen valtavaan maailmanlaajuiseen saarnaamistyöhön, mikä oli vielä tehtävä ennen tämän vanhan maailman loppua. – Matt. 24:14; Ps. 110:3.

TÄRKEÄ VUOSI

33. Miten luonnetta tai liittoa koskevan kysymyksen oikea ymmärtäminen vaikutti Jehovan vilpittömiin todistajiin?

³³ Toukokuussa 1926 tuli jälleen huippukohta Jehovan vapaaehtoisille, kun The Watch Towerissa [syyskuun Vartiotornissa] ilmestyi kirjoitus ”Luonne vaiko liitto?” Tämä teki hyvin onnellisiksi myös ne rehelliset Jehovan palvelijat, jotka olivat koettaneet ”kehittää luonnetta” vuosikausia ja jotka tunsivat sisimmässään, että he eivät olleet onnistuneet siinä. He alkoivat nyt nähdä liittovelvollisuutensa, mitä kohtaan osoitettu uskollisuus oli tuova Jehovan hyväksymyksen. He tulivat ymmärtämään tämän ja alkoivat arvostaa sitä. Tämä valistus teki onnellisiksi sotureiksi ne, jotka olivat aikaisemmin olleet ainakin jossakin määrin anteeksipyytäviä ”luonteen kehittäjiä”. Heidän päämääränään ei ollut enää vain suloisilta näyttäminen! He näkivät nyt olevansa antautuneita, vastuullisia palvelijoita, joiden tehtävänä oli Jumalan antama työ, teokraattinen virka. Mutta he tarvitsivat työvälineitä.

34. Mitkä välineet oli Valtakunnan julistajilla saatavissa vuosien 1922 ja 1926 välillä paljastuneitten suurten totuuksien julistamiseksi?

³⁴ Jehovan kansalla oli ennen vuotta 1926 hyvin vähän työskentelyvälineitä. Raamatun Tutkielmien seitsemän osaa olivat täyttäneet tarkoituksensa ja loppumassa varastosta. Kirjaset ”Helvetti” ja ”Herramme takaisintulo” olivat myös täyttäneet tarkoituksensa ja olivat vanhentuneet mikäli Valtakunnan julistamistyön vaatimukset olivat kysymyksessä. Myöhemmät kirjaset Kuolleitten kanssa puhuminen? ja Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan! täyttivät tarkoituksensa. Kirjanen Kuolleitten kanssa puhuminen? oli mainio väline ihmisille spiritismin hyökkäysten torjumiseksi, koska spiritismi tulvi silloin yli maailman ja sai monet yrittämään yhteyttä kuolleittensa kanssa ensimmäisen maailmansodan lopussa, kun taas kirjanen Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan! esitti eloisasti Valtakunnan vielä tulevana tosiasiana suurenmoisine mahdollisuuksineen elää iankaikkisesti maan päällä tuon loistoisan hallituksen alaisuudessa.

35. Mikä hyvin vaikuttava työ suoritettiin kirjan Jumalan Harppu avulla?

³⁵ Sen jälkeen olivat kirjat Comfort for the Jews ja Jumalan Harppu, joka viimeksimainittu sisälsi Raamatun perusopit, aina vuoteen 1926 asti, lähes puoli vuosikymmentä, päävälineet talosta taloon suoritetussa todistamisessa. Jumalan Harppu teki silloin totisesti valtavan työn. Mutta mitä ajankohtaiseen Jehovan päätösten tuntemukseen tulee, niin koko maailma oli täynnä lapsia, jotka tarvitsivat valistusta Raamatun perusopeissa. Hyvätahtoisista ihmisistä tuli kuin pikku lapsia, ja he ottivat innokkaasti vastaan raamatullista opetusta, tulivat siunatuiksi ja valistetuiksi ja edistyivät sen johdosta. Mutta mikään ei julistanut perustettua Valtakuntaa, sen hallitsevaa Kuningasta eikä niitä kirjoitettuja tuomioita, joita Jehova vaati julistamaan. Mikään ei heijastanut riittävästi sitä suurta valoa, mikä oli koittanut Jehovan kansan ylle vuodesta 1922 lähtien.

