Onnellisia ovat ne, jotka kieltäytyvät sovittelemasta

 1. Jolleivat periaatteet olisi hallinneet Jeesusta, niin miten hän olisi voinut menetellä, mutta minkä tien hän omaksui?

JEESUS olisi voinut saada ihmisten suosion ja välttää joitakin kestämiään pilkkaamisia ja kärsimyksiä, jos hän olisi noudattanut Jehovan periaatteitten vastaista menettelyä, mutta hän ei ollut sellainen, joka taipuu sen edessä, mikä kulloinkin on edullista. Jeesus kiinnitti mielensä yksinomaiseen antautumiseen Jehovalle ja vastusti aineellisia seikkoja ja sekaantumista tähän maailmaan ja saavutti Jehovan ikuisen siunauksen. Meidän suurta Esimerkkiämme hallitsivat periaatteet eikä himo, ja Jumalan laki oli hänen sydämessään. Hän ei voinut sovitella. – Ps. 40:8; Hepr. 10:9.

 2, 3. a) Mitkä luotettavat esimerkit kristillisten periaatteitten mukaan elämisestä me näemme varhaiskristittyjen elämässä? b) Minkä periaatteen Jaakob asetti sovittelijan eteen?

² Apostolit näkivät hänen esimerkkinsä ja ymmärsivät täysin sen pyhän hengen avulla. Hekin pyhittivät elämänsä Jehovan palvelukseen, heidät kastettiin, ja he edistyivät hengelliseen kypsyyteen. Kertomus heidän teoistaan ja sanoistaan tähdentää sitä tapaa, millä oikeitten periaatteitten johtamat tosi kristityt käyttäytyvät ollakseen otollisia Jehovalle. Se osoittaa myöskin, että sellaiset epätäydelliset ihmiset kuin mekin voivat elää periaatteitten mukaan. Kun vainot kohtasivat heitä, niin he olivat yhtä lujia kuin Jeesus, Pietari ja Johannes sanoen hallitusmiehille, jotka ruoskittivat heitä siksi, että he tottelivat oikeita periaatteita: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana pikemmin kuin ihmisiä.” He olisivat voineet välttää pilkkaa ja ruumiillista kärsimystä ihmisten käsissä sovittelemalla kristillisissä periaatteissa, mutta he olisivat kärsineet kauheita omantunnon tuskia, jos he olisivat sovitelleet. He olivat kypsiä kristittyjä, jotka ajattelivat asiat huolellisesti selviksi ja näkivät, että ainoa oikea menettely oli antaa suora vastaus. – Apt. 5:29, Um; 1. Piet. 3:16, 21.

³ Varhaiskristityt eivät yrittäneet vedota makeillen ihmisiin saadakseen maailman hyväksymyksen sovittelemalla asemassaan tai sanomassaan. Jeesus oli ilmoittanut heille selvästi, että maailma vihaa heitä ja että he saavat kärsiä vainoa, kuolemankin, oikeitten periaatteitten noudattamisen takia. He tiesivät, että sovitteleminen merkitsisi heidän asemansa uhraamista Jehovan edessä. Suorasanainen Jaakob puhui sen tähden voimakkaasti sovittelijoille: ”Avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Kuka tahansa haluaa siis olla maailman ystävä, hän tekee itsestään Jumalan vihollisen.” – Jaakob 4:4, Um.

 4, 5. Osoita, miten kristillisten periaatteitten perusteella päätteleminen suojelee kristittyjä ns. uskontojen yhtymisliikkeiltä.

