Kirkasta Jumalaa puheellasi

Miten voit sen tehdä? Mikä puhe erikoisesti kirkastaa häntä?

PUHEKYKY on Luojamme, Jehova Jumalan, lahja. Niin kuin kaikki Jumalan lahjat, tämäkin on sitä varten, että tuotettaisiin kunniaa ja ylistystä hänen nimelleen. Koska me elämme maailmassa, missä ihmiset ajattelevat perin vähän jos lainkaan Jumalan ylistämistä, niin me tarvitsemme säännöllistä kannustusta ja muistuttamista kehittääksemme sellaisen puhetavan, joka kirkastaa häntä.

Joissakin osissa maailmaa ihmiset ajattelevat, että heillä on oikeus sanoa mitä haluavat, koska, kuten he sanovat, ”tämä on vapaa maa”. Mutta vapautta voidaan käyttää väärin. Kun joku käyttää toiselta saamaansa lahjaa väärin, niin tavallisesti heidän välisensä ystävyyden side heikkenee. Ainakin antajan kunnioitus sitä kohtaan, jolle hän on lahjan antanut, voi vähetä, kun hän näkee miten lahjaa käytetään väärin.

Jotta välttyisimme käyttämästä väärin Jumalan antamaa puhelahjaa ja jottemme menettäisi hyvää asemaamme hänen edessään, niin Raamattu antaa meille tärkeitä neuvoja. Se sanoo esimerkiksi: ”Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.” (Ef. 4:31) Sellainen puhe ei kirkasta Jumalaa. Siksi Raamattu käskee sinua poistamaan sen elämästäsi. Vanhempien ei tule huutaa lapsilleen eikä lasten toisilleen. Olkoonpa sellaisen puheen esittäjä kuka tahansa, niin se ei miellytä Jumalaa.

On toisenlaisiakin puhetapoja, joita Raamattu käskee meitä karttamaan, koska ne eivät kirkasta Jumalaa. Se sanoo esimerkiksi eräistä naisista: ”He oppivat kylää kierrellessään vielä laiskoiksikin, eikä ainoastaan laiskoiksi, vaan myös juoruisiksi ja monitouhuisiksi ja sopimattomia puhumaan.” (1. Tim. 5:13) Jos haluamme kirkastaa Jumalaa puheellamme, niin emme voi olla tuollaisten toimettomien juoruilijoiden kaltaisia.

Toisaalta puhe, joka kirkastaa Jumalaa, kehittää ihmisten sydämessä ja mielessä arvostusta kaikkivaltiasta Jumalaa Jehovaa kohtaan. Se on puhetta, joka opettaa ”lempeästi” ja johtaa ”totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. (2. Tim. 2:25, Um) Tällaista puhetapaa me viisaasti yritämme kehittää.

JUMALAA KIRKASTAVAN PUHETAVAN KEHITTÄMINEN

Miten voimme kehittää tällaista puhetapaa? Miten voimme oppia puhumaan tavalla, joka tuottaa kunniaa Jehova Jumalalle?

Ensiksikin meidän sydämessämme täytyy olla oikeita asioita, sillä niin kuin Jeesus Kristus sanoi: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Matt. 12:34) Tämä merkitsee siis sitä, että meidän täytyy miettiä oikeita asioita. Se vaatii noudattamaan tätä Raamatun neuvoa: ”Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” – Fil. 4:8.

Näiden kiitettävien, vanhurskasten asioitten ajatteleminen vaatii henkilökohtaisesti tutkimaan Jumalan sanaa, jossa näitä asioita käsitellään. Mutta jotta tämä tutkiminen todella hyödyttäisi, tutkijalla tulee olla oikea vaikutin. Raamatun sananlasku sanoo: ”Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata.” (Sananl. 15:28) Jos me siis mietimme vastataksemme kysymyksiin, joita ihmisillä saattaa olla Jumalasta ja hänen päätöksistään, niin puheemme todella kirkastaa Jehova Jumalaa. Se johtaa toisia ”totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. – 2. Tim. 2:25, Um.

Mutta Jumalan sanan yksityisen tutkimisen lisäksi on myös säännöllinen läsnäolo Jehovan kansan seurakunnan kokouksissa välttämätön, jos aiomme kehittää Jumalaa kirkastavaa puhetapaa. Näissä kokouksissa saatu erinomainen neuvonta ja valmennus auttaa meitä tehokkaammin vastaamaan raamatullisiin kysymyksiin. Se antaa meille mielihyvän tunteen, niin kuin Raamatun sananlasku sanoo: ”Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!” – Sananl. 15:23.

Rukous on myös tärkeä Jumalaa kirkastavan puhetavan kehittämisessä. Kristitty apostoli Paavali pyysi toisia rukoilemaan hänen puolestaan sanoen: ”Että minulle . . . annettaisiin oikeat sanat . . . julistaakseni evankeliumin salaisuutta.” (Ef. 6:19) Eräässä aikaisemmassa tilaisuudessa apostoli ja muut opetuslapset myös rukoilivat, että he pystyisivät puhumaan totuutta rohkeasti, anoen: ”Ja nyt, Herra, . . . anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi.” – Apt. 4:29.

Jumalan vastaus osoittaa selvästi tämän rukouksen miellyttäneen häntä. Raamattu sanoo, että kun apostolit lopettivat rukoilemisen, niin ”vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti”. (Apt. 4:31) Rukousta ei pidä näin ollen jättää huomioon ottamatta tärkeänä tekijänä puhuttaessa tavalla, joka miellyttää Jumalaa.