TODISTAMISEN JA VAROITTAMISEN AIKA

36, 37. a) Millaista sanomaa tarvittiin sille ajalle? b) Miten Jehova varasi sen juuri aikanaan?

³⁶ Tämä oli tuomioaika. Toimeliaampi julistus oli ajankohtainen ja välttämätön. Aika oli tullut; järjestö oli kohdassa, missä se voi tarttua näihin painavampiin velvollisuuksiin. Hänen kansansa valistettiin palvelemaan Tekijänsä pyhää asiaa. (Jes. 43:21) Niinpä Jehova toikin 1926 viisaassa silmälläpidossaan oikeaan aikaan julkisuuteen kirjan Vapautus, mikä oli omistettu Jumalan pyhälle nimelle sanoin: ”Te olette, minun todistajani, että minä olen Jumala.” – Jesaja 43:12. Tämä ikäänkuin valtuutti nyt hänen valmistetun kansansa menemään eteenpäin hänen uuden maailmansa vapaina, vapautettuina airuina. Tämä oli ylen onnellinen tilaisuus!

³⁷ Selittäessään Vapautus-kirjaa silloinen Vartiotorni-Seuran presidentti sanoi: ”On tullut aika, jolloin täytyy antaa tarmokas todistus ihmisille maan päällä, että Jehova on kaikkeuden suuri Jumala ja että hän on asettanut Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, valtaistuimelleen.” Melkein samanaikaisesti ilmoitti The Watch Tower (heinäk. 15. 1926, siv. 210): ”On näyttänyt sopivalta järjestää jälleen maailmanlaajuinen todistaminen . . . ja siksi on sunnuntai, elokuun 1., määrätty tähän tarkoitukseen. Tässä tilaisuudessa käytettävä aihe on: ’UUSI MAAILMA ALKAMASSA.’ Ryhmät valmistautuvat pitämään monta yleistä jumalanpalvelusta tänä päivänä, jotta ihmisille voitaisiin antaa edelleen erityinen tilaisuus kuulla Kuninkaasta ja hänen valtakunnastaan, mitkä ovat nyt meidän keskellämme.” Nyt nähtiin kauan odotetun ja suuresti kaivatun vapautuksen ajan tulleen. Jehovan näkyvä järjestö meni nyt entistä innokkaammin ja ponnekkaammin eteenpäin varustettuna ja valtuutettuna loistoisaan työhönsä.

38. a) Mitkä Jehovan tuliset tuomiot julistettiin ennen vuotta 1926? b) Miten ne olivat valistusvälineinä puutteellisia?

³⁸ Mutta me emme halua antaa tässä sitä vaikutelmaa, että hänen järjestönsä ei olisi julistanut mitään Jehovan tulisia tuomioita ennen vuotta 1926. Se ei olisi oikein. Eräitä erittäin voimakkaita ja valaisevia sanomia oli julistettu pitkin matkaa vuodesta 1922 eteenpäin, mutta ne olivat traktaattien muodossa, hyvin lyhyitä ja niukkoja valistuksen kannalta katsoen. Luettelemme muutamia niistä: vuonna 1922 ”Päätös”, mikä paljasti Perkeleen uskonnon ja mitä levitettiin yli 10 000 000 kappaletta tuona vuonna ja yli 13 000 000 lisää vuonna 1923; ”Toivon sanoma” v. 1925 levisi hyvin laajalle; Vartiotorni-lehtikin paljasti jatkuvasti ja pelottomasti palstoillaan Kansainliiton. Mutta suurin osa tästä aineistosta soveltui vain jätettäväksi ihmisille valaisevaksi tiedoksi. Talosta taloon työskentelevillä ei ollut mitään jätettävää ihmisille vakituisesti tutkittavaksi ja pohdittavaksi, ennenkuin kirja Vapautus tarjosi kaikkea tätä ja enemmänkin.

39. Mitkä ovat eräitä todistuksia siitä, miten Watch Towerin kirjoitukset vuonna 1926 heijastivat sille ajalle välttämätöntä valistunutta edistystä?

