Jehovan palveleminen ehyellä sydämellä
”Rakasta Herraa [Jehovaa, Um], sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.” – Matt. 22:37.
1, 2. a) Minkä vakavan neuvon kuningas Daavid antoi pojalleen Salomolle sen suhteen, miten tärkeätä on palvella Jehovaa ehyellä sydämellä? b) Miten Jeesus osoitti, että on tarpeellista palvella Jehovaa ehyellä sydämellä?
HÄN oli vanha mies, eikä hänellä ollut enää kauan elinaikaa. Kokoamansa kansan edessä hän puhui pojalleen ja sanoi hänelle: ”Poikani . . . opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä ja alttiilla mielellä, sillä Herra [Jehova, Um] tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset. Jos häntä etsit, niin sinä löydät hänet, mutta jos luovut hänestä, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti.” – 1. Aikak. 28:9.
2 Tämä iäkäs mies, hänen poikansa ja kansa, joka kuuli, mitä sanottiin, ovat jo kauan sitten poistuneet näyttämöltä. Mutta nuo kuningas Daavidin pojalleen Salomolle lausumat sanat sisältävät neuvon ja totuuden, jotka ovat ikuisia ja ovat nykyään elintärkeitä sinulle ja minulle. Raamatun koko kertomus, Jumalan Pojan Kristuksen Jeesuksen evankeliuminpalvelus mukaan luettuna, todistaa suvereenin Jumalan Jehovan haluavan, että häntä palvellaan ehyellä sydämellä – tai ei lainkaan. Kun Jeesukselta kysyttiin: ”Mikä on suurin käsky Laissa?” niin hän vastasi: ”Rakasta Herraa [Jehovaa, Um], sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.” (Matt. 22:36–38; Mark. 12:28–30) Varmastikaan ei kukaan meistä haluaisi Jumalan ’hylkäävän meitä iankaikkisesti’. Koska siis sydämemme ovat niiden sydänten joukossa, jotka Jehova tutkii, niin miten me voimme olla varmat siitä, että me palvelemme häntä ”ehyellä sydämellä”, ’kaikesta sydämestämme’?
3. Miksi on välttämätöntä nähdä selvästi ero sydämen ja mielen välillä?
3 Kun näemme selvästi Raamatun tekevän eron mielen ja sydämen välillä, niin se auttaa meitä varjelemaan sydäntä ja palvelemaan Jehovaa ehyellä sydämellä. Jollakulla voi olla erinomainen Raamatun tuntemus, hän voi pystyä vastaamaan lukuisia kohtia koskeviin kysymyksiin ja osoittaa olevansa kaikkein uusimmankin julkaistun tiedon tasalla. Mutta hän voi olla vakavassa vaarassa. Se johtuu siitä, että ”elämä” ei lähde päästä, aivoista eli mielestä, vaan kuten Sananl. 4:23 sanoo, ’sydämestä’. Me voimme helposti pettää itseämme, ellemme tajua tätä. Muista, että sellaisetkaan, jotka ovat kääntyneet totuutta vastaan ja joista tulee luopioita, eivät heti menetä kaikkea raamatullista tietoa. Vaikka heidän sydämensä onkin ratkaisevasti hylännyt Jumalan tien, niin tieto pysyy heidän mielessään, joskin häipyy ajan mittaan. Muistitieto yksin ei siis ole luotettava opas hengelliseen terveyteemme.
4. Mitä Jehovan palveleminen ehyellä sydämellä merkitsee?
4 Kysy siis itseltäsi: Millainen ihminen olen ’sydämeni salaiselta ihmiseltä’? Palvelenko nyt Jehovaa ”ehyellä sydämellä”, ’kaikesta sydämestäni’? ”Ehyellä sydämellä” palveleminen merkitsee sellaisin sydämin palvelemista, joka on yhdensuuntainen vaikuttimiensa muodostamisessa, ei puolisydämisesti (Ps. 119:113, Um) eikä kaksisydämisesti eli ”kaksimielisin sydämin”. (1. Aikak. 12:33, Um; Ps. 12:3) Jos me palvelemme kaikesta sydämestämme, niin Jehova Jumalan miellyttäminen on elämässämme suurin asia, sydämemme ilo. Me rukoilemme psalmistan tavoin: ”Opeta minua, Jehova, tiesi suhteen. Minä vaellan sinun totuudessasi. Yhdistä minun sydämeni pelkäämään sinun nimeäsi.” (Ps. 86:11, Um) Sydämemme on siten yksimielinen, määrätietoinen. (Sananl. 23:19) Sellainen sydän ohjaa meitä alati yhteen suuntaan, Jehovan tielle.
