Jumalan hengen ilmaiseminen

”Hengessä vaeltakaamme.” – Gal. 5:25.

 1. Mikä suuntaus on vahvistumassa nykyään, ja miksi jotkut eivät mene tämän suuntauksen mukana?

IHMINEN on näinä aikoina älyllisen ihmisen viimeisimpien keksintöjen ympäröimä. Kansat ovat päässeet pitkälle aikaansaannoksissaan. Kansallishenki juurruttaa ihmisten mieleen ajatuksen, että heidän maansa tiedemiehet ja insinöörit ovat parhaat. Kunnia näistä teoista annetaan ihmisille. Tämä vaikutus on tosiaan niin voimakas, että ihmisluomuksien on ajan kuluessa yhä vaikeampi uskoa Jumalan todella aiheuttaneen Raamatussa kerrottuja monia ihmetekoja ja kunnioittavaa pelkoa herättäviä töitä. Tämä sama vaikutus voi hallita jotakuta siinä määrin, että hänet tunnetaan 2. Piet. 3:3, 4:ssä olevasta kuvauksesta: ”Ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’” Kaikki eivät kuitenkaan ole menetelleet näin, vaan jotkut ovat kernaasti tunnustaneet Jumalan sanansa Raamatun takana olevaksi voimaksi. Näistä seikoista sanotaan 1. Kor. 2:12, 13:ssa: ”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.” Tarkistaaksemme omat erikoistaipumuksemme tarkastelkaamme joitakin Raamatussa kerrottuja tapauksia, joille toiset nauravat ja jotka toiset uskovat, ja pankaamme merkille vaikutus, jonka ne meissä synnyttävät.

 2, 3. a) Miten voit tutkia ajatustasi asiasta? b) Miten suhtaudut Paavalin neuvoihin, Ilmestyskirjaan ja Mooseksen kasvuun?

² Jos olisit ollut eräässä kristittyjen kokouksessa vuosina 60–61 Efeson kaupungissa, missä Tykikus-niminen kristitty esitti apostoli Paavalilta saamansa kirjeen, joka luettiin kokoontuneelle seurakunnalle, niin olisitko päätellyt, että se oli Roomassa olevan vanhan miehen ohje, vai olisitko tunnustanut sen Jumalalta hänen henkensä välityksellä tulleeksi? Jos Ilmestyskirja olisi luettu kuultesi vuonna 96, niin olisitko sanonut kuulevasi yksinäisen, saarelle karkotetun miehen unia, vai olisitko tunnustanut sen olevan ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle” (Ilm. 1:1), ja että sen teki tunnetuksi Jumalan henki, joka välitti tiedonannon maan päälle?

³ Kun Jehova Jumala valitsi Mooseksen johtamaan israelilaiset pois Egyptin orjuudesta tosi palvontaan, niin Mooses sanoi: ”Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?” (2. Moos. 3:11) Ja taas: ”Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” (2. Moos. 4:10) Raamatun kertomus osoittaa Mooseksen seisoneen faaraon edessä useita kertoja ja puhuneen silloin sekä toisissa tilaisuuksissa suurille ihmisjoukoille vakaumuksellisesti ja voimakkaasti. (Ks. 2. Moos. 7:10–10:29; 5. Moos. 32:1–33:29.) Olisitko ajatellut, että Mooses oli juuri kasvamassa ja kypsymässä nelikymmenvuotisen erittäin toimeliaan palveluksensa johdosta, vai olisitko nähnyt Jumalan hengen saattavan kypsän miehen täyttämään hänen tahtonsa?

