Hyöty elämisestä Jumalan uudelle maailmalle

 1. Mitä Jaakob ja Paavali sanovat vihasta, riidasta ja väärästä kielenkäytöstä?

EIKÖ ole totta, että ihmiset tulevat nykyään tässä maailmassa helposti vihaisiksi ja menettävät luontonsa hillinnän? Tämä johtaa useasti karkeaan ja herjaavaan puheeseen, jopa epäpuhtaaseen ja säädyttömään kielenkäyttöön. Sellainen puhe osoittaa ystävällisyyden ja huomaavaisuuden puutetta toisia kohtaan ja on vain ilmaus siitä katkeruudesta, kateudesta ja kilpailusta, mikä kuuluu meitä ympäröiviin huonoihin olosuhteisiin. Raamatun kirjoittaja Jaakob kysyy sen tähden: ”Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksella viisauden sävyisyydessä. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, . . . Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.” (Jaak. 3:13–16) Siitä syystä Paavalikin sanoo sattuvasti Efesolaiskirjeen 4:29–32:ssa: ”Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuuntelevat. . . . Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.”

 2. Mitä neuvoa tulee noudattaa, kun vihanvimma yllättää tilapäisesti?

² Silloinkin kun saattaa olla välttämätöntä oikaista tai nuhdella, kuten vanhempien lasta tai kristillisen valvojan jotakuta seurakunnassa, ei puhe saa ilmaista hillitsemätöntä henkeä. Jos joku tuntee olevansa hetkellisesti vihanvimman voittama, niin silloin on aika pysyä vaiti, kunnes viha on jäähtynyt ja asianomainen voi puhua asiasta täysin tasapainossa. Hänen on oltava sellaisissa olosuhteissa ”hidas puhumaan” ja sen sijaan muistettava, että ”kiukkuinen mies nostaa riidan”. Saadaksemme Jumalan hyväksymyksen meidän täytyy oppia elämään rauhassa, olla rauhaisia, sillä ”autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman”. – Jaak. 1:19; Sananl. 15:18; Matt. 5:9.

 3, 4. Millä muilla seikoilla ei ole sijaa uuden maailman yhteiskunnassa?

³ On aikoja, jolloin voi olla oikeutetusti vanhurskaan närkästyksen vallassa sitä vastaan, mikä on väärin ja pahaa. Mutta vääryyteen närkästyminen sen vuoksi, että rakastaa Jehovaa ja sitä, mikä on oikein, sekä siksi, että on kiihtynyt nähdessään Hänen nimeään ja kansaansa pilkattavan, on eri asia kuin vihastuminen sen vuoksi, että tuntee henkilökohtaista ylpeyttään loukatun tai että tuntee vihaa toista henkilöä kohtaan tai että haluaa peittää pelkonsa joutua havaituksi syypääksi johonkin vääryyden tekoon.

⁴ Millään, mikä vaikuttaisi vastoin sitä elämän rauhaisuutta ja järjestyksellisyyttä, mikä kuuluu Jumalan kansalleen määräämään elintapaan, ei voi olla sijaa hänen nyt muodostuvassa uuden maailman yhteiskunnassaan. Tämä merkitsee sitä, että tappelu ja juopottelu (mikä johtaa usein riitaan) eivät kuulu uuden maailman elämään. – Room. 13:13.

AVIOLIITTO JA MORAALISEN KÄYTTÄYTYMISEN PERIAATTEET

 5. Mitä varten Jumala teki kaksi sukupuolta, ja mikä rajoitus asetettiin sukupuoliyhteyden edulle?

⁵ Kun Jumala asetti alkujaan miehen ja naisen Eedenin paratiisipuutarhaan, niin Hänen päätöksensä oli, että he sikiytyisivät ja lisääntyisivät kansoittaakseen koko maan vanhurskaalla ihmissuvulla. Jotta he olisivat voineet lisääntyä, niin Jumala loi heidät kykeneviksi sikiämään, ja siksi hän teki kaksi sukupuolta, miehen ja naisen. Yhtymällä sukupuolisesti mies ja nainen voivat siittää lapsia ”lajinsa mukaan”. Tämä oli oikea ja sopiva heidän tehdä, eikä siihen liittynyt mitään häpeällistä, ja siitä syystä se tarkoitettiin mieluisaksi kokemukseksi heille. Mutta Jumala asetti tietyt rajoitukset sukupuoliyhteyden edun harjoittamiselle. Sitä piti saada käyttää ainoastaan avioliittojärjestelyssä – mies oman vaimonsa, vaimo oman miehensä kanssa.