⁴ Maailman johtomiehet panivat toimeen noina Rooman vallan alaisuuden päivinä uskontojen yhteensulattamisen, eräänlaisen yleiskirkollisen järjestelyn, katsoen, että kaikissa uskonnoissa oli jotain hyvää. Mutta tosi kristityt pysyivät erillään ja olivat vihattuja sovittelemattoman asenteensa vuoksi. Miten kristityt olisivat voineet tehdä toisin? Kristus oli lausunut sen periaatteen, että he eivät olleet osa maailmasta. He tiesivät, että Jehovan palvonta oli oikea eikä epäjumalienpalvonta. (Pane merkille, miten Paavali päätteli periaatteista ja epäjumalanpalveluksesta 1. Korinttolaisille 10:14–22.) Raamatun periaatteitten mukainen päätelmien teko suojelee jokaista kristittyä niin sanotuilta uskontojen yhtymisliikkeiltä. Jeesus oli varoittanut Matteuksen 16:6–12 (Um): ”Olkaa varuillanne ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta.” ”Niin he alkoivat pohtia keskenään sanoen: ’Me emme ottaneet lainkaan leipiä mukaamme.’ Tietäen tämän Jeesus sanoi: ’Miksi te pohditte tätä keskenänne siksi, että teillä ei ole leipiä, te vähäuskoiset? Ettekö te vielä näe ydintä, vai ettekö te muista niitä viittä leipää viidentuhannen tapauksessa ja kuinka monta korillista te otitte talteen? Tai niitä seitsemää leipää neljäntuhannen tapauksessa ja kuinka monta varastokorillista te otitte talteen? Kuinka te ette huomaa, että minä en puhunut teille leivistä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta.’ Silloin he käsittivät, että hän ei käskenyt kavahtamaan leipien hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten opetusta.” Heillä piti siis olla tosiasiat mielessään, kun he tekivät johtopäätöksiä, ja Jeesus auttoi heitä oppimaan. Paavali tuli myöhemmin näyttämölle ja teki selviä päätelmiä aikansa ahdistelevasta uskontojen yhtymisongelmasta ja auttoi kristittyjä tovereitaan päättelemään hyvin kirjoittamalla 2. Korinttolaiskirjeen 6:14–17 (Um): ”Älkää sitoko itseänne epäsuhtaisesti uskottomiin. Sillä mitä osallisuutta on vanhurskaudella ja laittomuudella keskenään? Tai mitä yhteistä on valolla pimeyden kanssa? Edelleen, mitä sopusointua on Kristuksen ja Belialin välillä? Tai mitä osuutta on uskovalla henkilöllä epäuskoisen kanssa? Ja mitä yhtäpitävyyttä on Jumalan temppelillä epäjumalien kanssa? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala sanoi: ’Minä olen asuva heidän keskuudessaan ja vaeltava heidän joukossaan, ja minä olen oleva heidän Jumalansa, ja he tulevat olemaan minun kansani.’ ’Lähtekää sen tähden ulos heidän joukostaan’, sanoo Jehova, ’ja lakatkaa koskemasta saastaiseen.’” Paavali teki selviä johtopäätöksiä. Kun Korinton kristityt näkivät, mitkä periaatteet olivat kysymyksessä, niin he voivat pysyä puhtaina.

⁵ Vaikka sanaa ”uskontojen yhtyminen” ei olekaan Raamatussa, niin tosi kristittyjen havaitaan edellämainitun tähden nykyään noudattavan kristillisiä periaatteita, eivätkä he ole uskontojen yhdistämisliikkeissä, pappien liitoissa eikä sovittelevissa kirkolliskokouksissa. Me emme halua osallistua lainkaan tässä maailmassa nykyään suosittuun jakaantuneitten väärien uskontojen yhteensulatukseen. Miksi emme? Koska me teemme päättelymme Raamatun periaatteitten perusteella ja ymmärrämme kristityn aseman tässä maailmassa. Meidän täytyy pysyä kristittyinä puhtaina, emmekä me saa koskaan sovitella Jumalan vanhurskaissa periaatteissa sen takia, että tämä maailma katsoisi meitä suosiollisesti.