HYVÄ VAIKUTIN TÄRKEÄ KAIKESSA, MITÄ TEEMME,
5. Millaisen näkemyksen ehyt sydän saa meidät omaksumaan Jumalan palveluksen eri puolista?
5 Ehyellä sydämellä palveleminen merkitsee myös sitä, että sydämemme on oikeassa suhteessa koko siihen alueeseen eli asteikkoon, minkä Jumalan palvelus käsittää. Se käsittää aviolliset suhteet, lasten kasvatuksen, maallisen työn, suhteemme naapureihin ja lähimmäisiin, henkilökohtaisen tutkimisen, kristilliset kokoukset ja konventit, kiinnostuksen veljiin ja seurakunnan tehtävistä ja vastuista huolehtimisen. Sydämemme ei voi olla vain osittain sopusoinnussa Jehovan tahdon kanssa.
6, 7. a) Vaikka israelilaisten sydän sai heidät olemaan anteliaita, niin millaista sydämentilaa monet ilmaisivat vain vähän myöhemmin? b) Mitä voimme oppia tästä?
6 Ottakaamme esimerkiksi se ajankohta, jolloin tabernaakkeli eli kokousteltta oli määrä rakentaa. Raamattu osoittaa, että israelilaisten sydän pani heidät lahjoittamaan niin runsaasti, että annettuja tarvikkeita, joista heidän oli pitänyt valmistaa suuri osa käsityönä, kertyi ”riittävästi, jopa liiaksikin”. Mooseksen oli todellakin kiellettävä heitä tuomasta enää lisää. (2. Moos. 36:4–7) Tämä oli oivallista. Mutta vähän myöhemmin nuo samat ihmiset ryhtyivät napisemaan ja valittamaan olosuhteitaan. (4. Moos. 11:1–6, 10) Mooseksen sisar Mirjam (joka oli laulanut Jehovan ylistystä niin iloisesti, kun faaraon sotajoukot olivat tuhoutuneet Punaisessameressä) liittoutui veljensä Aaronin kanssa puhumaan Jumalan kansan valvojaa vastaan, jonka Jumala oli asettanut johtamaan kansaa. (4. Moos. 12:1–8) Suurin osa kansaa antautui pelon ja uskon puutteen valtaan kuultuaan Kanaaniin lähetettyjen vakoilijoiden huonot raportit ja puhui jopa Mooseksen ja Aaronin kivittämisestäkin. (4. Moos. 13:1, 2, 25–33; 14:1–10) Israelilaiset olivat lahjoittaneet aineellisia tarvikkeita ja työtä, mutta palvelivatko he Jehovaa ”ehyellä sydämellä”, ’kaikesta sydämestään’. – Jaak. 3:13, 14.
7 Ovatko ketkään meistä tämänkaltaisia? Annammeko auliisti aineellisista varoistamme, suoritammeko mahdollisesti erinomaisia palveluksia, kun kysymyksessä on laaja yritys jonkin suuren suunnitelman toteuttamiseksi, kuten konventissa tai valtakunnansalia rakennettaessa, mutta ryhdymmekö jälkeenpäin, kenties silloin kun kaikki ei suju aivan niin kuin me haluaisimme, napisemaan, valittamaan, jopa osoittamaan kapinallista henkeä?
8. Miksi sydäntä täytyy varjella alituisesti pitämättä ilman muuta selviönä, että sen vaikuttimet ovat aina oikeat?
8 Kun kristitty muistaa, miten petollisesti hänen sydämensä voi menetellä, niin vaikka hän tuntee totuuden ja voi katsoa olevansa täysin turvassa, hänen täytyy varjella sydäntään, mikäli hän aikoo pitää sen ”ehyenä” Jehovan palveluksessa. Hänen täytyy hyvin huolellisesti varoa astumasta kiusauksen tielle. Apostoli Paavali lainaa esimerkin israelilaisten synneistä, joiden joukossa oli törkeä haureuden harjoittaminen, ja sanoo sitten: ”Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.” (1. Kor. 10:6–12) Ja Sananlaskujen henkeytetty kirjoittaja sanoo: ”Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.” – Sananl. 28:26.
