Miten Kristus tulee toisen kerran?
Kristus Jeesus lupasi tulla takaisin. Vaikka monet ovat pettyneet hänen paluunsa suhteen, niin se ei todista, ettei hän tule koskaan, vaan pelkästään sen, että heiltä on puuttunut ymmärrystä. Miten Kristus tulee takaisin? Milloin ja miksi?
KRISTUKSEN apostolit odottivat luottavaisesti hänen palaavan, tulevan toisen kerran. Siksi he kysyivät häneltä: ”Mikä on oleva sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän loppuunsaattamisen merkki?” Vaikka kristityiksi tunnustautuvat ovat yleensä yksimielisiä siitä, että Kristus tulee takaisin, niin he ovat suuresti erimielisiä sen suhteen, miten hän tulee. – Matt. 24:3, Um.
Tämä oli hyvin ilmeistä Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa, mikä pidettiin Evanstonissa, Illinoisissa, elokuun lopulla 1954. Keskusteltaessa kokouksen aiheesta ”Kristus – maailman toivo” jotkut väittivät, että Kristus tulee kirjaimellisesti, samassa ihmisruumiissa, mikä hänellä oli maan päällä ollessaan, ja että hän hävittää silloin jumalattomat ja vapauttaa seuraajansa. Toiset sanoivat, että Kristus tulee siten, että ihminen soveltaa kristillisiä periaatteita sellaisiin pulmiinsa kuin sairaus, nälkä, orjuus ym. Mitä Raamattu sanoo siitä, kuinka Kristus tulee takaisin?
Jotta ymmärtäisimme totuuden sen suhteen, miten Kristus tulee takaisin, niin meidän täytyy ennen kaikkea käsittää, miten hän tuli ensi kerran ja miksi hän tuli sillä tavalla. Hän tuli tavalla, mikä oli ainoalaatuinen, sillä hän oli olemassa ennen ihmiseksituloaan. Raamatun todistus on täysin selvä tässä suhteessa. Hän sanoi: ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas.” ”Ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.” ”Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.” – Joh. 3:13; 8:58; 17:5.
Jeesus ei ollut maan päällä ollessaan osaksi ihminen ja osaksi henki. Ei, vaan hän ”tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi”. Hän ei pukeutunut lihaan, vaan ”Sana tuli lihaksi”, sanotaan meille; hän oli ’vaimosta syntynyt’. – Fil. 2:7; Joh. 1:14; Gal. 4:4.
Ja miksi Sana tuli lihaksi? Ennen kaikkea, jotta hän olisi saarnannut totuutta ihmiskunnalle. Hän sanoi tulleensa saarnaamaan ja kertoi Pilatukselle: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta.” Hän tuli lihaksi myöskin näyttääkseen, että täydellinen ihmisluomus voi osoittautua uskolliseksi koetuksessa: ”Hän . . . oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden.” Ja lopuksi, hän syntyi vaimosta voidakseen antaa sielunsa eli elämänsä ”lunnaiksi monen edestä”. Koko ihmiskunta oli joutunut kuolemantuomion alaiseksi täydellisen ihmisen synnin tähden; vain täydellisen elämän uhraaminen voi vapauttaa ihmiskunnan tuosta synnin ja kuoleman alaisuuteen tuomitsemisesta. – Joh. 18:37; Hepr. 5:8, 9; Matt. 20:28.
MITEN KRISTUS TULEE TAKAISIN?
Olisiko meidän odotettava Kristuksen tulevan takaisin ihmisruumiissa? Ei. Miksi ei? Muun muassa siksi, että hän täytti sen kolmipuolisen tarkoituksen, mitä varten hän tuli lihaksi, kuten olemme nähneet, ja siksi hän ei tarvitse enää ihmisruumista. Eikä tässä kyllin, vaan koska hän on uhrannut ihmiselämänsä lunnaiksi, niin sen takaisinottaminen merkitsisi ihmissuvun lunastamisen peruuttamista. Meille sanotaan sitäpaitsi selvästi, että hänet ”tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä”. Edelleen, että Kristuksesta Jeesuksesta, ”viimeisestä Aadamista, tuli eläväksitekevä henki”, kun sitävastoin ensimmäinen Aadam oli ”maasta, maallinen”. Hän kohosi taivaaseen, mitä yksikään ihminen ei voi tehdä, sillä ei ”liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa”. Hän on nyt ’Isänsä kirkkauden heijastuma ja Isänsä olemuksen tarkka kuva’. – 1. Piet. 3:18; 1. Kor. 15:47, 45, 50; Hepr. 1:3.