 6. a) Oliko Jumalan päätös, että Israelissa harjoitettaisiin moniavioisuutta? b) Mitä Jeesus sanoi avioliitosta ja avioerosta Matteuksen 19:4–9:ssä?

⁶ Vaikka Jumala salli israelilaisten harjoittaa moniavioisuutta jonkin aikaa, ei se ollut kuitenkaan Jumalan päätös heidän suhteensa, eikä hän käskenyt heitä omaksumaan tätä tapaa. Asettaessaan avioliiton alussa Jumala antoi Aadamille ainoastaan yhden vaimon. Ja niin Jeesus sanoi myöhemmin juutalaisesta moniavioisuustavasta ja avioerosta: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’? Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. He sanoivat hänelle: ’Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?’ Hän sanoi heille: ’Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut. Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin’.” – Matt. 19:4–9.

 7. a) Kenen kanssa ainoastaan mies tai nainen saa olla sukupuolisuhteissa? b) Mitkä ovat ainoat avioeroperusteet, mitkä sallivat uudelleennaimisen?

⁷ Raamatun periaatteet avioliiton yhteydessä ovat tosiaan erittäin yksinkertaiset. Kristityllä miehellä voi olla ainoastaan yksi elossa oleva vaimo, ja kristityllä naisella voi olla ainoastaan yksi elossa oleva mies. Mies saa olla sukupuolisuhteissa ainoastaan vaimonsa eikä kenenkään toisen naisen kanssa; vaimo saa olla sukupuolisuhteissa ainoastaan miehensä eikä kenenkään toisen miehen kanssa. Näistä kahdesta on tullut yksi liha. Jos toinen aviopuoliso kuolee, niin se lopettaa luonnollisesti avioliiton, ja jäljelle jäänyt voi mennä uudelleen naimisiin. (Room. 7:2, 3) Mutta niin kauan kuin ne kaksi vielä elävät, on ainoa raamatullinen avioeroperuste, mikä sallii uudelleennaimisen, se, että joko mies tai vaimo ylittää avioliittorajoitukset ja on sukupuolisuhteissa jonkun muun henkilön kanssa tullen siten yhdeksi lihaksi tuon toisen henkilön kanssa ja tehden siten aviorikoksen. Jos nainut henkilö on sukupuolisuhteissa jonkun muun henkilön kuin aviopuolisonsa kanssa, niin se on rikos Jumalan avioliittoa koskevaa lakia vastaan ja häpäisee sitä. (Hepr. 13:4) Raamattu ei siis salli avioliiton päättyvän muista syistä johtuvalla erolla, sellaisista kuin lapsettomuus, eri uskonto, sairaus tai vaiva, julmuus jne. Jos henkilö saa eron jostakin näistä jälkimmäisistä syistä, niin hän ei ole Raamatun mukaan vapaa menemään uudelleen naimisiin ja tekee aviorikoksen, jos menee.

 8. Miten naimattomien henkilöitten tai kihlaparien tulee elää?

⁸ Koska sukupuolisuhteet ovat sallittuja ainoastaan avioliitossa, niin se merkitsee sitä, että naimattomat henkilöt eivät saa ryhtyä niihin. Henkilöiden, jotka ovat lupautuneet menemään naimisiin, so. ovat kihlautuneet, täytyy näin ollen valvoa käytöstään ja harjoittaa asianmukaista pidättyväisyyttä sekä odottaa, kunnes avioliitto on solmittu, ennen kuin he pääsevät siihen läheiseen suhteeseen, mikä kuuluu oikeutetusti ainoastaan avioliittoon. Kaikki naimattomien eli yksinäisten henkilöiden sopimaton sukupuolisuhde on haureutta ja Jehova Jumalan kieltämää. Siitä syystä Paavali kirjoitti efesolaisille, jotka olivat kääntäneet selkänsä vanhalle maailmalle ja sen menettelyille: ”Haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta . . . älköön edes mainittako teidän keskuudessanne . . . Sillä sen te tiedätte . . . ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.” – Ef. 5:3–5.

