Yhteiskunnan eli seurakunnan edut
”Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.” – 1. Kor. 12:14.
1. Miksi ihmiset haluavat elää ja työskennellä yhdessä yhdyskunnissa? Onko se kommunismia?
KOSKA seuranhalu on yksi ihmisluonnon perusperiaatteista, niin ihminen on aina halunnut elää yhteiskunnallisissa ryhmissä. Tämä on auttanut häntä nauttimaan toveruudesta ja osallistumaan yhteisiin yrityksiin, jotka tähtäävät yhteisiin etuihin yleiseksi edistymiseksi. Tämä on merkinnyt sitä, että jokaisen yksityisen ihmisen on ollut luovuttava jonkin verran henkilökohtaisiin etuihin käyttämästään ajasta ryhtyäkseen yhteisiin eli kokonaisuutta koskeviin etuihin sen suuremman ryhmän hyväksi, minkä yhteydessä hän on. Kun yksilö uhraa jonkin verran omaa toimintavapauttaan yhteiskunnan velvollisuuksien hyväksi, niin hän saa yhteistä hyötyä, mikä johtaa suurempaan onneen, kuin jos hän toimisi itsekseen. Raamattu tukee tätä yhteistoimintaperiaatetta, mikä koituu suuremmaksi hyväksi. ”Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. . . . Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.” (Saarn. 4:9, 12) Mitä suuremmaksi ihmisen yhteys johonkin yhdyskuntaan tulee, sitä enemmän hän luopuu henkilökohtaisista eduistaan ja sitä suurempia ovat hänen yhteiskunnanetunsa. Tämän vieminen äärimmäisyyteen johtaisi kommunismiin, missä yhteiskunnan edut ovat tärkeämmät kuin yksilön edut miltei jälkimmäisten kokonaiseen tyhjäksitekemiseen asti.
2. Mikä Israelin kokemus oli valtakunnaksi tultuaan?
2 Israelilaiset kokivat suuremman yhteiskunnan edun omaksumisen, kun heidän tuomareitten aikana vallinnut maalaistunut kansallisyhteiskuntansa muuttui ihmiskuninkaan alaisuudessa järjestetyksi kansallisyhteiskunnaksi. Ennenkuin valtakunta järjestettiin Saulin ja sitten Daavidin alaisuudessa, jolloin israelilaisten teokraattiset yhteiskunnalliset velvollisuudet eivät olleet kovin monilukuiset, oli heillä paljon aikaa tehdä sitä, ”mikä oli oikein heidän omissa silmissään”, henkilökohtaisten pyrkimystensä yksilöllisissä eduissa. ”Niinä päivinä ei Israelissa ollut kuningasta. Mikä oli oikein hänen omissa silmissään, sitä oli kukin tottunut tekemään.” (Tuom. 21:25, Um) Profeetta Samuel ennusti, millaisia lisäetuja tai vero- ja palvelustaakkoja henkilökohtaisesti kuninkaalle tuollainen epätäydellisen ihmiskuninkaan alainen valtakunnan hallinto toisi mukanaan. (Katso 1. Samuelin kirja 8:10–18.) Mutta israelilaiset pyysivät Samuelin vastustuksesta huolimatta valtakunnan hallitusta. Ja niin kävi, että epätäydellisen kuninkaan alainen kasvanut järjestö tuli heidän osalleen 510 vuoden ajaksi.