 4. Miksi päättelet, että Jumalan henki ohjasi Jeremiaa?

⁴ Otaksu seisoneesi Jeremian vieressä vuonna 647 eaa., kun Jehova Jumala valtuutti hänet profeetaksi Juudaan ja kuuli Jeremian sanovan: ”Voi Herra, Herra! Katso, en minä kykene puhumaan, sillä minä olen nuori.” (Jer. 1:6) Otaksu sitten, että olisit seurannut tätä samaa miestä yli neljäkymmentä vuotta, kun hän pelottomasti puhui ja kirjoitti Jehovan tuomioita kansalle. Ihmettelisitkö ja sanoisit sen erittäin huomattavan miehen suoritukseksi, vai antaisitko kunnian Jehovan hengelle niin kuin Jeremia itse teki: ”Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut; että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra.” (Jer. 9:23, 24) Ajattelehan nyt, että Jeremia oli pappi Hilkian poika Anatotista. Ilman Jehovan suoranaista väliintuloa hän olisi hyvin luultavasti jäänyt vain papiksi, emmekä me olisi kuulleet hänestä enempää kuin kuulemme tuhansista muista papeista. Mutta Jehova päätti jo ennen Jeremian syntymää, että hän oli oleva profeetta. Hänestä tuli siis Jehovan hengen avulla peloton profeetta, historioitsija ja Raamatun kokooja.

 5. Mitkä eri selitykset voidaan antaa helluntain ihmetapahtumista, ja mikä on oikea näkemys?

⁵ Jos olisit ollut siinä tärkeässä kokouksessa, mikä pidettiin siivanin 6. päivänä vuonna 33 Jerusalemissa, helluntaipäivänä, niin olisit kuullut kuin tuulen kohinan ja nähnyt tulen asettuvan läsnäolijoitten päälle. He alkoivat puhua eri kielillä ”Jumalan suuria tekoja”. Puhuivatko he kieltä, jota olivat opiskelleet? Olivatko he juovuksissa niin kuin jotkut päättelivät? (Apt. 2:11, 13) Vai olisitko nähnyt Apt. 2:4:ssä olevan selityksen koko merkityksen: ”Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä”? Oletko yhtä mieltä Pietarin kanssa, joka puhui tuossa suurenmoisessa tilaisuudessa, ja erään hänen esittämistään ensimmäisistä ydinkohdista? Se oli: ”’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.’” – Apt. 2:15–18.

 6. Miten Jumalan henki liittyy kolmeentoista muuhun Raamatussa kuvailtuun tapahtumaan?

⁶ Tutkihan vielä muutamia niistä monista tapahtumista, jotka löydät Raamatusta ja jotka ovat seuraus toiminnassa olevasta Jehova Jumalan hengestä: 1) luominen – 1. Moos. 1:2; Ps. 104:30; 2) Jeesuksen syntymä – Matt. 1:18; 3) Jeesuksen ylösnousemus – Room. 8:11; 4) Jeesuksen suorittamat ihmetyöt – Matt. 12:28; Apt. 10:38; 5) Jeesuksen kaste – Matt. 3:16; 6) kastettavien uusien evankeliuminpalvelijoiden täytyy tunnustaa hengen toiminta – Matt. 28:19; 7) avun varaaminen Korneliukselle – Apt. 10:1–48; 8) temppelin rakentaminen Salomon aikaan – 1. Aikak. 28:11, 12; 9) israelilaisten ruokkiminen – Neh. 9:20, 21; 10) faaraon ja Nebukadnessarin unien selitys – 1. Moos. 41:25, 38, 39; Dan. 4:15; 11) Raamatun aikaansaaminen – 2. Piet. 1:20, 21; 2. Tim. 3:16; 12) valvojien asettaminen kristillisiin seurakuntiin – Apt. 20:28; 13) Jumalan valtakunnan julistaminen täydelleen viimeisinä päivinä maailmanlaajuisesti – Ilm. 1:1; 14:6; Matt. 24:14.

PALVONNAN SUOJAPAIKAN LÖYTÄMINEN

 7. Miten niiden on viisasta menetellä, jotka myöntävät Jumalan suorittaneen nuo ihmetyöt menneisyydessä, ja ketkä antoivat esimerkin?

⁷ Paras olinpaikka on sen tähden epäilemättä siellä, missä Jehova Jumalan henki vaikuttaa ja aikaansaa tulokset, jotka koituvat Jumalan ylistykseksi. Tämä merkitsee sitä, että sinä tähyilet näinäkin aikoina ihmisiä, jotka nöyrästi alistuvat tämän hengen vaikutuksen alaisuuteen. He ilmaisevat Jumalan henkeä. Nämä ihmiset ovat Joosefin, Danielin ja Kristuksen Jeesuksen kaltaisia, he antavat kunnian Jumalalle Täytäntöönpanijana. On kiinnostavaa panna merkille tämä Jeesuksen Kristuksen asenne siinä tilaisuudessa, jossa hänen saarnaamaan lähettämänsä 70 opetuslasta palasivat ja raportoivat työnsä tulokset. Luukas kertoo: ”Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: ’Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.’” (Luuk. 10:21) Sen sijaan että nämä nöyrät henkilöt itsepäisesti vastustaisivat elämää ylläpitävää hengellistä ravintoa ja taistelisivat sitä vastaan, he ovat innokkaita poistamaan tieltään jokaisen esteen, jotta Jumalan henki pääsisi vapaasti virtaamaan heidän elämäänsä. Missä Jumalan hengellä on tällainen vaikutus, siellä huomaat helposti Gal. 5:22, 23:ssa luetellut yhdeksän hengen hedelmää: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus [usko, Um], sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki.”

