Kuinka riippuvaisia me olemme Jeesuksesta Kristuksesta?
JEHOVA JUMALA on ”Isä, jolle jokainen suku taivaassa ja maan päällä on kiitollisuuden velassa nimestään”. Hän on Kaikkeuden Suvereeni Herra ja ainoa, jolle palvontamme pitäisi aivan oikein osoittaa. – Ef. 3:14, 15; Apt. 4:24; Luuk. 4:8.
Me olemme kuitenkin täysin riippuvaisia Jeesuksesta Kristuksesta Jehovan palvonnassamme samoin kuin mahdollisen ikuisen elämän toivon suhteen. Miten niin voi olla?
Se johtuu siitä, että ihmissuku alun perin vieraantui Jumalasta. Itse asiassa suvun isä, Aadam, myi jälkeläisensä syntiin. (Room. 7:14) Hinta, jonka hän sai tästä ’myynnistä’, oli sen tekeminen, mitä hän halusi tehdä sen sijaan että olisi totellut Luojansa ohjeita. Hän ryhtyi vaimonsa Eevan kanssa tavoittelemaan itsekästä elämännautintoaan ja hoitelemaan asioitaan oman mielitekonsa mukaan. Hän ei liene paljon välittänyt siitä, mitä tämä merkitsi heidän jälkeläisilleen.
Me näemme eräiden ihmisten asenteen nykyään olevan samanlainen. He haluavat vain nauttia itse elämästä käyttämällä vaarallisia huumeita ja harjoittamalla moraalittomuutta, millä voi olla tuhoisa vaikutus heidän lapsiinsa, koska se voi aiheuttaa ruumiillisia ja henkisiä vajavuuksia ja inhottavia tauteja. Mutta heille on tärkeätä vain tämänhetkinen ”nautinto”. Toisetkaan eivät ole kovin kiinnostuneita siitä, että yrittäisivät parantaa tilannetta tulevaa sukupolvea varten – omasta elämästä nauttiminen nyt on heidän pyrkimyksensä.
IHMISSUKU TARVITSEE APUA JUMALALTA
Aadamin ajoista lähtien tähän saakka ihmiset siis ovat olleet huonossa asemassa, koska tältä alkuperäiseltä isältä periytynyt synti kyllästää heidät ja lisääntyy maan päällä. (Room. 5:12, 16) Psalminkirjoittaja ilmaisi osuvasti heidän epätoivoisen tilansa: ”Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.” Hinta oli liian ”kallis”, liian korkea, kuten psalmista totesi. – Ps. 49:7–10.
Mutta tämä tilanne ei merkinnyt tappiota Jumalalle. Hän tiesi, kuinka tehdä pelastus mahdolliseksi ihmiskunnalle, ja hänellä oli käytettävissään keinot siihen. Jehova Jumalalle kuuluu siksi kunnia ja ylistys, koska hän on elämänmahdollisuutemme Alkuunpanija ja Järjestäjä. Mutta tässä järjestelyssä Jumala itse teki meidät kaikki alamaiseksi Pojalleen Jeesukselle Kristukselle. Kaiken, mitä me saamme, me saamme Jumalan tähden ja hänen Poikansa kautta. Meidän täytyy osoittaa rukouksemmekin Jumalalle Kristuksen nimessä. (Joh. 15:16; 16:23, 24) Hän valvoo täysin koko ihmiskuntaa. Ratkaisu elämän saamisesta tai kuolemasta on hänen käsissään. ”Minä olen tie ja totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani”, sanoi Jeesus. – Joh. 14:6.
JEESUKSEN KRISTUKSEN KOROTETTU ASEMA
Siitä, miten riippuvaisia olemme Jeesuksesta Jumalan tuntemisen ja palvelemisen suhteen, Jeesus sanoi: ”Isäni on luovuttanut minulle kaiken, eikä kukaan muu tunne täysin Poikaa kuin Isä, eikä kukaan muu tunne täysin Isää kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa ilmaista hänet.” (Matt. 11:27) Juuri ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Matt. 28:18) Siitä lähtien hänellä on ollut paikka Isänsä valtaistuimella. – Ilm. 3:21.
Kristus on myös suuri Ylimmäinen Pappimme, vaikkei hän olekaan juutalaiseen Aaronin suvun papistoon kuuluva pappi. Tästä jälkimmäisestä maallisesta pappeudesta me luemme: ”Monien oli tultava papeiksi peräkkäin, koska kuolema esti heitä pysymästä sellaisina, mutta koska hän [Jeesus Kristus] pysyy elossa ikuisesti, niin hänen pappeutensa on ilman seuraajia. Näin ollen hän voi myös täydelleen pelastaa ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen välityksellään, koska hän on aina elossa rukoillakseen heidän puolestaan.” – Hepr. 7:23–25.