³⁹ The Watch Tower heijasti myös 1926 tätä teokraattisen järjestön uudistettua ja valistunutta edistystä sellaisilla aiheilla kuin ”Kuka haluaa kunnioittaa Jehovaa?” ”Tottelevaisuus johtaa elämään”, ”Pyhyys Herralle”, ”Uhri ja palvelus”, ”Uhri ja kuuliaisuus”, ”Viinikuurna”, ”Rauhan Ruhtinas”, ”Siionin kivi”, ”Kompastuskivi”, ”Vangittujen vapaus” ja ”Maan oikeudenmukainen Hallitsija”. [Melkein kaikki nämä ilmestyivät suomeksi 1926–1927.] Taivaan sulut aukenivat yhä leveämmälle, ja Valtakunnan totuuden laajentuva virta tulvehti jatkuvasti ensin Jehovan palvelijoille ja sitten koko asuttuun maahan. – Sak. 14:8.

40. Mitkä merkitykselliset tapahtumat sattuivat Lontoossa vuoden 1926 keskikesän konventissa?

⁴⁰ Lisäksi tuli vuonna 1926 keskikesällä Lontoossa, Englannissa, pidetty konventti, missä esitettiin ”todistus maailman hallitsijoille”, joka painettiin myöhemmin ja jota levitettiin miljoonia. Ja vielä siellä pidetty yleinen esitelmä ”Miksi maailman vallat horjuvat – Parannuskeino”, mikä selitti ja painotti rohkeasti sitä seikkaa, että kristikunnan kansat, jotka olivat nyt valinneet sen inhoittavan Kansainliiton Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jehovan perustetun valtakunnan sijasta, olivat joutumassa lopulliseen ja täydelliseen tuhoonsa, mutta että hylätty, pysyvästi perustettu Valtakunta on osoittautuva todellisuudessa ainoaksi valoksi, ainoaksi parannuskeinoksi kaikille hyvätahtoisille ihmisille. – The Watch Tower, heinäk. 15. 1926 [lokakuun Vartiotorni].

41. Mikä vaikutus kaikkien näiden tapahtumien huippuunsa kohoamisella oli Jehovan kansaan?

⁴¹ Kaikki nuo vuonna 1926 sattuneet huomiota herättävät tapahtumat leimasivat tuon vuoden poikkeuksellisen onnelliseksi kansalle, jonka Jehova oli koonnut ja ottanut nimelleen. Tuo vuosi merkitsi 1 335-päiväisen odotuskauden päättymistä. Se aloitti uuden ajanjakson, järjestyksellisen palveluksen, järjestelmällisen, täsmällisen perustetun Valtakunnan todellisuuksia koskevan valistuksen milloinkaan päättymättömän aikakauden. Alku oli pieni verrattuna siihen, mitä me nyt näemme, mutta siitä huolimatta se oli aikanaan mahtava, vertaansa vailla. – Sak. 4:9, 10.

42, 43. Miten vuodet 1927 ja 1928 osoittavat työn laajentumisen jatkuvan?

⁴² Jehovan edistyvän Valtakunnan julistajat ottivat seuraavana vuonna, 1927, onnellisina tutkiakseen ja levittääkseen maailmanlaajuisesti kirjaa Luominen. Tuona vuonna he ryhtyivät myöskin äkisti ja voimakkaasti laajenevaan radion käyttöön julistaakseen Valtakunnan sanomaa maailmanlaajuisesti.

⁴³ Sitten tuli vuonna 1928 lisää onnellistuttavia välineitä vastustamattomasti eteenpäin meneville Valtakunnan airuille: kirjat Sovitus ja Hallitus. Ja niin aina edelleen jokaisena seuraavana vuonna, Valtakunnan julistajien kasvavan joukon lisääntyessä lisääntymistään, ovat heidän työaseensa ja työtapansa jatkuvasti lisääntyneet. Me huomaamme nyt taaksepäin silmäillessämme vuoden 1926 alituisesti syventyvän erikoisen onnen alkamiskohdaksi niille, jotka pääsivät vahvoina kestettyään tuona vuonna niiden ennustettujen 1 335:n päivän loppuun.