 8, 9. Selitä hengen hedelmä toiminnassa kristittyjen ryhmässä.

⁸ Voitko kuvitella tällaisten ominaisuuksien olevan vaikuttamassa jossain ihmisryhmässä näinä päivinä, jolloin on ”arveluttavat ajat, joista on vaikea selviytyä”? (2. Tim. 3:1, Um) Varaahan muutama minuutti harkitaksesi näitä yhdeksää käsitettä mielessäsi sellaisina kuin niiden pitäisi olla vaikuttamassa Jumalan kansan seurakunnassa. Rakkaus tuo helposti mieleen mitä Jeesus sanoi: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen [kaltainen, Um], on: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.” (Matt. 22:37–39) Tällaisen käskyn noudattaminen varjelisi 2. Tim. 3:1–5:ssä kuvaillusta ahneesta, itseensä syventyneestä menettelystä.

⁹ Ilo, syvä tyydytys Jehovan palveluksessa niin vainon, vaikeuksien, perhehuolien kuin helppoudenkin aikoina; ihminen on tyytyväinen ja pysyy uskollisena Jumalalle kaikkina aikoina. Sitten on rauha: ei kinastelua eikä riitelyä vähäpätöisyyksistä. Perhe- ja naapurusten väliset kiistat haudataan ilman muistokiviä, joiden avulla ne löydettäisiin jälleen. Rauha on ihmeellinen ilmapiiri, jossa voi kasvaa kypsyyteen ja jonka uudet voivat kokea seurakunnan kokouksissa. Koska kaikki tekevät erehdyksiä ja ovat kaukana täydellisyydestä, niin pitkämielisyys auttaa tulemaan toimeen toisten kanssa. Pitkämieliset eivät kiihdy helposti, kun jonkun epäkypsyys tulvii malttamattomalta kieleltä. Ystävällisyys on hellä kosketus, huomaavaisuutta toiminnassa. Se saattaa olla erittäin vaikeana aikana annettua apua ja toisen koettelevien olosuhteitten tunnustamista auttavin sanoin. Ei ole ystävällisyyttä, jos pidättyy antamasta neuvoja tai ohjeita, kun niitä tarvitaan, välttääkseen loukkaamasta jonkun tunteita. Kun ruokamme on puhdasta ja ravitsevaa, niin me sanomme sen olevan hyvää. Samoin puhtaat evankeliuminpalvelijat ovat hyviä Jumalan silmissä, on hyvä olla heidän kanssaan. Usko on tulos Jumalan sanan huolellisesta tutkimisesta, mikä on oikaissut monet Jumalan tahtoa koskevat kysymykset. Suuri määrä todistuksia on luonut varman vakaumuksen, joka on luja ja joka helposti havaitaan evankeliuminpalvelijan toiminnassa. Sävyisyys antaa kuvan tasapainoisesta Jumalan palvelijasta. Hän on tasainen luonteeltaan eikä taipuvainen äärimmäisyyteen kumpaankaan suuntaan. Kehittääkseen edelleen hengen hedelmiä kristitty harjoittaa ruumiin- ja hengenvoimiensa hillintää välttäen siten moraalittomuutta, joka tekisi hänet kelvottomaksi Jumalan palvelijana.