Nykyään Kristus Jeesus tuomitsee meidät. Hän sanoi: ”Isä ei tuomitse ainoatakaan, vaan hän on antanut kaiken tuominnan Pojalle.” (Joh. 5:22) Hän tekee tämän tietenkin Isän määräyksestä ja täysin sopusoinnussa Isänsä tahdon ja lakien kanssa. Hän on aina yhteistoiminnassa Isänsä kanssa ja hän sanoi: ”Poika ei voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän. Sillä mitä Hän tekee, sitä Poikakin tekee samalla tavalla.” – Joh. 5:19.
Sen lisäksi, että Jeesus Kristus on elävien tuomari, hänet on valtuutettu myös kuolleitten tuomariksi. Kristitty apostoli Paavali sanoi ateenalaisille: ”Hän [Jumala] on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on varannut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.” (Apt. 17:31) Jotta Jeesus Kristus voisi tuomita kuolleet, hänen täytyy kyetä kutsumaan heidät eteensä, ja sen hän toteuttaa herättämällä heidät kuolleista. Hän itse sanoi: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.” – Joh. 5:28, 29.
Milloin tämä tapahtuu? Sen jälkeen kun pahat ihmiset on tuhottu ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”, Saatana ja hänen demoninsa on sidottu ja heitetty syvyyteen ja kun Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotinen hallituskausi on alkanut. (Ilm. 16:14; 19:11–21; 20:1–3) Tämän hallituskauden ajan ihmissuku on Jeesuksen Kristuksen hallussa, ja hän tuomitsee ihmiset elämään – täydellisyyden saavuttamiseen – tai kuolemaan – niiden ansaitessa kuoleman, jotka eivät käytä hyväkseen elämän varauksia. Apostoli Paavali sanoo, että ”hänen täytyy hallita kuninkaana, kunnes Jumala on pannut kaikki viholliset hänen jalkojensa alle. Viimeisenä vihollisena tehdään tyhjäksi kuolema.” (1. Kor. 15:25, 26) Kristuksella on valta tuomita ja voima tuhota ne, jotka ovat tottelemattomia Jumalan laeille ja jotka kieltäytyvät kunnioittamasta sitä kuninkaanvaltaa, jonka Jumala on antanut hänelle. Hän tekee tyhjäksi jopa kuoleman. Koska synti on kuoleman aiheuttaja, hän poistaa kaiken Aadamilta perityn synnin niiltä, jotka ovat tottelevaisia hänelle. (Room. 6:23; 1. Kor. 15:56) Hän saattaa heidät täydellisyyteen, ja kun hän julistaa heidät täydellisiksi, he ovat yhtä täydellisiä kuin ensimmäinen ihminen Aadam luotaessa. Kristus tekee kaiken tämän työn tuhannen vuoden aikana. Ja itse asiassa hän suorittaa kaikkea tuomintaa jo nyt. – Joh. 5:30.
Kristus ei tee kuitenkaan tätä omaksi kunniakseen. Hän tekee sen kaiken voidakseen esittää täydellisyyteen saatetun ihmissuvun Jehovalle Hänen kaikkeudenperheensä vanhurskaina jäseninä. Kaikkihan kuuluu todellisuudessa Jumalalle, koska hän on Luoja. (Ilm. 4:11; Jes. 40:25, 26; Ps. 50:10–12) Kristuksen tuhatvuotisesta hallituskaudesta sanotaan: ”Sitten tulee loppu, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen tehtyään tyhjäksi kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman”, ja ”kun kaikki on alistettu hänen alaisuuteensa, silloin Poika itsekin alistuu Hänen alaisuuteensa, joka alisti hänen alaisuuteensa kaiken, jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle”. (1. Kor. 15:24, 28) Millaista iloa Kristuksen täytyykään tuntea odottaessaan tätä tapahtumaa!