 9. Mikä on ollut seurauksena siitä, että tämä maailma ei ole kunnioittanut Jumalan periaatteita avioliiton suhteen? Miten uuden maailman yhteiskunta, pitää itsensä puhtaana väärinteoista?

⁹ Tämän vanhan maailman osoittama arvostuksen puute avioliittoa hallitsevia Jumalan vanhurskaita periaatteita kohtaan on johtanut kaikenlaisiin vaikeuksiin: rikkoutuneisiin avioliittoihin, särkyneisiin koteihin ja lasten joutumiseen pahuuteen vailla vanhempien huolenpitoa ja valmennusta ja esimerkkiä. Ne, jotka haluavat nähdä elämän Jumalan uudessa maailmassa, missä avioliitto on sopusoinnussa vain Jumalan lain kanssa, eivät voi jäljitellä tämän maailman nurinkurisia tapoja tässä asiassa. Jo nyt, asuessaan tässä maailmassa, on uudelle maailmalle elävien noudatettava Jehovan periaatteita avioliiton ja moraalisen käyttäytymisen suhteen. Siksi on oikein ja sopivaa, että kristilliset seurakunnat ovat valppaita säilyttämään niiden keskuudessa tapahtuvan seurustelun puhtaana, karkoittamalla joukostaan tällaisen väärinteon tahalliset harjoittajat. – 1. Kor. 5:11, 13; 6:9, 10.

10. Miksi on sopivaa rekisteröidä avioliitto?

¹⁰ Avioliiton vakavuuden takia ja suojaksi sen oikeuksien ja etujen väärinkäyttöä vastaan on sopivaa, että miehen ja naisen avioliitto merkitään asianmukaisesti paikallisten viranomaisten rekisteriin ja tulee siten virallisesti tunnetuksi ja että aviopari saa vihkimätodistuksen.

11. Mikä on menestyksellisen avioliiton perusta, ja mitkä muutokset saattavat olla välttämättömät, mikäli perhe aikoo elää yhdessä sopusoinnussa Raamatun periaatteitten kanssa?

¹¹ Menestyksellisen avioliiton perusta on rakkaus eikä lihallisen himon itsekäs tyydyttäminen. Joissakin yhteiskunnissa on miesten tapana ollut katsella halveksien naisia paljon heitä alempina, jopa siinä määrin, että vaimoa pidetään enemmänkin jonkinlaisena omaisuuteen kuuluvana osana kuin apuna ja toverina. Sellaisissa olosuhteissa ei osallistuta yhteiselämään sillä tavalla, jollaiseksi Jumala tarkoitti avioliiton. Uuden maailman elämän vaatimuksiin mukautuminen merkitsee täydellistä muutosta suhtautumisessa avioliittoon ja niihin velvollisuuksiin, mitkä asianomaisella on puolisoaan kohtaan. Aviomiehen täytyy ymmärtää, että hänen vaimonsa ei ole vain orja eikä talon palvelijatar. Hänkin voi saada Jehova Jumalalta samat elämänsiunaukset kuin mies itse, ja hänen palvontansa ja palveluksensa ovat yhtä otolliset ja miellyttävät Hänelle. Kun mies ja vaimo tulevat kumpikin tuntemaan uuden maailman toivon, niin heillä on jotain, mihin he voivat yhdessä osallistua ja minkä eteen työskennellä. Mies rohkaisee vaimoaan, puhuu hänen kanssaan heidän toiveistaan ja kristillisestä työstään. Sen sijaan että mies jättäisi vaimonsa ollakseen maailmallisten ystäviensä parissa, hän näkee tarpeelliseksi oppia tietämään, kuinka on elettävä vaimonsa ja lastensa kanssa perheenä valmentaen heitä kotona Raamatun tutkistelussa ja Jumalan tosi palvonnassa. Vaimo taas osoittaa rakkautta ja sopivaa kunnioitusta miestään kohtaan ja on yhteistoiminnassa hänen kanssaan lasten kasvattamisessa ”Herran kurissa ja nuhteessa”. Tällä tavalla mies, vaimo ja lapset tulevat lähemmäs toisiaan rakkaudessa ja ymmärtämyksessä, ystävällisyydessä ja avuliaisuudessa ja elävät ja työskentelevät yhdessä uuden maailman hyväksi. – Ef. 5:22, 23, 28, 33; 6:1–4.