 6. Miten kristityn täytyy päätellä Jumalan periaatteitten ja lakien perusteella verensiirron yhteydessä?

⁶ Toinen esimerkki, mikä voidaan esittää sanoista, joita ei mainita nimenomaisesti Raamatussa, mutta joista täytyy tehdä johtopäätös Jumalan periaatteitten ja lakien mukaan, on verensiirto. Kuinka helposti himo tai tunne kiihottaakaan ihmisiä, jotka jättävät Jumalan periaatteet huomioonottamatta! Verensiirto on kehittynyt viime vuosina, eikä sitä siis tapahtunut koskaan raamatullisina päivinä. Jumalan periaatteet ja lait ovat kuitenkin selvät: Lihan elämä on veressä. Verta ei saa syödä. Veri täytyy vuodattaa maahan, sitä ei saa varastoida. Verensiirto on samaa kuin ruokkiminen suonten kautta, se on verellä ruokkimista. Sen tähden on tehtävä se johtopäätös, että se on epäraamatullinen tapa. Periaate voittaa tunteen. Tosi kristityt eivät sovittele, eivät anna siirtää itseensä verta missään muodossa ja joutua siten Jehovan epäsuosioon. Olisi joka tapauksessa järjetöntä menettää iankaikkinen elämä uudessa maailmassa vain siksi, että haluaisi elää vielä muutamia viikkoja tai vuosia nyt.

 7. Miten kristittyjä voidaan painostaa verensiirron yhteydessä?

⁷ Mutta kuka tahtoo kieltää, ettei sellaisella, joka on henkilökohtaisesti sekaantunut maailman kiihtyneitten tunteitten taisteluun totuuden periaatteita vastaan, olisi koetus edessään? Eikö verensiirto näytä pinnallisesti katsoen arvokkaalta? Eikö voitaisi väittää, että siten säilyisi hengissä ja kykenisi paremmin palvelemaan Jumalaa? Ei ole hyvä järkeillä siten. Saattaa olla totta, että veren korvikkeet eivät aikaansaa samaa kuin veri, mutta Jumalan periaatteet ovat kiinteät, ja kristityt pitävät kiinni hänen laeistaan eikä lääketieteellisistä perusteluista. Vaikeat elämän ongelmat nousevat alituisesti Jehovan antautuneitten palvelijoitten eteen, ja kristitty välttää sovittelun ainoastaan ajattelemalla tyynesti, harkitsevasti ja selvästi asioita, etsien huolellisesti ja rukoillen Jehovan tahtoa.

SOVITTELUN VAARA

 8. Miksi yhtäkin sovittelua on vältettävä?

⁸ Sovitteleminen on vaarallista. Yksi sovittelu murskaa hyvän omantunnon. Toisia sovitteluja saattaa seurata helposti. Sitä voitaisiin verrata mieheen, joka lausui valheen lisäten siihen useita toisia ensimmäisen peittämiseksi.

 9. Mitä puolueettomuus maailmaan nähden merkitsee kristitylle?

⁹ Omatunto, mitä Jehovan Sana hallitsee, pysyy oikeissa periaatteissa ja auttaa säilyttämään oikean puolueettomuuden maailmaan nähden. Jehovan antautunut palvelija on aivan erilaisessa asemassa kuin maailman ihminen. Häntä sitoo sopimus seisoa tinkimättä Jehovan asian puolella sekä sanoin että teoin, eikä hän voi vetäytyä pois tästä sopimuksesta. (Saarn. 5:4, 5) Jotkut voisivat ajatella, että kristittyjen puolueettomuus maailmaan nähden vaatii vain sitä, että he eivät osallistu mihinkään, mikä loukkaa kristillisiä periaatteita ja omaatuntoa. Mutta kysymyksessä ei ole vain se, mitä sinä et ole, vaan mitä sinä olet! Puolueettomuus maailmaan nähden ei tee tyhjäksi toimintaa uuden maailman etujen hyväksi. Se merkitsee toimeliasta kristillistä evankeliuminpalvelusta, uuden maailman toimeliasta tukemista. Ilman sellaista toimintaa meidän uskomme osoittautuu kuolleeksi. Nyt vaadittu toiminta perustuu Jeesuksen lausumaan periaatteeseen: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” Omantunnon mukaiseen työhön liittyy osallistuminen tämän Jehovan päätöksen toteuttamiseen. – Jaak. 2:26; Matt. 24:14, Um.