3. Selitä Sananlaskujen 29:2, mitä tulee ”hallitsijan etuihin” ja ”yhteiskunnan etuihin”.
3 Israelin pitkä kokemus kuninkaista osoittaa ja todistaa tässä, että ”hallitsijan eduista, niin hyvistä kuin pahoistakin, tulee osa yhteiskunnan eduista, ja ne tuovat mukanaan yhteiskunnalle vastuun hyvästä tai pahasta. Kun paikkakunnan tai kansan hallitsijat käyttävät hallitusetujaan kansan hyväksi, niin syntyy yhteiskunnan ansio, ja yhteiskunta kukoistaa palkaksi siitä. Mutta kun hallitsijat käyttävät valtaansa itsekkyyden ja pahuuden hyväksi, niin kehittyy nopeasti yhteiskunnan syyllisyys, mikä johtaa kansan paljoon murheeseen ja sortoon. On kirjoitettu: ”Kun vanhurskaat ovat vallassa, niin kansa iloitsee, mutta kun jumalattomat hallitsevat, niin kansa huokaa.” (Sananl. 29:2, Ak) Jehova tuotti rangaistukseksi ruton koko Israelin kansalle, niin että seitsemänkymmentätuhatta henkeä kuoli kuningas Daavidin virheen takia, kun hän toimitutti väenlaskun kansasta. (2. Sam. 24:1, 10, 15) Myöhemmin kirjoitettiin Israelin pohjoisen valtakunnan eräästä kuninkaasta: ”Ja Omri teki jatkuvasti sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, ja teki pahemmin kuin kaikki, jotka olivat ennen häntä.” (1. Kun. 16:25, Um) Me luemme erään hyvän kuninkaan elämästä: ”Hänen päivinään ei maassa ollut mitään häiriöitä kymmeneen vuoteen. Ja Aasa ryhtyi tekemään sitä, mikä oli hyvää ja oikein, Jehovan, hänen Jumalansa, silmissä.” (2. Aikak. 14:1, 2, Um) Ihminen on saanut kokea hyvän ja pahan hallituksen vaikutusta koko yhteiskuntaan muinaisista ajoista lähtien tähän hetkeen saakka siitä hallitusvallan tasosta huolimatta, millä hallitsijat ovat käyttäneet valtuuksiaan.
4. Mitä ja keitä pidetään ”yhteiskuntina” ja ”hallitsijoina” vanhan maailman yhteiskunnassa?
4 Yhteiskunnalla tarkoitetaan sellaisten ihmisluomusten yhteistä ryhmää, jotka asuvat yhdessä yleisellä alueella ja joilla on samanlainen perintö. Mitä tulee vanhan maailman yhteiskuntaan, niin pienin yhteiskuntamuoto on perheyksikkö, ja koko kasvaa siitä käsittämään kylän, pienen tai suuren kaupungin ja sitten kunnan, sen jälkeen läänin tai valtion sekä lopuksi koko maan eli kansan. Isää pidetään pienimmän yhteiskunnan, perheyksikön, hallitsijana, ja hänestä lähtien asteikkoa ylöspäin ovat suurempien yhteiskuntien hallitsijat sellaisia, jotka vaikuttavat huomattavasti yhteiskunnan hyväksi tai pahaksi. Jos perheen joku jäsen tekee kauhean rikoksen, niin hän aiheuttaa häpeää koko perheelle sekä koko sikäläiselle kylälle tai kaupunkiyhdyskunnalle. Jos jonkin kansan hallitsija, kuten Hitler, tulee pahaksi, niin koko maa joutuu rangaistuksen ja häpeän alaiseksi.
5. Mainitse esimerkkejä joistakin näistä vanhan maailman eduista. Aiheuttavatko ne velvoituksia Jehovan todistajille?
5 Vanhan maailman yhteiskunnilla on nykyään monia erilaisia etuja, joista eräitä ovat: lasten yleisestä koulutuksesta huolehtiminen, postipalvelu, ihmisten ja omaisuuden suojelu poliisin avulla, palosuojelu, teitten rakentaminen, viemäriveden ja jätteitten poistaminen, yleisen terveyden edistäminen, puistojen hoitaminen, luonnonrikkauksien varjeleminen, hallitusmiesten valinta, verojen maksu, yleisiin turvallisuustoimenpiteisiin ryhtyminen (sota) ja monet muut hallinnolliset asiat. Jehovan todistajilla on vielä keskellä vanhan maailman yhteiskuntaa tiettyjä velvollisuuksia suoritettavana niiden yhteiskuntien yhteydessä, joissa he asuvat. (Joh. 17:15) He ovat esimerkiksi täysin lainkuuliaisia Raamatun mukaisia paikkakunnan ja kansan säädöksiä kohtaan, maksavat kuuliaisesti veronsa ja ylläpitävät yleistä rauhaa. He yrittävät kuitenkin vähentää vanhan maailman yhteiskuntaa koskevia etujaan vähimpään määrään. Miksi niin?