12. Miksi kristittyjen on välttämättä nyt ’taisteltava ankarasti uskon puolesta’?

¹² Tässä jumalattomassa maailmassa harjoitetaan nykyään kaikenlaista moraalittomuutta: nuorten naimattomien ihmisten välillä vallitsevat irstaat sukupuolisuhteet, miehet ja naiset, jotka ovat naimisissa, ovat sukupuolisuhteissa toisten kanssa, ja eräissä tapauksissa naineet parit sopivat suorastaan vaimonsa ja miehensä vaihtamisesta itsekkään halunsa vuoksi. Joidenkuiden mieli on niin vääristynyt, että he yrittävät pettää toisia tällaisiin vääriin menettelyihin väärän uskonnollisen opetuksen varjolla. Kaikki tällainen on jumalatonta ja rikos avioliittoa koskevia Jumalan periaatteita vastaan. Ei ole näin ollen ihme, jos apostoli kirjoitti, että nämä ”pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä . . . ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”. (Ef. 4:18, 19) Ja opetuslapsi Juudas varoittaa Jumalan kansaa, että joitakuita tällaisia ”pujahtaa” seurakuntaan, ”jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi”. Ja siksi Juudas kehottaa kristittyjä, joille hän kirjoitti, ”kilvoittelemaan [taistelemaan ankarasti, Um] . . . uskon puolesta”. – Juud. 3, 4.

13. Kuvaile ne olosuhteet, mitkä vallitsevat maan päällä, kun jumalattomuus on puhdistettu siitä kokonaan pois.

¹³ Miten onnellinen aika tuleekaan, kun maa on puhdistettu kerran ainiaaksi tällaisista väärinteoista; kun rehellisyys ja nuhteettomuus ja suoruus kukoistaa eikä valehtelua, varastamista eikä petosta ole enää; kun ihmiset suhtautuvat toisiinsa luottamuksellisesti ilman epäilyä ja epäluuloja; kun vihan, taistelun ja herjaavan puheen raakojen äänien sijasta saa iloita rakkauden, ystävällisyyden ja huomaavaisuuden tyynestä, onnellisesta ilmapiiristä; kun perhe-elämä kukoistaa moraalisessa puhtaudessa ja lapset kasvatetaan kiintymyksessä ja terveessä valmennuksessa nauttimaan paratiisimaan siunauksia! Mikä muutos siitä, millainen maailma nyt on! Kuvaillen sitä aikaa Ilmestyskirjan 21:3, 4 sanoo: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”

14, 15. a) Miksi on viisasta valita nyt eläminen Jumalan lupaamalle uudelle maailmalle? b) Jos me haluamme elää uudelle maailmalle, niin mitä käskyjä meidän on toteltava, kuten Pietari ja Paavali sanovat?

¹⁴ Etkö sinä halua elää tällaisessa maailmassa? Jos haluat, niin tahdot myös alkaa elää tälle uudelle maailmalle nyt. Mitä on voitettavissa, jos omistat kaiken aikasi ja voimasi tämän vanhan maailman asioille? Viisas mies Salomo vastasi tähän kysymykseen: ”Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla? Ovathan kaikki hänen päivänsä pelkkää tuskaa ja hänen työnsä surua, eikä yölläkään hänen sydämensä saa lepoa. Tämäkin on turhuutta.” (Saarn. 2:22, 23) Uudelle maailmalle eläminen ei koidu turhuudeksi, vaan tuo iankaikkisen elämän palkinnot todellisessa tyydytyksessä ja onnessa.