VARAUKSET EHYEN SYDÄMEN SAAMISEKSI
9. Miten voimme olla varmoja ’sydämen ajatuksista ja aivoituksista’?
9 ’Vaeltaaksemme viisaudessa’ meidän on tutkittava säännöllisesti sydäntämme, koeteltava vaikuttimiamme, etsittävä heikkouksiamme ja pyrittävä parantamaan ne. Meidän on hyvä pysähtyä ajattelemaan: ”Tiedän, mitä mieleni sanoo, mutta mitä on sydämessäni? Miksi haluan tehdä tämän tai tuon? Mikä vaikutin minua ajaa? Onko päättelyni todella vilpitöntä, vai yritänkö todellisuudessa hämätä itseäni, puolustella itseäni?” Koska sydän on petollinen, me tarvitsemme apua. Jumala varaa sitä sanansa kautta. ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, . . . ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.” – Hepr. 4:12.
10, 11. a) Mitä Jehova on varannut auttaakseen meitä saamaan hyvän ja ehyen sydämen? b) Missä määrin ehyt sydän on riippuvainen yksilöstä?
10 Mutta jotta Raamattu voisi tuomita eli arvostella ajatukset ja aivoitukset, joihin sydämemme on kiintynyt, siten että se hyödyttää meitä, niin meidän on tehtävä oma osamme. Meidän on ’pehmitettävä sydämemme’ saamallemme neuvolle, ’taivutettava sydämemme’ ottamaan se vastaan. Me saamme yltäkylläisesti hengellistä ravintoa Jumalan näkyvältä järjestöltä auttamaan meitä ’herkistämään korvamme viisaudelle ja taivuttamaan sydämemme taitoon’, niin ettei ’sydämemme ole paatunut’, vaan että ’sydämemme silmät’ ovat valaistut. Koska ”tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva”, niin meille on varattu säännölliset kristilliset kokoukset, joissa voimme käydä ja joissa saatava opetus ja seura on tervettä ja rakentavaa. Meillä on myös valvojina palvelevien kypsien miesten ”sydämen aivoitukset”, joita voimme tarkkanäköisesti ”ammentaa esiin” kuin syviä vesiä heidän kokemuksensa kaivosta heidän sovellettuaan käytännössä Jehovan lakeja. – 2. Aikak. 34:27; Sananl. 2:1, 2; 18:15; 20:5; Mark. 6:52; Ef. 1:18.
11 Mutta meidän täytyy ponnistella saadaksemme tämän hyödyn, käyttää sitä ahkerasti sydämemme vahvistamisessa ja varjelemisessa. Jehova käski kuningas Joosafatia ’kiinnittämään sydämensä Jumalan etsimiseen’. (2. Aikak. 19:3) ”Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa.” (Sananl. 15:14) Daavid rukoili Jumalaa ’luomaan häneen puhtaan sydämen’, mutta Jehova ei tee tätä yliluonnollisella tavalla, koska ”ihmisen ovat mielen [sydämen, Um] aivoittelut”. – Ps. 51:12; Sananl. 16:1.
12. Miksei totuuden ymmärtäminen mielessä riitä?
12 Ei riitä, että me saamme ymmärrystä mieleemme, vaan meidän on annettava oppimamme vaikuttaa itseemme, tunnettava se sydämessämme. Taivaallinen Isämme sanoo henkeytetyn kirjoittajan kautta: ”Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään; sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” (Sananl. 4:20–23) Meidän on tosiaan kirjoitettava oppimamme ’sydämemme tauluun’ (Sananl. 3:3; 7:3), ja me voimme tehdä tämän vain jos varaamme aikaa antaaksemme Jumalan totuuden laskeutua syvälle sydämeemme, aivan sen sisimpään, niin että se muodostaa meille vaikuttimet oikeaan suuntaan. (Ps. 37:31) Näinkö sinä teet, kun tutkit henkilökohtaisesti kotona tai kun olet kokouksissa?