6. Miksi Jehovan todistajat koettavat supistaa vanhan maailman yhteiskunnassa omaamiaan etuja mahdollisimman vähään?
6 Koska uuden maailman yhteiskunta on tullut sille näyttämölle, missä Jehovan todistajat ovat jäseninä. He noudattavat Jeesuksen neuvoa: ”Maksakaa sentähden takaisin keisarille kuuluva [hallituksen vaatimukset] keisarille, mutta Jumalalle kuuluva [Jumalan vaatimukset] Jumalalle.” (Matt. 22:21, Um) Jumalalle kuuluva perustuu hänen jumalallisiin etuihinsa, joiden me tunnustamme olevan kaikkein tärkeimmät ja korkeammat kuin paikallisten yhteiskuntien edut. Me näemme tutkiessamme pyhiä Kirjoituksia sekä luonnollisista tosiasioista, että Jumalan edut ilmaisevat tällaisen kristillisten seurakuntien muodostaman uuden maailman yhteiskunnan kehittymisen. Me olemme tästä syystä kiinnostuneempia seurakunnan eduista. Me ryhdymme nyt tutkimaan näitä hiukan yksityiskohtaisemmin.
UUDEN MAAILMAN YHTEISKUNNAN SEURAKUNNAT
7. Kuvaile Jehovan todistajain nykyinen suurempi yhteiskunta.
7 Vuoden 1956 alkuun mennessä oli 160:een eri maahan perustettu 16 044 Jehovan todistajain seurakuntaa. Nämä tuhannet seurakunnat kokonaisuudessaan saatettuina yhdeksi maailmanlaajuiseksi yhteisöksi tunnetaan Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskuntana. Hallitseva keskuselin on Brooklynissä (New Yorkissa), missä Pennsylvaniassa rekisteröityä Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseurana tunnettua laillista yhdistystä käytetään ohjaamassa maapallonlaajuisia etuja. Hallintoa johdetaan päämajasta seitsemänkymmenenkahdeksan haaratoimiston kautta, jotka vuorostaan valvovat niille määrätyillä alueilla olevia yksityisiä seurakuntia.
8. Miten Paavali kuvailee paikallisseurakunnan? Millainen hallitus näillä seurakunnilla on nykyään, ja miten Jesajan 60:17 soveltuu siihen?
8 Jokainen yksityinen seurakunta muodostaa niiden kristittyjen evankeliuminpalvelijoitten paikallisen yhdyskunnan, jotka ovat liittyneet siihen, asuvat sillä paikkakunnalla ja saavat saman kristillisen valmennuksen ja joilla on sama pohja. Jokainen seurakunta muodostuu nykyään niinkuin Paavalin aikaankin monista yksityisjäsenistä, mutta työskentelee yhdessä yhtenä kokonaisuutena kunkin jäsenen antaessa erittäin tarpeellisen avun seurakunnalle kokonaisuudessaan. (1. Kor. 12:14–25) Nämä seurakunnat on järjestetty saman mallin mukaan kuin ensimmäisen vuosisadan kristittyjen seurakunnatkin. Niiden hallitusmuoto on teokraattinen, missä uuden maailman yhteiskunnan hallitseva elin määrää haaratoimiston kautta kaikki paikalliset palvelijat heidän hyvien ominaisuuksiensa tähden. Ketään näistä palvelijoista (jotka vastaavat hallitusmiehiä) ei valita demokraattisesti virkaan. Kun heidät määrätään, niin he palvelevat asemissaan, kunnes toiset määrätään ottamaan heidän vastuunsa. Jesajan ennustuksen: ”Minä teen myöskin sinun virkailijasi rauhaksi”, täyttymyksenä on yleinen johto ollut hyvyyden sanelema, mikä on tuottanut ansiota seurakunnille ja Jehovan siunauksen palkan. (Jes. 60:17, As) Ne harvat palvelijat, jotka kääntyvät pahalle tielle, poistetaan nopeasti, jotta ei seurakuntaan tulisi saastutusta. Mutta kun jotkut seurakunnassa ovat seuranneet huonoa johtajaa, niin silloin on uuden maailman yhteiskunta erottanut myöskin nuo seurakuntiin kuuluvat, jotta yhdyskunnan vika ei leviäisi tai jotta pahuuden hapatusta estettäisiin vaikuttamasta toisiin seurakuntaryhmiin. Seurakunta täytyy säilyttää puhtaana, samoin sen palvelijat ja siihen liittyneet. Mitkä kuuluvat nyt sitten mm. seurakunnan eri etuihin nykyään, ja ovatko ne samat kuin kristittyjen seurakuntien edut apostolien päivinä?