Jeesuksella Kristuksella ei ole siten mitään hävettävää, kun hän luovuttaa Valtakunnan Jumalalle, kaiken todelliselle Alistajalle. Mutta senkin jälkeen kun Jeesus on saattanut loppuun tuhatvuotisen hallituskautensa ja siihen liittyvän tuominnan, pitää edelleen paikkansa, että ”Jumala on Se, joka julistaa heidät vanhurskaiksi”. (Room. 8:33) Sopusoinnussa tämän perustotuuden kanssa Jehova nyt ryhtyy panemaan loppukoetukselle niitä, jotka Jeesus Kristus luovuttaa hänelle ja jotka ovat inhimillisessä täydellisyydessä. Tämän ratkaisevan koetuksen toteuttamiseksi Saatana ja hänen demoninsa päästetään vapaaksi syvyydestä, jossa he ovat olleet vangittuina tuhat vuotta. Sitten ne, jotka itsekkäästi antavat myöten koetuksessa, jonka nämä demonit aiheuttavat heille, tuhotaan ”toisessa kuolemassa”, josta ei saa ylösnousemusta. (Ilm. 20:7–15) Mutta ne, jotka säilyttävät nuhteettomuutensa ja kannattavat uskollisesti Jehovan kaikkeudensuvereenisuutta, palkitaan. Hän ”julistaa heidät vanhurskaiksi” ja antaa heille ikuisen elämän lahjan inhimillisessä täydellisyydessä paratiisimaassa.
TARVE TUNNUSTAA KRISTUKSEN ASEMA NYT
Sen lisäksi että Jeesus nyt on Ylimmäinen Pappi, hän on kristillisen seurakunnan Pää. (Kol. 1:18) Vaikka onkin vanhimpia ja ”lahjoja ihmisinä”, jotka auttavat suuresti seurakunnan jäseniä, he ovat vain palvelijoita, jotka palvelevat perheen kaltaisen seurakunnan tarpeita. (Ef. 4:8; Luuk. 22:26; 1. Kor. 3:5) On muistettava, että he eivät muodosta päätä, he eivät ole ’meidän uskomme herroja’, niitä joilta hengellinen ravintomme tulee, vaan ainoastaan työtovereita Kristuksen alaisuudessa. (2. Kor. 1:24) Apostoli Paavali sanoi: ”Olipa Jumalan lupauksia miten paljon tahansa, niistä on tullut ’kyllä’ [myönteisiä, täyttyneitä, toteutuneita] hänen [Jeesuksen Kristuksen] välityksellään.” (2. Kor. 1:20) Lisäksi ’Kristukselta on tullut meille viisaus Jumalalta sekä vanhurskaus ja pyhitys ja vapautus lunnaiden perusteella’. – 1. Kor. 1:30.
Meidän täytyy sen tähden tunnustaa Kristus todelliseksi, ei taustalla olevaksi, vaan sellaiseksi, joka on meidän kanssamme Jumalan pääedustajana huolehtimassa meistä, vahvistamassa ja suojelemassa meitä kaikkina aikoina. Meidän pitäisi tajuta hänen läheisyytensä. Hän auttaa meitä vaikeissa ratkaisuissa. Kun kohtaamme ankaraa vastustusta, hän antaa meille ”suun ja viisauden, jota kaikki [meitä] vastaan olevat yhdessäkään eivät pysty vastustamaan eivätkä kiistämään”. – Luuk. 21:15.
Johanneksen 6:51:ssä Jeesus Kristus osoittaa ihmismaailman riippuvaisuuden hänestä sanoilla, jotka hän puhui juutalaisille: ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta; jos joku syö tätä leipää, hän tulee elämään ikuisesti; ja todellakin se leipä, jonka minä tulen antamaan, on minun lihani maailman elämän puolesta.”
Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana kaikilla hänen maallisilla alamaisillaan, niillä jotka säilyvät elossa tulevassa ”suuressa ahdistuksessa” ja niillä jotka herätetään kuolleista, on etu syödä tätä taivaallista mannaa ilmaisemalla uskoa Kristuksen täydellisen ihmiselämän uhriin ikuinen elämä silmämääränä. – Ilm. 7:14, 15; Joh. 5:28, 29.
Meidän tulisi siksi pitää mielessämme se asema, johon Jehova on asettanut Poikansa. Meidän pitäisi tutkia hänen sanojaan Raamatusta ja noudattaa huolellisesti hänen ohjaustaan. Jokaisen vanhimman pitäisi aina luottaa Kristuksen johtoon, hänen esimerkkiinsä, hänen ohjaukseensa ja hänen sanoihinsa, koska Hän on seurakunnan Pää. – Kol. 1:18.
Me muistamme aina, että Jehovaa tulee palvoa mutta että Jumala on halunnut antaa kunnian Pojalleen. (Joh. 5:23) Jeesuksen uhrin ja hänen työnsä tarkoitus oli juuri kääntää ihmiskunta Jehovan tosi palvontaan ja ennallistaa ihmiset täydellisyyteen Jumalan kunniaksi. Kaikki tämä koituu ihmiskunnan onneksi, ihmiskunnan jota Jumala ja hänen Poikansa rakastavat ja jonka puolesta Jumala antoi Poikansa. Poika oli halukas yhteistoimintaan alistumalla kärsimykseen, jotta me voisimme elää. – Joh. 3:16.