Jotkut viittaavat Jeesuksen ilmestymisiin hänen ylösnousemuksensa jälkeen ja siihen, että hauta oli tyhjä, todistuksena siitä, että Jeesuksella on yhä ihmisruumiinsa ja että meidän on sentähden odotettava hänen tulevan takaisin ihmisluomuksena. Huomaa kuitenkin, että Maria ei tuntenut Jeesusta, vaan luuli hänen olevan puutarhuri, kunnes hän sanoi: ”Maria!” vanhaan tuttuun tapaansa. Emmaukseen matkalla olleet kaksi opetuslasta luulivat hänen olevan muukalainen. Ja kun eräät apostolit olivat menneet takaisin kalastusammattiin ja kun Jeesus ilmestyi heille rannalla, niin mikä sai heidät ymmärtämään, että se oli Jeesus? Ei hänen ulkonäkönsä, vaan ihmeellinen kalansaalis. Vain epäilevää Tuomasta tyydyttääkseen Jeesus ilmestyi samanlaisessa muodossa, mikä hänellä oli ollut ennen kuolemaansa. – Joh. 20:1–29.
Enkelien sanat, että Jeesus ”on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän”, eivät vaadi häntä tulemaan liharuumiissa. Enkelit sanoivat, että Jeesus oli tuleva, ei samassa muodossa, vaan samalla tavalla. Hän meni hiljaa ja muiden kuin lähimpien seuraajiensa huomaamatta. Hänen paluunsakin piti huomata ensiksi vain hänen seuraajainsa, joilla on uskoa häneen. – Apt. 1:11.
Mutta miten on Ilmestyskirjan 1:7:nnen laita, joka kuuluu: ”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet”? Ottaen huomioon sen, että Raamattu tarkoittaa usein näkemistä kuvaannollisessa merkityksessä ja että jokaisen on luonnolliselta kannalta katsoen mahdoton nähdä Jeesus kirjaimellisesti, jos hän tulisi ihmisruumiissa, meidän täytyy tehdä se johtopäätös, että tässä tarkoitetaan kuvaannollista näkemistä, varsinkin muistaen Jeesuksen selvän lausunnon: ”Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe.” – Joh. 14:19.
Ja kun me tarkastelemme edelleen, mitä loistavaa ja voimallista Kristus suorittaa toisessa tulemuksessaan, niin tulee yhä ilmeisemmäksi, että hän ei palaa ihmisenä. Olisi vielä mahdottomampaa ja käsittämättömämpää ihmisen johtaa niitä henkivoimia, mitkä tulevat kysymykseen Jehovan päätösten toteuttamisessa Kristuksen toisessa läsnäolossa, kuin aasilla ratsastavan kenraalin johtaa suunnatonta aseistettua hyökkäysvaunujoukkoa niiden hyökätessä taisteluun tai amiraalin käyttää purjevenettä johtaakseen suunnatonta laivastoa hyökkäykseen. Kristus Jeesus tulee takaisin tuomitakseen ja toimeenpannakseen tuomion, ja hän on mahtavien henkijoukkojen Päänä mahtavin ja loistavin niistä kaikista. – Ilm. 19:11–15.