PUHE VARAA TUOMINTAPERUSTEEN

Se, saammeko me Jumalan suosion ja hänen iankaikkisen elämän siunauksensa, riippuu huomattavassa määrin puheestamme. Puhe on niin tärkeä; se on elämän tai kuoleman asia. Se varaa perusteen tuomiolle. Jeesus Kristus osoitti tämän sanoessaan aikansa uskonnollisille fariseuksille: ”Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.” – Matt. 12:36, 37.

Kuinka tärkeätä sen tähden onkaan tutkia puhettamme! Kirkastaako se todella Jumalaa? Ei riitä, että puheemme on vapaata säädyttömyyksistä, huutamisesta, valehtelemisesta ja juoruamisesta. Vaikka tämä on tärkeätä, niin se yksin ei tee puhettamme mieluiseksi Jehova Jumalalle. Ei riitä, että vain pidätymme sanomasta sellaista, minkä Jumala tuomitsee, vaan puheen, joka todella kirkastaa Jumalaa, täytyy olla myönteistä, ilmaista sitä, mitä Jumala haluaa palvelijoittensa puhuvan.

Emme voi väistää sitä tosiasiaa, että Jumala haluaa kansansa julistavan taivaallisen hallituksensa hyvää uutista. Jeesus Kristus julisti ”Jumalan valtakuntaa” sanoen: ”Minun tulee . . . julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia, sillä sitä varten minä olen lähetetty.” (Luuk. 4:43) Jeesus viittasi myös eteenpäin ”maailman loppuun” ja sanoi: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” – Matt. 24:3, 14.

Jos me haluamme Jumalan suosiota ja ikuista elämää, niin meidän siis on suoraan sanoen tunnustettava Jeesuksen Kristuksen esimerkin jäljittelemisen välttämättömyys. Meidän täytyy julistaa Valtakunnan sanomaa niin kuin hänkin julisti, emmekä saa hävetä hänen elintapaansa emmekä hänen saarnaamaansa sanomaa. Jeesus selitti: ”Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee . . . kirkkaudessa.” Eräässä toisessa tilaisuudessa Jeesus sanoi: ”Joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.” (Luuk. 9:26; 12:9) Miten tärkeätä näin ollen onkaan, ettemme anna minkään häiritä Jumalan päätösten julkista julistamistamme, sillä se on puhetta, joka todella kirkastaa Jumalaa. – Room. 10:10.

PUHU VAKUUTTAVASTI

Jumalan päätöksiä koskeva sanoma on kiireellisen tärkeä. Jo ensimmäisellä vuosisadalla kristityt tunsivat, miten kiireellisen tärkeätä oli julistaa Valtakunnan hyvää uutista, ja he tekivätkin siten rohkeasti ja vakuuttavasti. Apostoli Paavalin evankeliuminpalveluksesta Efeson kaupungissa kerrotaan: ”Hän meni synagoogaan, ja kolmen kuukauden ajan hän puhui heidän kanssansa rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan valtakunnasta.” (Apt. 19:8) Apostoli Paavali yritti tosiaan saada ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että Jumalan valtakunta oli hyvän hallituksen ja rauhan ainoa toivo. Meidän tulee tehdä samoin.

Kun apostoli Paavali puhui eräässä toisessa tilaisuudessa kuningas Agrippan edessä, hänen puheensa oli niin vetoavaa, että kuningas sanoi: ”Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi.” Apostoli Paavali vastasi: ”Toivoisin Jumalalta, että, olipa vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki te, jotka minua tänään kuulette, tulisitte semmoisiksi, kuin minä olen.” (Apt. 26:28, 29) Jeesuksen Kristuksen apostoli halusi ihmisten tulevan Jumalan tosi palvojiksi. Hänen tarkoituksensa oli saada heidät ottamaan vastaan Raamatun totuudet. Se on meidänkin tarkoituksemme kristittyinä evankeliuminpalvelijoina. Me haluamme saada ihmiset vakuuttumaan siitä, että heidän tulee palvoa Jumalaa hänen tahtonsa mukaisesti ja riuhtaista itsensä irti väärästä uskonnosta.

Apostoli Paavali oli tehokas evankeliuminpalveluksessaan, koska hän käytti vakuuttavasti Raamatun todisteluja. Raamattu sanoo hänen palveluksestaan Tessalonikassa: ”Paavali . . . keskusteli . . . heidän kanssansa, . . . kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: ’Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus’. Ja muutamat heistä tulivat uskoon.” (Apt. 17:2–4) Apostoli Paavali ei vain lukenut Raamattua; hän keskusteli näistä Raamatun maininnoista ihmisten kanssa. Hän sai heidät ajattelemaan asioita. Hän selitti ja todisteli ydinkohtia käyttämällä Raamattua.

Jotta puheesi kirkastaisi todella Jumalaa, haluat varmaan jäljitellä tätä apostolin esimerkkiä. Saatuasi Jumalan sanan hyviä asioita mieleesi ja sydämeesi haluat puhua niistä vakuuttavasti muille. Käyttämällä puhekykyäsi tällä tavalla tulet kelvolliseksi ikuiseen elämään Jumalan vanhurskaassa uudessa järjestyksessä. Päätä siis julistaa Jumalan päätöksiä tehokkaasti joka tilaisuudessa. Hanki palkka, jonka Jumala tarjoaa niille, jotka kirkastavat häntä puheellaan!