10. Mitä kristityn täytyy ajatella, kun hänet yritetään temmata pois evankeliuminpalveluksesta, ja mitä hän tekee?

¹⁰ Jos joku on ryhtynyt tähän palvelukseen, niin miten hän voi omaltatunnoltaan sallia minkään ottaa hänet vapaaehtoisesti pois palveluksesta? On aikoja, jolloin maailma houkuttelee ihmistä jonkinlaiseen erikoispalvelukseen, mikä on vastoin Raamatun periaatteita, joiden mukaan hänen omatuntonsa on valmentunut, tai mikä voi kietoa hänet tuottoisaan lisätyöhön siinä määrin, ettei hän voi kiinnittää asiaankuuluvaa huomiota evankeliuminpalvelukseen. Hänen täytyy päätellä tällöin Jumalan Sanan periaatteitten mukaan. Salliiko hän temmata itsensä pois evankeliuminpalveluksesta palvelemaan yksinomaan vanhaa maailmaa? Pitäisikö hänen pelätä, mitä hänelle saattaisi tapahtua, jos hän kieltäytyy? Menettääkö hän nykyiset elatuskeinonsa? Kärsiikö hän joidenkin aineellisten asioitten tai maineen menetyksen, jos hän pitää kiinni evankeliuminpalveluksestaan? Vainotaanko häntä? Se on taistelua periaatteen ja himon välillä. Meidän maailmaan suhtautumistamme koskevan kristillisen periaatteen perusteella Paavali kirjoitti 2. Timoteuksen kirjeen 2:3, 4:nnessä (Um): ”Ota osasi pahan kärsimisessä oikealaatuisena Kristuksen Jeesuksen soturina. Ei kukaan sotilaana palveleva sekaannu elämän kaupallisiin toimiin, jotta hän saisi sen hyväksynnän, joka pestasi hänet sotilaaksi.” Me olemme kristillisiä sotureita. Me olemme Kristuksen sijasta lähettiläitä. Meidän työmme on Jumalan määräämä. Jokainen kristitty noudattaa omaatuntoaan nämä periaatteet lujasti mielessä, vaikka hänen perheensä ja maalliset naapurinsa eivät ymmärtäisikään, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Etsikää siis jatkuvasti ensin valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” – 2. Kor. 5:20; Matt. 6:33, Um.

11. Miten papit ovat sovitelleet Jumalan Sanan periaatteissa, ja mitä me havaitsemme siitä seuranneen heille ja kristikunnalle?

¹¹ Me olemme suuressa velassa Jehovalle siksi, että hän on paljastanut silmiemme eteen päätöksensä nykyisestä Saatanan alaisesta asiainjärjestelmästä. Miten meidän asemamme eroaakaan papiston ja tämän maailman ihmisten asemasta! Papit ovat huolissaan nähdessään jumalattomuuden, kommunismin ja pakanafilosofian syöksyvän kuin tulva vasten kristikunnan ovia ja tunkeutuvan heidän järjestöihinsä. Mutta me emme ole hämmästyneitä, koska Jeesus esitti sen Luukkaan 21:20–22 olevassa ennustuksessa. Kristikunnan johtajat ovat raivoissaan yrittäessään säilyttää kansoihin nähden sen valtansa, mikä oli kerran luja. Mutta he eivät anna ihmisille vahvaa perustetta uskolle opettamalla heille Jumalan puhtaita periaatteita, ja ihmiset ovat tuuliajolla. Papit ovat sovitelleet kerran toisensa jälkeen Jumalan Sanan perusperiaatteissa ja vääristelevät kirjoituksia yrittäen oikeuttaa sovittelujaan. He ovat tuoneet rahapelin, näyttelyt ja kerhoilun kirkkoihin koettaen pitää laumaansa yhdessä. He ovat liittyneet poliitikkoihin ja osoittavat olevansa osa tästä maailmasta. U.S.A:n Kristuksen kirkkojen kansallisneuvosto ilmaisee tämän ilmoittaessaan, kuten sanottiin New Yorkin Timesin syyskuun 10. p:n numerossa 1956, että ”pappismiehillä on velvollisuus ajatella perusteellisesti kysymyksiä ja ottaa asenteensa politiikassa”. Kristus Jeesus ja apostolit eivät halunneet koskaan tehdä sitä. Papit ovat siunanneet veriset sodat ja osallistuneet niihin. Mutta sovitteluissaankaan ja asettuessaan poliittisten johtajien puolelle he eivät ole kyenneet torjumaan kristikunnan hengellistä vararikkoa ja säilyttämään kansan valvontaa. He ovat jakautuneita, hajaantuneita ja hengellisesti heikkoja.