13. a) Mikä lähemmin tarkastellessa saattaa paljastua olevan muualla, sen sijaan että mieli olisi muualla? b) Mikä varoitus annetaan Hepr. 3:12:ssa, ja miten ”paha, epäuskoinen sydän” alkaa usein ensin ilmetä?
13 Me sanomme joskus, että henkilökohtaisesti lukiessamme jotakin tai kokouksissa huomaamme ’mielemme olevan muualla’. Kenties niin on. Ehkä jokin, mitä joku lapsi tekee, tai jokin muu häiriö saattaa viedä huomiomme hetkeksi toisaalle, mutta jos olemme täysin rehellisiä itsellemme, niin voisiko olla niin, että joskus ei muualla olekaan mielemme vaan sydämemme? Havaitsemmeko ajattelevamme aineellisia asioita, jotakin, mitä aiomme ostaa, tai jotakin kotia koskevaa suunnitelmaa, josta olemme kiinnostuneita, raha-asioita, vai toteammeko ajattelevamme lihallisia asioita: ruokaa, huvituksia, jotakuta toista sukupuolta olevaa? Jos tämän tästä havaitsemme näiden asioiden olevan kiinnostavampia kuin Jumalan sanan ja sen oivallisten neuvojen tarkastelun, kenties jopa toivoen, että kokous loppuisi, jotta voisimme omistaa huomiomme näille muille asioille, niin silloin olemme vaikeuksissa, vaarassa, että sydämemme turtuu, ikään kuin se olisi ihran peittämä (Ps. 119:70), tai että se paatuu ja torjuu Jumalan opastuksen. (Hepr. 3:8) Tämä osoittaa, ettemme usko Jehovan hyvyyteen, siihen, että hän palkitsee meidät uskollisesta antaumuksestamme hänelle, ja se osoittaa meidän alkavan hakea palkintoamme muualta. Kristittyjä kehotetaan olemaan varuillaan, ”ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta”. (Hepr. 3:12) Tällaisen tuhoisan menettelyn alku ilmenee yleensä ensiksi asenteessamme Jumalan sanaa kohtaan ja arvostuksessamme sitä kohtaan, mitä luemme ja kuulemme siitä.
14. Valaise miten sydän alkaa vaikuttaa, kun tulee kysymys kristillisten kokousten arvostamisesta ja niissä käymisestä.
14 Samoin on myös itse kokouksissa käymisen ja evankeliuminpalvelukseen osallistumisen laita. On normaalia, jos joku on joskus sairas, ja joskus sairaus voi olla niin vakava, että se pitää hänet kotona. Ei ole myöskään epätavallista, että toisinaan joku tuntee itsensä liian väsyneeksi ja heikoksi lähteäkseen kokouksiin tai kenttäpalvelukseen – liha on heikko, vaikka henki olisikin altis. Toisinaan meidän on siis sysättävä itseämme päästäksemme alkuun tietäen myöhemmin olevamme iloisia siitä. Kuri on näin ollen välttämätön, jotta välttyisimme noudattamasta sydämen ja langenneen lihan itsekkäitä haluja. Valaiskaamme asiaa tällä tavalla: Olettakaamme, että on ilta, jolloin pitäisi mennä valtakunnansaliin saamaan raamatullista opetusta, ja että kun se aika lähestyy, niin joku veli huomaa olevansa ruumiillisesti kerrassaan kykenemätön menemään. Kuinka mielellään hän haluaisikaan mennä! Mutta hän ei voi mennä, koska hän on niin sairas. Mutta missä hänen sydämensä on? Toinen veli taas tulee kotiin työskenneltyään hyvin ankarasti koko päivän. Hänen sydämensä sanoo hänelle ovelasti: ’Olisi oikein mieluista jäädä kotiin tänä iltana.’ (Muista, että sydän on halun ja vaikuttimen tyyssija.) Mutta kokouksista kotiin jäämiseen tarvitaan jokin syy. Ja niin sydän panee mielen askartelemaan tämän seikan hyväksi, ja melkein ennen kuin hän tietääkään, ilmenee useita hyvältä kuulostavia syitä jäädä kotiin. Jollei hän ole hyvin varovainen, niin hän ei lähde valtakunnansaliin sinä iltana. Samoin voisi käydä mille tahansa kristilliselle toiminnallemme. Kysymys on: Missä on sydämemme? Jos se tahtoo, haluaa, tekee mielellään, niin se tavallisesti löytää keinon. Jeesus sanoi sen lyhyesti: ”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” – Matt. 6:21.