10. Miksi nämä hedelmät ovat elämänohjeita, ja mitä sinä voit niin muodoin odottaa Jumalan palvelijoilta?

¹⁰ Näitä hedelmiä ei ole tarkoitus käyttää pelkästään seurakunnan kokouksissa. Ne ovat elämänohjeita. Paavali tekee tämän selväksi samassa 5. luvussa jakeessa 25: ”Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.” Tämä sama henki kehittää rakkaudellista tottelevaisuutta vastaanottavissa henkilöissä, kun he vaeltavat jatkuvasti sen vaikutuksen alaisina päivästä päivään. Jos siis katselet Jumalan kansaa, niin havaitset sen jäsenet samanlaisiksi palvontapaikoissaan kuin kodeissaankin; he ilmaisevat hengen hedelmiä vaimojaan, aviomiehiään, veljiään ja sisariaan kohtaan samoin kuin kristittyjä tovereitaan kohtaan kokouksissa.

KOKOUKSET – RAKENTAVIA TILAISUUKSIA

11. Miksi Jehovan kansan kokoukset ovat erilaisia?

¹¹ Siitä syystähän Jehovan todistajien kokoukset ovat niin onnellisia, rakentavia tilaisuuksia. Nämä kokoukset ilmaisevat Jumalan henkeä. Ilmapiiri on eloisa, sellainen, että siinä toteutetaan jotain, ja kuitenkin Jehova Jumala saa kunnian ja ylistyksen. Tämä ei ole meidän mielipiteemme. Kysy muilta, tarkasta asiakirjoja. Tässä yksi esimerkki: Yhdysvaltain kongressin asiakirjoissa (U. S. Congressional Record), 1958, liite, s. A6907, on New York Timesin selostus eräästä konventistamme: ”Todistajia sanotaan kaupungin parhaiksi vieraiksi – 180 000 maailmankonventissa saa ylistystä kohteliaisuudesta, rauhallisuudesta ja siisteydestä.” Paino pannaan hengelliselle terveydelle ja kypsyydelle eikä koristeellisille vanhanaikaisille kirkkorakennuksille. Heidän koruttomat yksinkertaiset palvontapaikkansa heijastavat sitä kiinteästi yhteen liittyneen perheen lämpöä, mikä toivottaa sinut tervetulleeksi takaisin.

12. Esitä syitä, joiden takia nämä kokoukset ovat rakentavia, ja selitä, mikä osuus hengellä on niissä.

¹² Toinen syy, minkä vuoksi Jehovan todistajain kokoukset ovat niin rakentavia, on näiden ihmisten sydämentila, joka sallii sinun rentoutua. Muista Paavalin kirjoittaneen: ”Täällä on oleva viimeisinä päivinä arveluttavat ajat, joista on vaikea selviytyä.” (2. Tim. 3:1, Um) Alituisen valppaan puolustusvartion ylläpitäminen koko päivän työssä tai koulussa oltaessa niiden kanssa, jotka tekevät lihan tekoja, kuten Gal. 5:19–24:ssä kuvaillaan, vaatii voimaa: ”Ne [teot] ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus [spiritismi, Um], vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, . . . ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.” Sellaisten ihmisten sydän on avattu nähtäväksi Ps. 14:1:ssä: ”Hullu sanoo sydämessänsä: ’Ei ole Jumalaa [Jehovaa, Um]’. Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.” Mutta ihmiset Jehovan todistajain kokouksissa ovat erilaisia. Sydämet ovat erilaisia. Jokin on muuttunut. 2. Kor. 3:3 opastaa sinut löytämään, mitä on tapahtunut: ”Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.” Voit hellittää vartiostasi rauhaisassa, jännitystä laukaisevassa, kilpailusta vapaassa ilmapiirissä. Kuinka virkistävää jo yksin tämä voikaan olla! Sananl. 14:30 vakuuttaa meille: ”Sävyisä [tyyni, Um] sydän on ruumiin elämä.” Siitä johtuu, että vaikka joku olisi ruumiillisesti uupunut päivän päättyessä, niin viikoittaisessa raamatuntutkistelussa ja teokraattisessa palveluskoulussa käyminen on vahvistavaa sekä ruumiillisesti että henkisesti. Mooses menetteli tämän mukaisesti: ”Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa.” (Hepr. 11:24, 25) Tällaisista kokouksista lähtiessä tuntuu samanlaiselta kuin israelilaisista, jotka olivat alttiit ja saapuivat Salomon rakentaman temppelin vihkiäisiin. Selostus sanoo, että kahdeksan päivän jälkeen Salomo ”päästi kansan menemään majoillensa. He iloitsivat ja olivat hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Herra oli tehnyt Daavidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille”. – 2. Aikak. 7:10.