12. a) Mihin suuntaan sovittelut ovat johtaneet kristikunnan? b) Mikä on sen sijaan Jehovan todistajien asema?

¹² Jehovan todistajat ovat odottaneet tätä tilannetta sovittelevassa kristikunnassa, ja Jumalan Sana osoittaa sen tulevan yhä pahemmaksi, kunnes periaatteeton kristikunta kukistuu lopulta valtavammin kuin uskoton Jerusalem v. 607 eKr., mikä kukistuminen oli ennustus tulevasta tapahtumasta. Eivätkä Jehovan todistajat halua olla mitenkään osallisia noiden sovittelevien, uskottomien pappien eikä heidän menetelmiensä kanssa. Kristikunta on tuomittu Jumalan tuomiolla. Suuri juopa on avautunut Jehovan periaatteellisten palvelijoitten ja periaatteettomien väärien palvojien välille. Huippukohdan lähestyessä jää Jehovan järjestö puhtaaksi. Hänen tosi todistajansa pitävät lujasti kiinni Jumalan periaatteista ja säilyvät puhtaina. Me emme ole täällä maan päällä tullaksemme vanhan maailman suosioon, vaan me olemme täällä ylläpitääksemme puhdasta palvontaa.

EROSSA PYSYMINEN TÄSTÄ MAAILMASTA

13. Miten Jehovan todistajat ovat ilmaisseet kärsivällistä, sovittelematonta suhtautumista Italiassa suoritetun työn yhteydessä ja millaisin seurauksin?

¹³ Puhtaan palvonnan ylläpitäminen vaatii kärsivällisyyttä ja kestävyyttä kristillisissä periaatteissa pysyttäessä. Veljiltämme on vaadittu monissa osissa maailmaa sitä, että he ovat Jehovan periaatteitten voimakkaassa hallinnassa mitä suurimpien koettelemusten edessä. Jehova on vahvistanut heitä. Katsokaamme totalitaarisissa maissa olevia veljiämme. Ovatko he hylänneet periaatteet kiihkeän hyödyllisyyspyyteen takia? Katso Italian esimerkkiä. Mussolinin mustapaidat olivat vuosimääriä Jehovan todistajien hyvän uutisen saarnaamisen tiellä. Vatikaani iloitsi sopimussuhteista ja ystävyydestä maailman kanssa, mutta harvalukuisia Italian Jehovan todistajia vainottiin ankarasti. Italiassa ja sen ulkopuolella olevat Jehovan todistajat ihmettelivät, miten olisi mahdollista saarnata Italian miljoonille ihmisille. Vuodet tuntuivat pitkiltä silloin, mutta Jehovan todistajat olivat kärsivällisiä. He eivät menettäneet uskoaan. He saarnasivat, missä voivat. Tuli aika tehdä Jehovan periaatteet tunnetuiksi Italiassa, ja ’roomalaiskatolisen kirkon miekka’ otettiin pois tieltä. Kun vapaus tuli, niin työ levisi pikaisesti kautta maan, ja nyt kukoistaa nopeasti laajeneva uuden maailman yhteiskunnan osa aurinkoisessa Italiassa.

14. Miten Jehovan todistajat ovat muissa totalitaarisissa maissa pysyneet erossa maailmasta ja saaneet Jehovan siunauksen?