15. Kun havaitsemme etsivämme syitä ollaksemme osallistumatta kenttäpalvelukseen ja ollaksemme poissa kokouksista, niin mihin oikaisutoimenpiteisiin tulee viipymättä ryhtyä?
15 Ihmisillä on myös henkilökohtaisia tai perhevelvollisuuksia, ja jokaisen on järjestettävä omat asiansa niin kuin hän näkee parhaaksi. Joinakin kuukausina hän saattaa havaita olevan mahdollista käyttää enemmän aikaa kenttäpalvelukseen kuin joinakin toisina kuukausina. Tämä on hänen henkilökohtainen asiansa. Mutta kun havaitsemme etsivämme syitä jäädä kotiin kokouksista tai kenttäpalveluksesta ja hakevamme puolusteluja tai verukkeita välttääksemme niitä – silloin olemme vaarassa! Nyt sydämemme muodostaa meille vaikuttimia, jotka panevat meidät kulkemaan väärää tietä. Kun tällaista tapahtuu, niin meidän on tehtävä niin kuin Jaakob sanoo: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.” (Jaak. 4:8) Meillä on ongelma, ja meidän on vietävä se taivaalliselle Isällemme ja kerrottava hänelle siitä rukouksessa.
16. a) Mitä rukouksemme paljastavat sydämestämme? b) Mitä tarkoittaa Jehovan kehotus: ”Anna sydämesi . . . minulle”?
16 Tämä on myös keino tutkia sydäntämme. Rukouksemme paljastavat kenties yhtä paljon kuin mikä tahansa muu puoli Jehova Jumalalle suorittamassamme palveluksessa, millainen on suhteemme häneen, millaiset ovat tunteemme häntä kohtaan ’sydämemme salaisessa ihmisessä’. Millaisen suhteen häneen rukouksesi osoittavat sinulla olevan? Vain sinä ja hän voitte tietää sen. Mutta sen tulee olla lämmin, luottamuksellinen ja läheinen, niin kuin pojan tai tyttären isään, jota kunnioitetaan ja rakastetaan kaikesta sydämestä. (Sananl. 4:3, 4) Paljastavatko sinun rukouksesi tällaisen suhteen? Vai onko sinun suhteesi vain ”hyvänpäivän-tuttavuutta”, samanlaista kuin naapuriin, työnantajaan tai kohtalaisen hyvään ystävään? Jollei tämä suhde ole sellainen kuin sen pitäisi olla, niin yhdestä asiasta voit olla varma: se ei ole taivaallisen Isäsi vika. Hän sanoo niin kuin Sananl. 23:26:n kirjoittaja: ”Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.” Avaa sydämesi hänelle rukouksissasi, kerro hänelle, mitä sydämessäsi on, pyydä hänen apuaan sydämesi oikeitten halujen toteuttamisessa ja sen heikkouksien ja niiden parannuskeinon paljastamisessa itsellesi. Anna sitten sydämesi hänelle toteuttamalla sitä ohjausta, minkä hän antaa sinulle Sanansa, henkensä ja kristillisen seurakunnan välityksellä.
SYDÄMEN VAHVISTAMINEN ETUKÄTEEN
17. Miksi on tärkeätä vahvistaa ja varjella sydäntä ennen kiusausta?
17 Me elämme järjestelmässä, joka on päivä päivältä tulossa yhä turmeltuneemmaksi. Tämä panee sydämemme yhä suuremmalle koetukselle Jehova Jumalalle ja hänen palvelukseensa antautumisemme eheyden suhteen. Mikäli aiomme varjella sydäntämme, meidän on keskitettävä jatkuvasti huomiomme sydämeen muistaen sen tärkeyden, koska sillä on kyky muodostaa vaikuttimia ja aiheuttaa mieltymystä. Meidän ei tule odottaa, kunnes koetukset ja kiusaukset iskevät meihin täydellä voimallaan, vaan vahvistaa alituisesti sydäntämme jo kauan ennen kuin kohtaamme ne.