13, 14. Aiheutuvatko yksilössä tapahtuvat muutokset lujasta päättäväisyydestä, ja mitä tulokset kertovat?

¹³ Ainoastaan Jehovan henki voi muuttaa persoonallisuuden. Ihmistekoiset järjestöt ja voimakkaat hallitukset yrittävät hillitä jumalattomuutta, mutta kuten eräs aikakauslehti (U.S. News and World Report 13.5.1955) sanoi pääkirjoituksessaan, ”suvaitsevaisuutta ja epäitsekkyyttä – yhtä vähän kuin moraalia ja anteliaisuutta – ei voida säätää menestyksellisesti lailla”. (Vartiotorni 1957, s. 153) Muuttuminen lihan tekojen harjoittamisesta hengen hedelmien ilmaisemiseen on persoonallisuuden muuttumista. Paavali kirjoittaa tästä Ef. 4:22–24:ssä: ”Että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte . . . ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” Panehan nyt merkille seuraavissa jakeissa 25–32 kuvaillut muutokset. Valehtelijasta tulee totuuden puhuja. Varas hankkii työtä voidakseen antaa tarvitsevalle. Huutavan herjaajan käytös muuttuu ystävälliseksi ja lempeäksi. Häpeällinen, rietas puhe vaihtuu rakentavaksi, puhtaaksi kielenkäytöksi. Kaikenlainen aviorikos, haureus, juoppous ja irstailu häviää Jumalan hengen aikaansaaman käyttäytymisen tieltä.

¹⁴ Jehovan todistajain seurakunnankokoukset ovat tällaisten ihmisten kokoontumisia jatkuvan kypsymisen edistämiseksi. Jos on ilo seurustella yhden tällaiset muutokset persoonallisuudessaan tehneen ihmisen kanssa, niin ajattelehan mikä ilo on tavata ryhmä sellaisia henkilöitä. Se on säännöllinen siunaus, mitä sinulla ei ole varaa menettää. Paavali selittää niitä suuria etuja, joita voidaan saada käymällä näissä kokouksissa, 2. Kor. 13:11:ssä: ”Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.”

HENGEN MUKAAN ELÄMINEN

15. Miksi jotkut lakkaavat vaeltamasta hengessä, ja onko lopputulos toivottava tila?

¹⁵ Mutta on muutakin harkittavaa. Lueteltuaan toisaalta lihan teot ja toisaalta hengen hedelmät Gal. 5:25 puhuu vakaumuksellisesti: ”Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.” Hengen vaikutus voidaan hylätä, voidaan tulla laittomaksi, kylmäksi Jumalaa kohtaan. (Matt. 24:12) Niin, voidaanhan luopuakin – se on helppoa. Minne mennetkin, mitä tehnetkin, niin noudatettava periaate on ’vaeltaa hengessä’. Kun ihmiset lakkaavat palvelemasta Jumalaa, se ei johdu Jumalan muuttumisesta eikä siitä, että hän olisi pannut toimeen jotain, mistä he eivät olleet sopineet. Ei, Jumalan tahto on ilmaistu, tehty tunnetuksi hänen Raamatussaan samaksi nyt kuin silloinkin, kun se kirjoitettiin hänen henkensä ylivalvonnassa ja tuotteena. Eikä ihminen lakkaa äkisti, tahallaan. Kysymyksessä on vähittäinen hengellisen ravinnon menetys, ja niin kuin se, joka jättää aineellisen ravinnon, ei heti paikalla vaivu kuolemaan vaan hitaasti kuihtuu, hengellinen aliravitsemuskin alkaa korvata rohkeuden ja vakaumuksen pelontunteilla ja epäilyksillä. Into heikkenee. Entinen Jumalan reipas palvelija tulee elottomaksi, laimeaksi. Vähin erin hän kadottaa hengen hedelmät. Ei ole ihme, jos näkee sellaisen heikentyneessä tilassaan osallistuvan jälleen lihan tekoihin. – 2. Piet. 2:20.