9. Kuvaile eräs seurakunnan nykyinen pääetu.
9 Näiden seurakuntien eräänä pääetuna on kokoontua yhteisesti palvomaan elävää Jehova Jumalaa Jeesuksen Kristuksen kautta. Jehova on kutsunut nämä kokoontuvat totuuden tuntemukseen ja tunnustamaan Jeesuksen Kristuksen pelastajakseen ja Kuninkaakseen. Kuka tahansa ei voi liittyä näihin seurakuntiin, vaan ainoastaan ne, jotka ovat moraalisesti ja henkisesti puhtaita ja jotka ovat antautuneet Jehovan todistajiksi. Tämä on sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa: ”Yksikään ihminen ei voi tulla minun tyköni, jollei Isä, joka lähetti minut, vedä häntä, . . . Profeetoissa on kirjoitettu: ’Ja he tulevat kaikki olemaan Jehovan opettamia.’ Jokainen, joka on kuullut Isän opetusta ja on oppinut, tulee minun tyköni.” (Joh. 6:44, 45, Um) Joka viikko pidetään seurakunnan kokouksia, joissa esitetään seurakunnan rukouksia ja lauletaan ylistyslauluja elävälle Jumalalle. (Apt. 4:24) Kierros-, piiri-, kansan ja kansainvälisiä konventteja pidetään määräajoin tosi Jumalan palvomiseksi hengessä ja totuudessa.
10–12. Kuvaile muita seurakunnan etuja.
10 Toinen seurakunnan etu on elämääantavan tiedon hankkiminen Jehova Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta. (Joh. 17:3) Seurakunnat tutkivat viikkokokouksissaan Raamattua ja Raamatun tutkistelujulkaisuja, jotka ovat Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran valmistamia. Yhtenäistä hengellistä ravitsemisohjelmaa ylläpidetään kaikkien seurakuntien edistämiseksi yhdessä maailmanlaajuisesti kristillisen kypsyyden tiellä. Kun ne ravitsevat itseään yhdessä Jumalan Sanalla, Raamatulla, niin se tekee Jehovan pyhälle hengelle mahdolliseksi toimia järjestön voimana kaikkien läsnäolevien mielen virkistämiseksi. Jotta yksityiset kristityt saisivat Jumalan pyhän hengen opastuksen, niin heidän täytyy tulla yhteen seurakuntina yhdyskunnan etujen alaisina. – Matt. 18:20; Joh. 14:26.
11 Jokaisen seurakunnan tarkoitus on lisäksi johtaa teokraattista palveluskoulua kaikkien siihen liittyneitten valmentamiseksi parantamaan evankeliuminpalvelustaan eli, niinkuin Paavali sanoi, ”pitäen silmällä pyhien valmennusta palvelustyöhön”. (Ef. 4:12, Um) Paikallisseurakunnilla on myöskin erinomainen etu suorittaa tehtäväänsä hyvän uutisen saarnaamisessa perustetusta Valtakunnasta. (Matt. 24:14) Seurakunta on järjestetty tämän edun toteuttamiseksi kenttäpalveluksessa saarnaamista varten saatuaan määrätyn alueen, millä tulee saarnata yleisölle talosta taloon. Saarnaamistyö suoritetaan järjestyksellisellä ja järjestelmällisellä tavalla. Kaikki paikkakunnalla mukaan liittyneet toimivat yhdessä tämän saarnaamispalveluksen suorittamiseksi yksimielisenä seurakuntana.