18. Mitkä kysymykset auttavat meitä tutkimaan vaikuttimiamme?
18 Heti ensimmäisten moraalittomien ajatusten ilmaantuessa meidän tulee kysyä itseltämme: ”Haluaisinko todella tehdä sellaista tietäen, mikä siitä on seurauksena? Haluaisinko aiheuttaa häpeää perheelleni ja seurakunnalle, jonka yhteydessä olen? Entä puolisolleni? Tosin hänellä saattaa olla vikansa ja heikkoutensa – mutta niin on minullakin. Haluanko aiheuttaa sen syvän haavan, jonka sellainen teko varmasti toisi tullessaan? Sekö on kiitos niistä puolison elämän vuosista, joina olen jakanut elämäni hänen kanssaan? Ja kaiken huipuksi, olenko todella niin kiittämätön, että huolimatta Jehovan Pojassaan antamasta lahjasta suhtautuisin Jeesuksen kuolemaan kidutuspaalussa ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, heittäisin menemään kaiken Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden vain muutamien luvattoman nautinnon hetkien tähden? Missä on rakkauteni säädyllisyyteen, rehtiyteen ja rehellisyyteen?”
19. Mitkä kysymykset voimme sopivasti tehdä itsellemme, kun alamme tuntea materialismin vetovoimaa?
19 Kun alamme tuntea materialismin vetovoimaa ja kuulla, miten nykyinen järjestelmä kutsuu osallistumaan yhä täydemmässä määrin sen otaksuttuihin hyötyihin ja etuihin, niin meidän tulee kysyä itseltämme, kysyä ”sydämen salaiselta ihmiseltä”: ”Voinko rehellisesti sanoa, että mikään aineellinen olisi koskaan antanut minulle sellaista iloa, joka vetää vertoja Jehovan palvelukselle, veljien seuralle ja mielihyvälle, jonka saan siitä, että tiedän todella olleeni avuksi toisille, auttaneeni heitä elämän tiellä? Mitä sellaista tulevaisuutta tällä maailmalla on tarjottavana minulle, jota vanhurskas sydän todella kaipaisi? Haluanko kohdistaa kiintymykseni tähän asiainjärjestelmään, kun varsin hyvin tiedän, että se käyttäisi minua vain hetken ja sitten hylkäisi minut, kun se ei enää tarvitsisi minua?” On totta, että meidän täytyy odottaa Jumalan uuden järjestyksen siunauksia. Mutta Jaakobhan neuvoo: ”Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.” – Jaak. 5:7, 8.
20. Kun edessämme on kiistakysymyksiä, joihin sisältyy puolueettomuus, niin mitä meidän tulee kerrata sydämessämme?
20 Samoin silloin, kun sinua painostetaan hylkäämään puolueeton asenteesi tämän maailman järjestelmiin tai jollain tavalla rikkomaan nuhteettomuutesi Jumalaa kohtaan, kertaa sydämessäsi niitä inhottavia asioita, joita tämän maailman jumala Saatana on lietsonut kansoissa: verenvuodatusta, rikollisuutta, ahneutta ja julmuutta. Miten voisimme hetkeksikään suostua olemaan hänen puolellaan? Vaikka hän vainoaisikin meitä, panisi meidät vankeuteen, kiduttaisi meitä, niin kuinka me voisimme kieltää Jehovan, uuden asiainjärjestelmän Jumalan, ja valita Saatanan ja hänen petomaiset, turmeltuneet ja sydämettömät järjestelmänsä?
21. a) Miten voimme estää sydäntämme ’raskautumasta’, kun näemme olevamme pitkällä ”lopun ajassa”? b) Miten Salomo jätti noudattamatta isänsä neuvoa ehyen sydämen säilyttämisessä?