VERTAILU

44. Miten edistyvä totuuden valo vaikutti Valtakunnan julistajien lukumäärän kasvuun?

⁴⁴ Pysähtykäämme lopuksi tässä, me tämän nykyisen, 1 825 000 kappaleen painosmäärän saavuttaneen lehden sadat ja taas sadat tuhannet säännölliset lukijat, ja ajatelkaamme sitä ylitsevuotavaa onnea, mihin useimmat meistä osallistuivat hengessä, kun toiset kymmenet tuhannet Yhden Paimenen samaan laumaan kuuluvat meidän joukostamme saivat osansa tuosta rajattomasta onnesta sekä hengessä että olemalla henkilökohtaisesti läsnä Jehovan todistajain Uuden maailman yhteiskunnan konventissa noina kultaisina heinäkuun päivinä 1953 Yankee Stadiumilla ja sen läheisyydessä New Yorkissa, mikä konventti saavutti huippukohtansa kahdeksantena päivänä yleisessä esitelmässä. Sitä ei pidetty ainoastaan kuunteleville 165 829:lle, vaan paljon useammalle, lukemattomille, joiden radiot olivat samalla hetkellä asetetut niin, että he kuulivat puheen ”Harmagedonin jälkeen – Jumalan uusi maailma”, minkä uuden maailman asema WBBR lähetti!

45, 46. a) Millaisessa suhteessa on onnellinen vuosi 1926 nykyiseen kauas ulottuvaan ja alituisesti laajenevaan järjestöön? b) Mistä jokaisen yksilön jatkuva osallisuus Jehovan uuden maailman yhteiskuntaan riippuu?

⁴⁵ Tuosta New Yorkissa ja sen lähellä olevasta suuresta joukosta voivat verraten harvat, kenties viisi- tai kymmenentuhatta, silloin muistaa, että vuonna 1914 levitti Raamatun totuuksia Vartiotorni-Seuran johdolla Yhdysvalloissa vain noin kolmesataa kokoajan ”kolportööriä” (nykyisin tienraivaajia). Silloin ei pidetty lainkaan kirjaa kenenkään osa-ajan (seurakunnan) julistajan satunnaisesta eikä säännöllisestä saarnaamisesta talosta taloon. Kahdeksan vuotta myöhemmin (1922) oli sekä kokoajan että osa-ajan talosta taloon Valtakuntaa saarnaavien julistajien pieni joukko luvultaan 2 814. Vuoteen 1926 mennessä ei tuota lukua ylitetty. Mutta vuonna 1927, heti edellämainitun suuren onnen alettua niinkuin pitikin 1 335-päiväisen kauden päätyttyä (1926), osallistui 3 357 tienraivaajaa ja seurakunnan julistajaa Jehovan valtakunnan iloiseen kertomiseen talosta taloon. Seuraavana vuonna (1928) käsitti tuo onnellinen joukko jälleen melkein kaksinkertaisen määrän Yhdysvalloissa, nimittäin 6 040. Mutta koko maailmassa oli 23 988 evankeliuminpalvelijaa saarnaamassa. Ja niin on tämä loputtomasti laajeneva näkyvä joukko (1953 yli 519 982) jatkanut kaikissa maailman maissa ja kaukaisissa saarissa seuraavina kahtenakymmenenäviitenä vuotena tähän mennessä innokkaana ja riemullisena ’Jehovan valtakunnan julistamista’!

⁴⁶ Vuosi 1926 aloitti totisesti onnen ajan, mikä on osoittautuva loputtomaksi. Onnellinen on tosiaan kaikkien niiden osa, jotka asettuvat nyt halukkaasti Jehovan puhtaan järjestön piiriin osallistuen siellä sydämestään sen edistyvään toimintaan. Jumalan suojelus, varjelus ja lopullinen vapautus hänen iankaikkiseen uuteen maailmaansa riippuu kaikille hänen onnellisen uuden maailman yhteiskuntansa ahkerille, onnellisille julistajille siitä, että me pysymme kiitollisina hänen voittamattoman Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, alaisuudessa olevassa perustetussa valtakunnassa ja olemme tottelevaisia sille. Alistukaamme sentähden yksimielisesti edelleen tämän jumalallisen Arvovallan johtoon Jehovan nimen kasvavaksi ylistykseksi. – Room. 13:1.