¹⁵ Se aika on lyhyt, mikä meillä on jäljellä kääntyäksemme pois elämästä kansojen tavan mukaan ja elääksemme sopusoinnussa uuden maailman vanhurskaitten periaatteitten kanssa. Siitä, joka haluaa valita tämän tien, apostoli Pietari kirjoittaa, että hänen ei pidä elää ”tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan”. Tämä on erittäin selvä käsky, mutta kuinka monet toteuttavat sen? Kysy itseltäsi: Toteutanko minä? Apostoli painottaa edelleen neuvoaan sanomalla: ”Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa.” Juuri tätä teroitti Paavali kirjeessään efesolaisille: ”Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha. Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.” – 1. Piet. 4:2, 3; Ef. 5:15–17.

MITEN MUUTOS UUDEN MAAILMAN ELÄMÄÄN TAPAHTUU

16. Miten vain me voimme oppia elämään uudelle maailmalle ja tehdä siten jatkuvasti?

¹⁶ Me emme voi tehdä tätä muutosta vanhan maailman elämästä uuden maailman elämään pelkästään omin ponnistuksin. Apostoli varoittaa, että meillä on suuri vastustaja, Saatana Perkele, joka jumalattomine paholaishenkineen pettää kansoja ja yrittää saada kaikki tekemään pahaa eikä hyvää. Voittaaksemme kaikki hänen petoksensa ja ansansa me tarvitsemme enemmän kuin pelkkää halua tehdäksemme puolestamme sitä, mikä on oikein. Me tarvitsemme Jehovan apua, ja hän varaa tätä auliisti niille, jotka haluavat todella palvoa ja palvella häntä. Hän varaa Sanansa, Raamatun, välityksellä täsmällistä tietoa, ja me tulemme Raamattua tutkimalla ymmärtämään Hänen tahtonsa ja päätöksensä. Hän vahvistaa meitä ja antaa meille voimaa tehdä tahtonsa pyhän henkensä välityksellä, mikä on Jumalan näkymätön toimiva voima. Maan päällä olevien uskollisten todistajiensa keskuudessa olevan näkyvän järjestön välityksellä hän opastaa ja johtaa meitä siinä, miten saatua tietoa tulee soveltaa käytännöllisellä tavalla, ja saattaa meidät ykseyteen toisten kanssa, jotka nyt elävät uudelle maailmalle. Tutkimalla ahkerasti Jumalan Sanaa, etsimällä pyhän hengen ja Hänen järjestönsä apua me voimme pukea yllemme ”Jumalan koko sota-asun” ja siten vastustaa Saatanaa ja hänen pahan maailmansa jumalatonta vaikutusta. – Ef. 6:10–18.

17. a) Vapauttaako uudelle maailmalle eläminen nyt meidät kaikista velvollisuuksista tätä nykyistä asiainjärjestelmää kohtaan? b) Millä tavoin me mm. noudatamme Matteuksen 22:21:nnessä olevaa Jeesuksen käskyä: ”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on”? c) Miten me annamme ”Jumalalle, mikä Jumalan on”?

¹⁷ Meidän uudelle maailmalle elämisemme ei merkitse, että meidät vapautettaisiin ilman muuta kaikista velvoituksista tässä maailmassa olevien ihmisten nykyisiä järjestelyjä kohtaan. Kristitty saa monenlaista hyötyä ihmishallitusten suorittamista palveluksista. Lakeja tehdään esimerkiksi pahojen ihmisten estämiseksi vahingoittamasta toisia ja hävittämästä heidän omaisuuttaan, ja poliisi palvelee näiden lakien sovelluttamiseksi ja ihmisten suojelemiseksi rikollisilta sekä muuten järjestyksen pitämiseksi yhteiskunnassa. On perustettu sairaaloita, kouluja ja muita laitoksia, joista me kaikki hyödymme. Tällaisten palvelusten takia hallitus vaatii maksamaan veroja. Kristityt ovat rauhaisia ja lainkuuliaisia ja maksavat veronsa. He eivät yritä kavaltaa tämän maailman hallituksilta sitä, mikä niille kuuluu oikeutetusti. He noudattavat Matteuksen 22:21:nnessä olevaa Jeesuksen asettamaa periaatetta: ”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on.” Tämän periaatteen mukaisesti Jehovan todistajat noudattavat esimerkiksi lakeja, mitkä koskevat tontin hankkimista Valtakunnansalien rakentamiseksi tai suurien ja järjestyksellisten konventtien pitämiseksi. Mutta he eivät sovittele maksamalla keisarille sitä, mikä kuuluu todellisuudessa Jumalalle, vaan antavat ”Jumalalle, mikä Jumalan on”. Siksi he pitävät kiinni Raamatun käskystä, että Jumalan valtakunnan hyvää uutista on saarnattava sielläkin, missä kommunistiset tai totalitaariset hallitukset yrittävät kieltää heidät, eivätkä he riko kristillistä puolueettomuutta eivätkä näin ollen sekaannu tämän vanhan maailman kansainvälisiin eikä rotujenvälisiin riitaisuuksiin. Ennen kaikkea he omistavat palvontansa yksinomaisesti Jumalalle, koska se kuuluu oikeutetusti hänelle eikä ihmisille. – Apt. 5:27–29.