16. Mihin hengessä vaeltaminen johtaa ja mitkä vaarat voidaan välttää?

¹⁶ Jumalan sanan neuvo on: vaella, työskentele ja leiki Jumalan hengen ilmapiirissä. Paistattele ja kasva sen lämmössä. Älä salli Saatanan ehkäisevän vaikutuksen kytkeä itseäsi. Suuren Babylonin valvomien laitosten ja kansojen henki on päästä edelle tässä järjestelmässä. Oma itse ja omanvoitonpyynti on korkeassa arvossa, ylinnä luettelossa. Käy uudelleen läpi 2. Tim. 3:1–5 ja pane merkille, miten monet niistä seikoista, jotka aiheuttavat ”arveluttavat ajat, joista on vaikea selviytyä” (Um), johtuvat itsekkyydestä. Huomaa myös, että nämä olosuhteet ovat uskonnollisten ihmisten aikaansaamat, niiden, jotka väittävät palvelevansa Jumalaa ja joilla on ”jumalisuuden ulkokuori”.

17. Mikä menettely on viisas ja mikä vaarallinen tehdessämme ratkaisuja joka päivä?

¹⁷ Jumalan henki saa aikaan aivan päinvastaista. Tosiaan, kun Tiit. 1:7 esittää seurakunnan valvojalle asetettavat vaatimukset, niin siinä sanotaan, ettei hän saa olla ”itserakas”. Kuitenkin, kun 2. Piet. 2:10 kuvailee toisaalta tätä asennetta niiden keskuudessa, jotka eivät ole Jumalan hengen alaisuudessa, niin siinä sanotaan: ”Ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden. Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja.” Tasapainottaessamme jokapäiväiset vastuuvelvollisuutemme ja Jehovan palvonnan on seuraavat seikat otettava huomioon: 1) Asiat, jotka minun on tehtävä – kuten huolenpito perheen aineellisista tarpeista. (1. Tim. 5:8) 2) Asiat, jotka minun tarvitsee tehdä – kuten pyrkiminen parhaaseen mahdolliseen paikkaan ja asemaan, missä voin täydellisemmin palvella Jehovaa. (Ef. 5:16; Kol. 4:5) 3) Asiat, jotka haluaisin tehdä – kuten matkustaminen eri paikkoihin maailmassa tai koskaan tyydyttämätön halu huvitella. (2. Tim. 3:4) Jos omanvoitonpyynnin sallitaan mennä Jehovan palvonnan edelle, niin vaelletaan hengen vaikutuksen ulkopuolella. Ei ole lainkaan reuna-alueita.

18. Toimiiko Jumalan henki kaikilla aloilla, ja mitä tämä merkitsee elämässäsi?

¹⁸ Leiki turvallisilla alueilla äläkä vaaranna elämääsi niiden kanssa, jotka eivät ole valvonnan alaisia. 1. Kor. 15:33:n sanoja ”Älkää eksykö. ’Huono seura hyvät tavat turmelee’” ei ole koskaan osoitettu vääriksi. Jumalan henki ei ole vaikuttamassa niissä, jotka muodostavat huonon seuran. Huono seura aiheuttaa moraalittomuutta, aviottomia lapsia, epäviisaita avioliittoja, huumausaineiden orjia ja surua isille ja äideille. (1. Kor. 7:39; 1. Piet. 3:17; 1. Kor. 6:9, 10) Kun rentoutuminen on kysymyksessä, niin mistä löydät suojatun paikan? Et niiden seurasta, jotka eivät ole hengen ohjauksessa, ja ”sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön, ja herjaavat”. (1. Piet. 4:4) Virkistäytyminen niiden kanssa, joita Jumalan henki estää tuollaisesta menettelystä, voi olla rakentavaa. Ei tarvitse katsoa taakseen pahoitellen moista seuraa.