21 Samalla tavalla voimme vahvistaa sydäntämme sen rakkaudessa kaikkeen siihen, mikä on oikeaa, säädyllistä ja rehellistä, ja kehittää aitoa vihaa kaikkea sitä kohtaan, minkä Jehova tuomitsee ja mitä hän inhoaa. (1. Aikak. 29:17; Hepr. 1:9) Mutta kun olemme sitten kehittäneet hyvän sydämen, niin sen pysymistä sellaisena ei voida pitää itsestään selvänä. Sitä täytyy varjella. ”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.” (Luuk. 21:34, 35) Salomo rukoili Jehovalta tottelevaista sydäntä ja arvostelukykyä Jumalan kansan tuomitsemisessa. Vaikka ”Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä . . . laajalti”, niin miten surullista onkaan lukea, että ”kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut”. (1. Kun. 4:29; 11:1–6) Ajattelehan sitä! Kun Jehova oli siunannut häntä niin yltäkylläisesti viisaudella ja kun hän oli saanut niin monia etuja Jehovan esikuvallisen valtakunnan ja Jehovan suurenmoisen temppelin rakentamisen yhteydessä, niin hän antoi pakanavaimojensa vieroittaa sydämensä palvomaan muita jumalia! Ja hän oli mies, joka kirjoitti henkeytettynä niin paljon sydämestä.
22. Miksi on välttämätöntä, ettemme palvele Jehovaa ainoastaan siksi, että meidän täytyy, vaan myös siksi, että me haluamme tehdä hänen tahtonsa?
22 Mitä tahansa teemmekin ja kaikki mitä teemme, tehkäämme se siis kokosydämisesti niin kuin Jehovalle. Hän on erittäin tyytyväinen sellaiseen palvelukseen. Hän ei ole kiittämätön Jumala. Hän arvostaa kaikkea, mitä teemme; hän tuntee iloa voidessaan palkita meidät, siunata meitä ja antaa meille lahjoja. Mutta palveluksemme täytyy olla vilpitöntä, aitoa, kokosydämistä. Hän voi nähdä kaikkien verukkeitten läpi, nähdä milloin teemme jotain muista syistä. Hän voi nähdä, milloin meitä kiinnostaa enemmän raportti kuin Hänen ylistämisensä tai milloin meitä kiinnostaa se, miltä näytämme tai millaisen vaikutuksen teemme toisiin tai milloin teemme jotain vain siksi, että tunnemme olevamme velvolliset tekemään sen. On totta, että meidän täytyy palvella, mikäli haluamme saada elämän. Mutta me emme tule milloinkaan säilymään elossa, emme milloinkaan kestämään, emme milloinkaan saavuttamaan päämäärää, jollemme halua tehdä sitä, ellei meillä ole sydämestä lähtevää kaipausta palvella Jehovaa, ellemme halua elää aikana, jolloin voimme palvella häntä täydellisesti, vapaana kaikesta, mikä nyt saa meidät tekemään väärin ja estää meitä saavuttamasta hänen täydellisiä mittapuitaan.
23. a) Mistä syistä jotkut lopettavat elämän kilpajuoksun? b) Miten voimme luottavaisina rukoilla Paavalin tavoin niiden puolesta, jotka yrittävät saada ehyen sydämen?
23 Kaikki osoittaa Jumalan uuden järjestyksen olevan lähellä. Mutta vielä tänä myöhäisenäkin hetkenä jotkut Jehovan palveluksessa monia vuosia olleet lankeavat pois. Miksi? Voisiko se johtua riippumattomuuden hengestä tai siitä, että he tajuavat Jumalan hallituksen pian ulottavan täyden valtansa kaikkiin eloon jääviin maan asukkaisiin ja että he eivät sydämessään todellisuudessa halua tätä, he eivät halua sitä täyttä valtaa, jonka vanhurskas hallitus tulee omaksumaan? Koska sinä olet etsinyt Jehovaa ja löytänyt hänet, niin pidä sydämesi ehyenä häntä kohtaan, rakasta ja palvele häntä kaikesta sydämestäsi. Älä jätä häntä, tai muutoin hän hylkää sinut iankaikkisesti. Kuten Paavali rukoili aikansa veljien puolesta, samoin me nyt rukoilemme sinun ja teidän kaikkien puolesta: ”Ohjatkoon Herra jatkuvasti sydäntänne menestyksellisesti Jumalan rakkauteen ja kestävyyteen Kristuksen puolesta.” – 2. Tess. 3:5, Um.
[Kuva s. 257]
Kun sallimme mielemme olla muualla, niin voisikohan todellisuudessa sydämemme olla muualla?
[Kuva s. 259]
Rukouksemme paljastavat, millainen on suhteemme Jumalaan. Millaisen suhteen sinun rukouksesi paljastavat?