Meidän ei pidä odottaa Kristuksen olevan ihmissilmin nähtävissä, kun hän tulee takaisin, mutta meidän ei pidä myöskään ajatella hänen jättävän taivasta ja tulevan maan ilmapiiriin ollakseen läsnä. Hän palaa eli ”vierailee” maassa niinkuin Jehova muinaisaikoina kääntämällä huomionsa maan asioihin. Jehova ei tullut siten kirjaimellisesti alas eikä ”vieraillut” (Kuningas Jaakon käännös) israelilaisten luona näiden ollessa Egyptissä tai siihen aikaan, jolloin Johannes Kastaja syntyi, vaan hän päinvastoin ”käänsi huomionsa” heihin. Kun hän alkoi kutsua kansaa kansoista nimelleen, niin hän ei kirjaimellisesti ”vieraillut”, vaan ”käänsi huomionsa kansoihin”. (2. Moos. 4:31; Luuk. 1:68; Apt. 15:14, Um) Myös Amerikkalainen käännös ja Moffatt.
KRISTUKSEN TOISEN LÄSNÄOLON AIKA
Raamattu ilmaisee kolme piirrettä, mitkä seuraavat Kristuksen toista tulemusta, ja käyttää kolmea kreikkalaista sanaa niistä: hänen paruusíansa eli läsnäolonsa; hänen epifaniansa eli ”ilmitulemisensa”; ja hänen apokalypsiksensä eli ”paljastumisensa”. Monet raamatunpaikat puhuvat Kristuksen toisen ”tulemisen” (e’levsis) tapahtumisesta, kuten Apostolien tekojen 7:52, mutta Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoitukset puhuvat myöskin monta kertaa hänen toisesta läsnäolostaan (paruusía), kun hän on näkymättömänä läsnä eikä tulossa.
Vastatessaan apostoliensa kysymykseen, mikä on hänen toisen paruusíansa merkki, Jeesus ei käskenyt heitä katselemaan taivaalle, vaan antoi heille yhteismerkin, mistä he voivat havaita hänen olevan läsnä. Kaikki luonnolliset tosiasiat ilmaisevat tämän merkin olleen olemassa vuodesta 1914 lähtien. Emmekö me ole tuosta vuodesta lähtien nähneet sotaa, maanjäristyksiä, ruttotauteja ja nälkää ennenkuulumattomassa määrässä? Ja emmekö me ole siitä lähtien nähneet kristittyjä vainottavan kaikissa kansoissa sekä Jumalan valtakunnan hyvää sanomaa saarnattavan koko asutussa maassa? – Matteus 24; Markus 13; Luukas 21.
Kun lisäksi katsotaan Danielin ennustuksessa olevaan ”seitsemään aikaan” perustuvaa Raamatun ajanlaskua Jumalan laskemissäännön – ”päivä kutakin vuotta kohti” – valossa, niin se vahvistaa vuoden 1914 siksi ajaksi, jolloin tuli hän, ”jolla oikeus on”, nimittäin Kristus Jeesus. – Dan. 3:31–4:34; Hes. 4:6; 21:27.
Kaikki nämä Kristuksen toista läsnäoloa koskevat tosiasiat paljastavat virheelliseksi opin, minkä mukaan Kristus tulee takaisin siten, että ihminen soveltaa Kristuksen periaatteita pulmiinsa. Jeesus käski meitä odottamaan aivan päinvastaista: hänen paruusíansa merkkinä piti olla ’laittomuuden valtaanpääsy’, ja piti olla kyseenalaista, ”löytäneekö hän uskoa maan päältä”. Ja Paavali ennusti, että viimeiset päivät olisivat ”arveluttavia aikoja, joista on vaikea selviytyä”. Jos Kristus voisi palata vasta ihmisen soveltaessa hänen periaatteitaan, niin se merkitsisi, ettei Kristus palaisi koskaan. – Matt. 24:12; Luuk. 18:8; 2. Tim. 3:1, Um.
KRISTUKSEN LÄSNÄOLON PIIRTEITÄ
Kun olemme huomanneet, miten Kristus tulee, näkymättömänä henkenä ja kiinnittämällä huomionsa maan asioihin, ja että hänen läsnäolonsa alkoi v. 1914, niin millä teoilla hän on osoittanut kääntäneensä huomionsa maan asioihin? Ilmestyskirjan 11:15–18 ja 12:1–12 osoittaa, että Jehova alkoi hallita Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, kautta, kun kansat tulivat vihaisiksi, nimittäin vuonna 1914, ja että sen jälkeen seurasi sota taivaassa, mikä johti Saatanan ja hänen paholaistensa heittämiseen pois sieltä. Jeesus odotti kärsivällisesti siitä lähtien, kun hän nousi taivaaseen, kunnes hän alkoi vuonna 1914 hallita vihollistensa keskellä. – Ps. 110:1–6; Hepr. 10:13.