¹⁴ Veljemme kestivät natsi-Saksassa, jotkut kuolemaan asti. Dominikaanisessa tasavallassa ja Argentiinassa olevat veljemme kestivät. Kristityt odottavat saavansa kestää paljon pysyessään erossa tästä maailmasta, mutta odottaessaan Jehovan suomaa vapautusta he saarnaavat jatkuvasti hyvää uutista. Jehova on siunannut runsaasti heitä heidän uskossaan esim. Quebecissä, missä veljemme nousivat ankaraan taisteluun eivätkä halunneet sovitella, mikä oli oikein. Jehova on antanut voittoja, ja hyvää uutista saarnataan nyt avoimesti näissä maissa Jehovan ylistykseksi. Jehovan palvelijat ovat seisoneet lujina Jehovan vankoilla periaatteilla silloinkin, kun tilanne on näyttänyt synkimmältä. Ollen perusteellisesti vakuuttuneita asemansa oikeudenmukaisuudesta he ovat taistelleet urhoollisesti, ja heidän on lopulta onnistunut saada monet hallitusmiehet ja tuomarit Jehovan avulla vakuuttuneiksi niiden laillisista oikeuksista, jotka pysyvät Jehovan periaatteissa. Ja hyvää uutista saarnataan nykyään avoimesti näissä maissa Jehovan ylistykseksi ja vastustavan papiston suureksi harmiksi.

15. Miten Jehovan todistajat ovat voineet kestää kommunistien tulisen vainon, ja mitä he tekevät kestäessään?

¹⁵ Kommunistisissa maissa olevien veljien on täytynyt kestää vuosimääriä raivoisaa vainoa. Niissä on käytetty äärimmäisen ovelia ja itsepintaisia yrityksiä heidän saamisekseen sovittelemaan. Uskollisten Jehovan todistajien pysyminen kristillisissä periaatteissa on muodostanut suuren todistuksen hallitseville ja hallittaville. Miten kauan veljien on vielä kestettävä näitä olosuhteita, sitä emme tiedä. He pitävät mielessään Jeesuksen mainitseman periaatteen: ”Joka on kestänyt loppuun asti, pelastuu.” (Matt. 24:13, Um) Ja Paavalin sanat auttavat ymmärtämään: ”Mutta sinä olet läheisesti seurannut minun opetustani, . . . uskoani, . . . kestävyyttäni, minuun kohdistettuja vainoja, kärsimyksiäni, . . . senkaltaisia vainoja, mitkä minä olen kestänyt, ja kuitenkin Herra vapautti minut niistä kaikista. Tosiaan, kaikki, jotka haluavat elää jumalisessa antaumuksessa Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, joutuvat myös vainotuiksi.” (2. Tim. 3:10–12, Um) He siis saarnaavat kestäessään, ja Jehova kokoaa heidän kauttaan enemmän lampaitaan. Jehovan palvelijoitten kestävyysmaine on muodostunut näinä viimeisinä päivinä ainoastaan Jehovan avulla, ja me annamme hänelle kaiken kiitoksen ja ylistyksen. Miten onnellisia ne ovatkaan, joita periaatteet johtavat ja jotka kestävät loistoisassa taistelussa! – Jaak. 5:11.

16. a) Miksi nyt on tärkeätä tietää, kuinka on pääteltävä Jumalan Sanan periaatteitten perusteella? b) Miten voimme välttää joutumasta ihmisten päättelytavan ansaan?