18. a) Vaikka me nyt alkaisimmekin elää uudelle maailmalle, niin miksi se ei ole mikään kerskumisen aihe? b) Mistä me voimme antaa todisteen yrittämällä vilpittömästi tehdä sitä, mikä on oikein?

¹⁸ Eläessämme uudelle maailmalle meidän ei tule tehdä sitä ylpeydestä eikä omavanhurskaudesta. Kysymyksessä ei ole yritys osoittaa, että me olemme parempia tai vanhurskaampia kuin muut, niin että voimme kerskua. Meidän ei tule mitata sillä, mitä me olemme tai mitä me koetamme tehdä, sitä, mitä muut epätäydelliset ihmiset tekevät. Meidän tulee päinvastoin käyttää mittanamme Kristuksen Jeesuksen täydellistä esimerkkiä, hänen, joka teki aina Isänsä tahdon ja oli täydellinen uudelle maailmalle elämisessään. Me jäämme paljon vaille siitä mallimitasta, eikö totta? Meillä ei ole siis itsellämme mitään, mistä kerskata. Me emme ansaitse iankaikkisen elämän ihmeellistä lahjaa. Iankaikkinen elämä uudessa maailmassa on päinvastoin seuraus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. (Ef. 2:8–10) Vaikka olemmekin epätäydellisiä, niin voimme osoittaa, että meillä on oikealaatuinen sydän. Tukemalla koko sydämestämme Jehovan päätöksiä ja hänen Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa olevaa valtakuntaansa sekä yrittämällä vilpittömästi noudattaa nyt vanhurskautta me voimme osoittaa olevamme sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat Jumalan hyvyyttä ja hänen elämänperiaatteitaan, ja haluavamme tehdä siten jatkuvasti, kun uuden maailman olosuhteet ovat täysin voimassa maan päällä. Näin ollen on nyt oikein ’etsiä rauhaa ja pyrkiä siihen, sillä Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita’. (1. Piet. 3:11, 12, Um) Se merkitsee, ettei ole kristitty ainoastaan nimeltä eikä jäsenyytensä perusteella jossakin järjestössä, vaan pikemminkin Jumalan aito palvoja hengessä ja totuudessa.

19. Mikä kutsu tarjotaan tässä kaikille vanhurskautta rakastaville?

¹⁹ Tässä on siis sydäntä sykähdyttävä tilaisuus! Me elämme nyt vanhurskaan uuden maailman kynnyksellä. Haluatko sinä olla yksi niistä, jotka pääsevät sen loputtomiin iankaikkisen elämän siunauksiin? Toivomme niin. Jehovan todistajat ovat erittäin kiitollisia saadessaan jakaa tämän onnellisen tulevaisuudenodotteen sinun kanssasi. He kutsuvat sinua liittymään mukaansa, oppimaan kanssamme Jumalan tahdon täsmällistä tuntemusta, iloitsemaan samasta luottavaisesta uskosta uuden maailman toivoon, niin, ja yhtymään heidän kanssaan julistamaan julkisesti tätä toivoa toisille. Tee elämästäsi todella arvokas elämällä nyt uudelle maailmalle!