Puhdistettuaan vihollisensa pois taivaasta Kristus käänsi huomionsa maan päällä oleviin seuraajiinsa, sekä kuolemassa nukkuneisiin että eläviin, siirtyäkseen epifaniaansa eli ”ilmitulemiseensa”. Luonnolliset tosiasiat ilmaisevat, että samoin kuin Kristus tuli juutalaiseen temppeliin kolme ja puoli vuotta Messiaaksi tulonsa jälkeen, niin hän tuli vuonna 1918, kolme ja puoli vuotta läsnäolonsa alkamisen jälkeen, hengelliseen temppeliinsäkin tuomitsemaan ja palkitsemaan. Se merkitsi ylösnousemusta ja ”vanhurskauden seppeleen” antamista Paavalille ja ”kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat” ja jotka nukkuivat kuolemassa, ja se merkitsi Jehovan suosiota ja lisääntyviä etuja Valtakunnan palveluksessa niille kristityille, jotka vielä elivät ja jotka oli havaittu uskollisiksi. – 2. Tim. 4:8.
Kristus on siitä lähtien valvonut ”lampaitten” erottelemista ”vuohista”, niinkuin hän ennustikin, ja lammasmaisten opettamista, niin että he voivat etsiä Jehovaa, vanhurskautta ja nöyryyttä ja tulla siten kätketyiksi hänen vihansa päivänä. Tämä Kristuksen läsnäolo on tosiaan suosion aikaa hänen seuraajilleen maan päällä ja jatkuu hänen apokalypsikseensä eli paljastumiseensa asti, jolloin ”Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille”. Toiset raamatunkohdat viittaavat tähän ”ilmestymiseen” Harmagedonina, ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotana’. – 2. Tess. 1:7, 8; Ilm. 16:14, 16.
Kristuksen tuhatvuotishallitus alkaa, kun kaikki vanhurskauden näkyvät viholliset on hävitetty ja Saatana ja hänen paholaisensa on heitetty syvyyteen Harmagedonissa. Kristus siunaa yhdessä ruumiinsa eli morsiamensa kanssa Aabrahamin siemenenä kaikki maan sukukunnat ja hallitsee jatkuvasti, kunnes kuolemakin on hävitetty eikä ole enää tuskaa, parkua eikä surua ja Jumalan tahto tapahtuu maan päällä niinkuin taivaassakin. Silloin on Jumalan päätös Kristuksen toisen läsnäolon suhteen täysin toteutunut. Teemme yhteenvedon: Olemme nähneet, että Jeesus tuli ensi kerran ihmisenä antamaan todistusta totuudesta, osoittamaan nuhteettomuutensa koetuksessa ja antamaan elämänsä lunnaiksi ihmisen puolesta ja että hän oli tosiaan lihaa ja verta; että hänet herätettiin kuolleista henkenä; että hän ei olisi voinut periä taivasta, jos hän olisi jäänyt ihmiseksi, ja vielä vähemmän hän olisi sellaisena voinut täyttää toisen läsnäolonsa suurenmoisia tarkoituksia; että hän tuli näkymättömänä henkenä ja siinä merkityksessä, että hän kohdisti huomionsa maan asioihin; ja että hänen toisen tulemuksensa jälkeen ilmenee kolme eri piirrettä, ensiksi paruusía eli läsnäolo, mikä alkoi v. 1914. Ne, jotka ovat viisaita, käyttävät hyväkseen hänen nykyistä suosiollista ilmitulemistaan, ennenkuin hän paljastuu tulisessa tuhossa, mikä kohtaa hänen vihollisiaan Harmagedonissa.