Galilean meri
JUMALAN Pojan, Jeesuksen Kristuksen, maalliseen palvelukseen liittyy huomattavalla tavalla kaunis Galilean meri. Se tunnettiin myös ”Tiberiaan merenä”, koska Herodes Antipas oli rakentanut sen rannoille pääkaupunkinsa sen nimisenä keisari Tiberiuksen kunniaksi. Mooseksen aikana sitä nimitettiin ”Kinneretin mereksi”. Makkabealaiset muuttivat sen nimen ”Gennesaretin mereksi” sen länsirannalla olevan samannimisen erittäin hedelmällisen tasangon mukaan. Oppinut ja paljon matkustellut lääkäri Luukas ei viittaa siihen kirjoituksissaan koskaan merenä, vaan pelkästään järvenä, mikä se todellisuudessa olikin, ”Gennesaretin järvi”. – Matt. 4:12, 13; Joh. 6:1; 4. Moos. 34:11; Luuk. 5:1.
Galilean meri on pitkänomainen, noin 20 kilometriä pitkä ja noin 12 kilometriä leveä. Galilean maakunta sijaitsee siitä länteen ja pohjoiseen päin ja Perea itään Jordanin yli ja etelään. Sen pinta on noin 208 metriä Välimeren pintaa alempana ja sen syvyys vaihtelee 45 metristä 60 metriin. Jordan virtaa sen läpi Libanonin vuorilta pohjoisesta määränpäähänsä Kuolleeseen mereen. Galilean merta itä- ja länsipuolella ympäröivät vuoret aiheuttavat sen, että pohjoisessa sijaitsevilta vuorilta tulevat ankarat tuulet nostattavat siellä rajuja myrskyjä.
Aivan niin kuin kaunis saari on vihreä helmi sinisellä pohjalla, niin Galilean merikin on sinisenvihreä helmi ruohon vihreyden ympäröimänä. Sitä on sattuvasti nimitetty ”Siniseksi järveksi”. Jeesuksen ajan juutalaiset nimittivät sitä ”paratiisin sisäänkäytäväksi”, kun taas Talmud sanoo sitä ”Galilean kruunuksi”. Sen rannikkojen ilmasto oli täydellinen; kevät tuli aikaisin ja pakkanen oli tuntematon. Se oli roomalaisten suosima kesänviettopaikka.
Jeesuksen päivinä Galilean meri oli tuottoisan kalastusteollisuuden lähde, huomattava sekä kalamääränsä että -laatunsa puolesta. Ne olivat muista erottuvia sekä ulkonäkönsä että makunsa vuoksi historioitsija Josephuksen mukaan, joka oli Galilean maaherra Jeesuksen Kristuksen kuoleman jälkeen. Tällä merellä harjoitettiin myös laivaliikennettä 230 erikokoisen aluksen turvin.
Sen rannoilla sijaitsi myös koko joukko kaupunkeja. Niiden joukossa olivat Kapernaum, Galilean suurin kaupunki ja Jeesuksen kotikaupunki sen jälkeen kun hän aloitti palveluksensa; Korasin, jossa tapahtui useita parannusihmeitä; Tiberias, pääkaupunki; Magdala, Maria Magdaleenan kotikaupunki, ja Beetsaida, jonka nimi merkitsee ”kalastushuonetta”. – Matt. 11:20–24; Joh. 6:23; Matt. 15:39.
Galilean meren rannalla Jeesus aloitti palveluksensa ja otti ensimmäiset neljä opetuslastaan. Ainakin kahdessa tapauksessa Jeesus tyynnytti sen rajut myrskyt, mitkä kuohuttivat sen vesiä. Sinne syöksyi sikalauma, johon oli mennyt leegio pahoja henkiä. Tällä merellä Jeesus opetti veneestä suurten kansanjoukkojen painostuksen vuoksi ja esitti silloin muun muassa vertauksen kylväjästä. – Matt. 4:18–22; 8:24–27; 13:1–8.
Tämän Galilean meren pinnalla Jeesus käveli kerran liittyäkseen opetuslapsiinsa, kun keskellä yötä puhkesi myrsky, ja tällä samalla merellä Pietari otti muutaman askeleen, mutta alkoi vajota uskon puutteen vuoksi. Tällä merellä Pietari Jeesuksen käskystä pyydysti kalan, jonka suusta hän löysi hopearahan, millä hän maksoi temppeliveron. Ja täällä Jeesus myös ylösnousemuksensa jälkeen tapasi opetuslapsensa ja antoi Pietarille kolme kertaa käskyn ruokkia lampaitaan. – Matt. 14:24–31; 15:29; 17:27; Joh. 21:1–17.
Galilean meri oli todella ainutlaatuinen kauneudessaan ja rikkaudessaan ja erikoisesti sen osan takia, mitä se näytteli Jeesuksen maallisen palveluksen yhteydessä.