¹⁶ Saatana ei ole saanut paljon menestystä käyttäessään tulista vainoa niiden voittamiseksi, jotka elävät aitojen kristillisten periaatteitten mukaan. Mutta hän on salakavala vastustaja, joka ei ole luopunut taistelusta. Eikö hän pannut Jeesusta koetukselle ehdottamalla sellaista, mikä saattaisi näyttää pinnallisesti katsoen hyvältä, mutta mikä olisi vetänyt hänet pois Jehovasta? (Matt. 4:1–11) Jeesus tiesi, miten on pääteltävä Raamatun periaatteitten perusteella, ja seisoi lujana. Saatana tietää nyt aikansa olevan lyhyt, ja hän kulkee ympäri koettaen niellä kaikki, Jehovan palvelijatkin. Hän tahtoisi saada ovelin ansoin Jehovan palvelijat sovittelemaan, lyödä heidät maahan ja kahlehtia heidän palvontansa. Me olemme tulemassa suurimpaan koetusaikaan, mitä kristityt ovat koskaan tunteneet. Olkaamme siis huolellisia sen suhteen, miten ajattelemme ja päättelemme. Pysykäämme Jumalan vanhurskaissa laeissa ja periaatteissa. Nekin, jotka ovat lähellä meitä tai meidän yhteydessämme, voisivat antaa huonon neuvon seuraamalla ihmisten ajattelutapaa eikä Jumalan periaatteita. Ankarasti koeteltu Job sai turmiollisen kehotuksen vaimoltaan. (Job 2:9, 10) Kristuksen Jeesuksenkin oli oltava varuillaan vaarallisten sanojen suhteen, kun Pietari, hänen läheinen seuralaisensa, pani voimakkaan vastalauseen sille, että Jeesuksen tarvitsisi kärsiä ja tulla surmatuksi: ”Hän sanoi Pietarille . . . ’Väisty taakseni, Saatana! Sinä olet loukkauskivi minulle, koska sinä et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.” Ja auttaakseen sitten Pietaria ajattelemaan oikein Jeesus lausui kaikkia kristittyjä koskevan periaatteen: ”Sillä kuka haluaa pelastaa sielunsa, hän kadottaa sen, mutta kuka kadottaa sielunsa minun takiani, hän löytää sen.” (Matt. 16:22–25, Um) Luottakaamme siis Jehovan Sanan ja järjestön täsmälliseen neuvoon. Jehova on antanut meille vanhurskaat periaatteensa, joita me voimme mietiskellä, ja niin kauan kuin me pysymme lujina mielessämme mukautumalla näihin periaatteisiin, me emme anna perään Saatanalle.

17. Miksi meidän täytyy olla nyt varuillamme sovittelujen suhteen, ja mikä on tuloksena niille, jotka eivät sovittele koskaan kristillisissä periaatteissa?

¹⁷ Hengellisessä sodankäynnissä olevilla Jehovan palvelijoilla on nyt aika ajatella raittiisti, mitä me teemme. Edessämme on luihu vihollinen Saatana, ja meidän pyydystämiseksemme asetetaan monta ansaa meidän tuudittamiseksemme uneen henkisesti tai vetämiseksemme maailmaan ja pois siitä, mikä on ensimmäisenä elämässämme ja mikä on Jumalan valtakunta. Kun antautumisemme kukin koetus tulee, niin meidän täytyy pitää tunteemme kylminä. Meidän täytyy ajatella asiat pohjaan kärsivällisesti ja harkita huolellisesti Jumalan Sanasta ja järjestöltä tulevat neuvot, ennen kuin ryhdymme johonkin, mikä saattaa vaarantaa meidän palveluksemme. Meidän on oltava hengellisesti täysikasvuisia kristittyjä, jotka voivat tehdä oikeita ratkaisuja. Maailma noudattaa yhä enemmän omaa hyötyään tai himoa ja jättää periaatteen huomioonottamatta, mutta Jehovan palvelijat pitävät yhä enemmän kiinni kristillisistä periaatteista ja syrjäyttävät lihan himot. Me olemme kristittyjä. Me olemme antautuneita. Me olemme halukkaita kärsimään vanhurskauden tähden. Me emme kuulu enää tähän maailmaan emmekä halua koskaan kuuluakaan. Nyt on lopullisen tuominnan aika. Iankaikkinen elämä on vaa’assa. Ajattele Jumalan asioita ja anna niiden hallita itseäsi. Saavuta iankaikkinen elämä sovittelematta milloinkaan kristillisissä periaatteissa.