12 Jehovan todistajain paikallisseurakunta on huomion ja kiinnostuksen kohde ulkopuolisille. Heidän etunaan on tästä syystä ’antaa valonsa loistaa ihmiskunnan edessä’, ”jotta he näkisivät teidän oikeat työnne ja antaisivat kunnian teidän Isällenne, joka on taivaissa”. (Matt. 5:16, Um) He täyttävät tässä suhteessa Pietarin sanat: ”’Jotta te julistaisitte laajalti hänen erinomaisia ominaisuuksiaan’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” (1. Piet. 2:9, Um) He julistavat tämän seurakunnan edun yhteydessä mielellään Jehovan nimen suuruutta ja erinomaisia ominaisuuksia. Seurakunnalla on tästä syystä tarkasti huollettava etu pysytellä moraalisesti ja henkisesti puhtaana ja moitteettomana kantaakseen oikealla tavalla elävän Jumalan, Jehovan, nimeä.
13. Mitkä pahat teot ovat seurakunnan puhtaanapysymisetua vastaan ja miksi? Mitkä Raamatun esimerkit palautetaan mieleen?
13 Seurakunnat eivät voi omaksua mitään saastuttavia harrastuksia, vanhan maailman yhteiskunnan moraalittomia tapoja eikä pakanallisia tottumuksia. Ne on hylätty perusteellisesti saastaisina. Kaikki, jotka ovat syypäitä väärään menettelyyn sukupuolisuhteissa, irstaassa käyttäytymisessä yleensä, juopottelussa, varastamisessa, valehtelemisessa ja pettämisessä, poistetaan äkisti seurakunnasta erottamalla yhteiskunnan saastutuksen välttämiseksi. (Juud. 4–10) Kukaan tosi kristitty ei saa olla sukupuolisuhteissa kenenkään muun kuin aviopuolisonsa kanssa. Kaikki muut luonnolliset sukupuolisuhteet vastakkaisen sukupuolen kanssa tai luonnottomat suhteet saman sukupuolen kanssa katsotaan jumalattomiksi, loukkaaviksi ja inhoittaviksi. Sellaiset alhaiset tavat eivät kuulu yksityisiin henkilökohtaisiin etuihin, niinkuin jotkut harhateille joutuneet yrittävät väittää, vaan koska sellaisiin tekoihin liittyy aina kaksi tai useampia, niin nämä teot ovat heti rikos seurakunnan moraalisen puhtauden etuja vastaan ja vaativat välittömästi erotusta. (Room. 1:26, 27) Jehovan todistajat muistavat Raamatun esimerkin, missä Benjaminin sukukunta ei poistanut keskuudestaan Gibean sukupuolirikollisia ja aiheutti siten yhteiskunnan tilinteon eli vastuun koko sukukunnalle. Koko sukukuntaa rangaistiin melkein täydelliseen hävittämiseen asti, ja 25 000 miestä surmattiin. (Tuom. 19:1, 25, 27–30; 20:39–48) He muistavat myöskin Korinton seurakunnassa tavatun haureudenharjoittajan, joka aiheutti Jumalan epäsuosion, koska he eivät erottaneet häntä, ennenkuin apostoli Paavali vaati tätä asianmukaista toimenpidettä heti koko seurakunnan pelastamiseksi täydelliseltä hylkäämiseltä. – 1. Kor. 5:1–4.
14. Kun joku rikkoo yhteiskunnan etuja vastaan, niin miten tätä katsellaan? Mitä tulee tehdä sen suhteen ja miksi?
14 Kun joku rikkoo yhteiskunnan etuja eli noudattaa pahaa menettelyä seurakunnan etuihin nähden, niin hän tekee virheen, minkä tähden – jollei sitä käsitellä asianmukaisesti – koko seurakunta saastuu ja joutuu vastuuseen Jumalan epäsuosiosta. Raamatun kuvaus, että vähäinen hapatus eli pahuuden hiiva tuhoaa koko leivän eli seurakunnan, pitää paikkansa, aivan samoin kuin yksi pilaantunut omena korissa tuhoaa kaikki omenat korissa, jollei sitä poisteta. Tämä vaatii seurakunnan valppaita ja mieleltään vanhurskaita palvelijoita eli hallitusmiehiä olemaan nopeita seurakunnan puhtauden varjelemisessa. Seuraavassa on joitakuita muitakin Raamatun esimerkkejä siitä, kuinka huonot henkilöt aiheuttivat seurakunnan vastuun eli tilivelvollisuuden, mikä uhkasi koko ryhmää rangaistuksella, kun syyllisiä ei poistettu heti. – Katso 3. Moos. 20:1–5; 4. Moos. 16:19–35; 5. Moos. 21:1–9; Joosua 7:1, 11–26.