19. Miten yksilöt ja perheet ilmaisevat Jumalan henkeä?

¹⁹ Kun Jeesus piti vuorisaarnan, hän tähdensi Valtakunnan tärkeyttä ja, niin kuin Matt. 6:33:ssa kerrotaan, hän sanoi: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Se merkitsee ratkaisujen tekemistä. Mitä teemme, noudatammeko omaa tahtoamme vai pysymmekö hengen ohjauksessa? Kysymys saattaa olla puolison valinnasta. Tuleeko siitä ajattelematon valinta, minkä on aiheuttanut huono seura, vai tapahtuuko se Jumalan sanan kaiuttaessa varoitusta korvissamme? Se sanoo: ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa.” (2. Kor. 6:14) Tai ehkä on valittava toimi. Asetatko sinä sen ensi sijalle lykäten Jumalan palvelemisen taka-alalle niin kuin jotkut tekevät? (Jaak. 4:13–17) Olisiko lapset kasvatettava innokkaasti odottamaan jotain elämänuraa tässä lyhytaikaisessa järjestelmässä vai innolla lisäämään palvelussiunauksiaan Jehovan kukoistavassa, suojatussa järjestössä? (Sananl. 22:6; 1. Sam. 1:28; 2:26) Jos yksilöt ja perheet tekevät tällaisia ratkaisuja antaen Jumalan ohjaukselle ensi sijan elämässään, niin heidän perhepiirinsä havaitaan ilmaisevan Jumalan henkeä. Se on rakentava ja virvoittava samoin kuin seurakunnan kokouksetkin. ”Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta.” – Sananl. 3:9.

20. Voivatko epätäydelliset ihmiset suositella hengen soveltamisesta saatuja siunauksia toisille?

²⁰ Jos me sitten löydämme jotain itsellemme arvokasta, jotain tosiaan sanoin kuvaamattoman hyväätekevää, niin emmekö haluaisi kertoa siitä toisillekin? Tämä kertominen saattaa tapahtua kirjaimellisesti puhuen, mutta ehkä vakuuttavinta on hyötyneitten toiminta. Miten sinä suhtaudut hengen ohjaukseen? On ratkaistava kiintoisa kysymys. Onko sinun vaelluksesi hengen hedelmien suositusta toisille? Oletko muuttanut persoonallisuutesi siinä määrin, että toiset vaellustasi tarkkailevat tunnustavat sinun löytäneen jotain todella arvokasta? Mitä sinun menettelytapasi suosittelee? Jumalan henki panee toimeksi, ja toiset voivat nähdä sen toiminnan sinun vaelluksestasi, jos sinä heijastat tätä Jumalan vaikutusta. Katsokaamme sitä toisellakin tavalla. Ilm. 7:9, 10 osoittaa, että ”oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta’.” Voitko kuvitella olevasi tuossa suuressa joukossa vanhurskaassa asemassa Jumalan edessä? Siunaukset panevat varmasti sinut suosittelemaan tätä tilaa toisille hyvin innokkaalla vaelluksella.

21. Kun katselet asiaa maanviljelijän näkökulmasta, niin mitä voit nähdä, ja mitä menettelyä suosittelet?

²¹ Valaiskoon maanviljelijä peltoineen tätä kaikkea. Hän kyntää, äestää, jyrää ja hoitaa maata muokaten sen hyväksi kasvualustaksi. Sitten hän kylvää vehnää. Kylvääkö hän vehnää siksi, ettei hän voi ajatella kylvävänsä mitään muuta, vai kylvikö hän vehnää siksi, että sen siementä oli hänellä saatavana? Ei, hänen mielessään on tietty tarkoitus. Hän käyttää osan vehnästä ravinnoksi omalle huonekunnalleen, osan hän säästää siemeneksi toisena vuonna ja loput myy voidakseen ostaa muita elämän välttämättömyyksiä. Kylvetty vehnänsiemen antaa takaisin paljon siementä, jos se kasvaa ja moninkertaistuu niin kuin pitäisi. Mutta jos siitä kehittyy harvaa, heikonnäköistä viljaa, joka tuottaa vain vähän huonoa vehnää, niin se ei tee maanviljelijää onnelliseksi. Hänen ei ehkä kannata korjatakaan sitä, jollei se vastaa siihen tarvittavaa työtä. Me huomaamme, että suurin maanviljelijä Jehova on valmistanut kaiken erittäin hyvin, lähettänyt viljelijöitä, kylväjiä, pellon hoitajia ja elonkorjaajia. Miten meidän tulee nyt suhtautua tähän? Sananl. 12:11 sanoo: ”Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.” Kasva, ole tuottelias, pysy totuuden sadeveden ja Jehovan hengen kasvua tuottavan lämmön alaisuudessa ja tuota satoa satakertaisesti Jehovan kunniaksi!