ANSION AIKAANSAAMINEN
15, 16. a) Kun joku ylläpitää seurakunnan etuja, niin mitä tapahtuu? b) Mainitse Raamatun esimerkkejä aikaansaadusta ansiosta.
15 Mutta jos toiselta puolen seurakunnan uskolliset jäsenet ylläpitävät ja edistävät seurakunnan etuja hyvällä tiellä, niin ne auttavat seurakuntaa ansioitumaan, ja se tuo siunausten, menestyksen, laajentumisen ja onnellisuuden palkan kaikille sen yhteydessä oleville. Tarkastelkaamme eräitä kiinnostavia esimerkkejä seurakunnan ansiosta, mitä ovat auttaneet ne, jotka ovat kulkeneet teokraattisen hyvyyden tietä. Jesaja ennusti, että uskollisen juutalaisen jäännöksen vanhurskaus aikaansai riittävästi ansiota oikeuttaakseen Jehovan ennallistamaan Israelin Juudan maahan teokraattiseen palvontaan v. 537 eKr., niin että Juudan ei annettu olla autiona ainaisesti niinkuin Sodoma ja Gomorra. (Jes. 1:9; 10:22) Osoittaen, että yhden ansioituneen vanhurskaan palvelijan on mahdollista pelastaa koko kaupunki, Jeremia kertoo: ”Juoskaa edestakaisin Jerusalemin katuja ja katsokaa nyt ja tunnustelkaa ja etsikää sen leveiltä paikoilta, voitteko löytää miehen, onko ketään, joka tekee oikein, joka etsii totuutta, niin minä armahdan sitä [Jerusalemia].” (Jer. 5:1, As) Samanlainen selitys on kerrottu Hesekielin 22:30:nnessä.
16 Kreikkalaisissa Kirjoituksissa käsitellään edelleen yhteiskunnan ansiota, minkä Jehovan palvelijat vahvistivat. Apostoli Paavalin vanhurskaus aikaansai riittävästi ansiota, niin että Jumala pelasti ne 276 matkustajaa, jotka olivat samalla laivalla, millä Paavalikin oli haaksirikkokokemuksensa aikana. ”Älä pelkää, Paavali. Sinun täytyy seisoa keisarin edessä, ja katso, Jumala on pelastanut kaikki sinun matkatoverisi sinun takiasi.” (Apt. 27:24, 37, Um) Jeesus sanoi niistä viimeisistä päivistä, joita me nyt elämme: ”Ellei noita päiviä lyhennettäisi, ei mikään liha pelastuisi, mutta valittujen tähden [niiden Jehovan todistajain voidellun jäännöksen ansion tähden, jotka katuivat laiminlyöntejään v. 1919] nuo päivät lyhennetään.” – Matt. 24:22, Um.
17, 18. a) Miten Jehovan palvelijoitten tulee työskennellä yhdessä ja miksi? b) Mikä vastuu palvelijoilla on seurakunnan etujen suhteen?
17 Tämä seurakunnan etujen tutkiminen osoittaa, että kaikkien Jehovan todistajien yhteydessä olevien tulee noudattaa tietä, mikä aiheuttaa osaltaan hyvää hänen paikallisseurakunnalleen. Kun joku tulee paikallisseurakunnan jäseneksi liittymällä siihen, niin hän saa hänelle uskottuja oikeuksia ja velvollisuuksia Jehovan palvelijana. Tavoitelkaa sentähden te, jotka olette tällaisia uskollisia evankeliuminpalvelijoita, paikallisseurakunnan edistymistä, osallistukaa sen saarnaamisrynnistykseen, lisätkää sen mainetta Jumalan pyhän järjestön paikallisena virallisena edustajana, pitäkää järjestö puhtaana, eläkää Jehovan todistajia varjoavan Jehovan korotetun nimen mukaisesti ja vaeltakaa järjestyksellisesti esimerkkinä kaikille niille uusille, jotka tuodaan paikallisseurakuntaan. Koska seurakunta on yhteenliittynyt rakkaudessa, niin Paavali kuvaili sattuvasti seurakunnan kestävän vastustuksen ja jakavan ilot, kun hän kirjoittaa: ”Jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.” – 1. Kor. 12:26.
18 Päätä Jehovan seurakunnan palvelijana olla henkilökohtaisesti tuottamatta koskaan pahaa seurakunnan teokraattiselle elämälle millään omalla virheellisellä menettelylläsi. Kun joku tulee Jumalan kansan seurakunnan toveruuteen, niin hänen täytyy vastata kaikista laiminlyönneistä seurakunnan etujen viisaassa hoitamisessa. Seurakunnalla on johtajiensa eli palvelijoittensa kautta velvollisuus nuhdella jokaista, joka syrjäytyy osallistumasta yhteisiin etuihin oikealla tavalla. Muutenhan, jollei mitään moitteita annettaisi, koko seurakunta saastuisi sinun tekemästäsi pahasta. Palvelijoitten tulee itsensä olla vanhurskaita ja täyttää velvollisuutensa varjellen seurakunnan etuja oikeudenmukaisesti ja armollisesti.
19. Mitä voidaan näyttää vastakiinnostuneille ja miten?
19 Näytä johdonmukaisella oikeintekemiselläsi uusille, miten heille on viisasta vähentää henkilökohtaisten omien etujensa määrää, jotta heillä olisi aikaa tarttua erittäin toivottaviin seurakunnan etuihin. Osoita, kuinka tärkeää on saattaa omat henkilökohtaiset etumme oikealla tavalla tasapainoon Jumalan etujen kanssa, mitkä täytyy ottaa huomioon yhtä hyvin kuin seurakunnan edutkin. Näytä heille, miksi erottaminen tapahtuu seurakunnan hyväksi ja sen puhtaan elämän ylläpitämiseksi Jehova Jumalan edessä. Osoita heille, että tässä noudatetaan 5. Mooseksen kirjan 19:13:nnessa olevaa periaatetta: ”Älä sääli häntä, vaan poista viattoman veren velka Israelista, että menestyisit.” Kaikki pahantekijät täytyy heittää pois seurakunnasta, kuten Paavali neuvoi: ”Te luovutatte sellaisen miehen Saatanalle lihan tuhoksi, jotta henki pelastuisi Herran päivänä.” – 1. Kor. 5:5, Um.
20. Miten Jehova toimii ihmisten kanssa maan päällä nykyään ja tulevaisuudessa? Mitä oikaisuja tulee tehdä Matteuksen 11:29, 30:nnen mukaisesti?
20 Miten vilpitön ja huolellinen joku lieneekin yksityisten henkilökohtaisten etujen täyden ohjelman noudattamisessa, niin hän ei muodosta vanhurskasta uutta maailmaa. Jehova Jumala ei toimi yksilöitten kanssa sellaisinaan. Hän on varannut maan päälle järjestön, mitä valmennetaan omaksumaan kasvavia seurakunnan etuja. Sitä mukaa kuin taivaan jumalallinen Valtakunnan hallitus laajentaa vaikutustaan maan päällä, tulee yhä enemmän yhteiskunnan etuja uuden maailman yhteiskunnalle, kunnes kaikki maanpäälliset yhteiskunnan edut joutuvat sen käsiin Harmagedonin jälkeen. (Jes. 9:6) Jumala toimii ihmisten muodostaman seurakuntayhteiskunnan kanssa, kuten Nooan ja Mooseksen päivinä. Oikea Paimen Kristus Jeesus johtaa meitä suurena yhteenliitettynä lammasmaisten ihmisten laumana. Me kuulemme hänen äänensä, hyväksymme hänen kuninkaallisen johtonsa ja tulemme hänen lammastarhan kaltaiseen järjestöönsä. (Hes. 37:24) Järjestä siis liike- ja omakohtaiset asiasi, vähennä tarpeettomia henkilökohtaisia etujasi, noudata tasapainoista Jumalan ja seurakunnan etujen ohjelmaa, mikä johtaa sinua edelleen elämän tiellä. Ryhdy kantamaan iestä Kristuksen Jeesuksen kanssa, joka sanoi rakkaudellisesti: ”Ottakaa minun ikeeni kannettavaksenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltäni, niin te löydätte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on sopiva, ja minun taakkani on keveä.” – Matt. 11:29, 30, Um.