Natanael mies jossa ei ollut vilppiä
OLISI todella suuri kunnia miehelle, jos häntä sanottaisiin tosi israelilaiseksi, jossa ei ole vilppiä. Vielä suurempi kunnia olisi, jos kiitoksen esittäisi sellainen, jonka arvostelua pidettäisiin paljon merkityksellisempänä kuin toisten arvostelua. Natanael, joka tunnettiin myös Bartolomeuksena, sai niin suuren kunnian. Itse Jumalan Poika sanoi hänestä: ”Katso, varmasti israelilainen, jossa ei ole vilppiä.” – Joh. 1:47.
Jeesus Kristus sanoi nämä sanat, ennen kuin Natanaelista tuli yksi kahdestatoista apostolista. Apostoli Johanneksen kirjoittaman kertomuksen mukaan Jeesus oli kutsunut Filippuksen seuraajakseen. Filippus puolestaan etsi esiin ystävänsä Natanaelin ja paljasti hänelle iloisen uutisen: ”Olemme löytäneet sen, josta Mooses Laissa ja Profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista.” – Joh. 1:45.
Se kuulosti Natanaelista uskomattomalta. Hän vastasi: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” (Joh. 1:46a) Hän tunsi epäilemättä hyvin seuraavat Miikan ennustuksen sanat: ”Sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.” (Miika 5:1) Niinpä hänen ei ehkä ollut helppo heti hyväksyä sitä seikkaa, että Messias liittyisi lähellä sijaitsevaan galilealaiseen Nasaretin kaupunkiin. Natanaelin kysymys ilmaisi, että kaupungilla ei ollut mitään sellaista, mikä olisi suositellut sitä paikaksi, josta voisi odottaa jotain hyvää. Varmaankaan Nasaret ei voisi olla kaupunki, josta Laissa ja Profeetoissa ennustettu tulisi.
Filippus ei väitellyt Natanaelin kanssa asiasta, vaan sanoi hänelle: ”Tule ja katso.” On kiitettävää, että Natanael ei antanut ennakkoasenteensa olla esteenä avomieliselle asian tutkimiselle, vaan menetteli ystävänsä kehotuksen mukaan. Kun Jeesus näki Natanaelin, hän sanoi: ”Katso, varmasti israelilainen, jossa ei ole vilppiä.” (Joh. 1:46b, 47) Vaikka kaikki Jaakobin jälkeläiset ovat israelilaisia, niin kaikki eivät ole israelilaisia sanan täydessä merkityksessä. Nimi ”Israel” tarkoittaa ’Jumalan kanssa taistelijaa [hellittämätöntä taistelijaa]’, ja se annettiin Jaakobille sen jälkeen, kun hän oli painiskellut enkelin kanssa saadakseen itselleen siunauksen. Toisin kuin Jaakobin veli Eesau, Jaakob arvosti pyhiä asioita ja oli halukas ponnistelemaan kovasti saadakseen Jumalan suosion. (1. Moos. 32:22–28; Hepr. 12:16) Tosi israelilaisena Natanaelilla oli siis uskoa ja arvostusta Jumalan lupauksia kohtaan. Hän ei ollut israelilainen vain syntyperältään, vaan teossa ja totuudessa, ja hän ilmaisi pitävänsä kiinni Jumalan tahdosta samalla tavalla kuin hänen esi-isänsä Jaakob. Natanaelissa ei ollut mitään vilppiä, ulkokultaisuutta tai petosta. Hän oli Jeesuksen Kristuksen arvion mukaan rehti mies.
Miten Natanael suhtautui siihen? Hän vastasi kysymyksellä: ”Mistä minut tunnet?” Niin, millä perusteella Jeesus esitti tällaisen lausunnon? Sitten Jumalan Poika antoi vastauksen: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit viikunapuun alla, minä näin sinut.” (Joh. 1:48) Natanael ymmärsi heti. Siinä, minkä vuoksi hän oli viikunapuun alla, oli todiste siitä, että hän oli tosi israelilainen ilman vilppiä. Niinpä Jeesuksen sanat olivat hänelle henkilökohtainen todistus, joka vahvisti, että puhujalla oli yliluonnollista tietoa. Me emme tiedä, oliko Natanael syventynyt mietiskelyyn tai rukoukseen puunoksien alla. Mutta se, mitä viikunapuun alla tapahtui, oli luonteeltaan sellaista, että se muodosti Natanaelin mielessä lujan perustan sille, mitä Jumalan Poika sanoi hänestä.
Jeesuksen sanojen sisällys poisti kaiken epäilyn Natanaelin mielestä ja sydämestä. Lujaa uskoa ilmaisten hän sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin Kuningas.” – Joh. 1:49.
Siitä lähtien Natanael näki täyttyneinä Jeesuksen Kristuksen seuraavat sanat: ”Uskotko sinä siksi, että sanoin nähneeni sinut viikunapuun alla? Sinä tulet näkemään suurempia kuin nämä.” (Joh. 1:50) Kotikaupungissaan Galilean Kaanassa pidetyissä häissä Natanael näki omin silmin Jeesuksen ensimmäisen ihmetyön, veden muuttamisen parhaimmanlaatuiseksi viiniksi. (Joh. 2:1–11; 21:2) Niiden yhdentoista muun ohella, jotka myöhemmin nimitettiin apostoleiksi, Natanael näki Jeesuksen parantavan sairaita, karkottavan demoneita ja jopa herättävän kuolleita. Muiden apostolien tavoin Natanael sai voimaa suorittaa ihmetekoja ja osallistua sykähdyttävän uutisen julistamiseen: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 10:1–8) Lisäksi Natanael hyötyi Jeesuksen antamasta opetuksesta ja valmennuksesta Kristuksen maanpäällisen palveluksen aikana.
Aivan samoin kuin Jumalan Poika tunsi Natanaelin sydämen, hän tietää kaikkien niiden todellisen vaikuttimen, jotka nykyään sanovat olevansa hänen opetuslapsiaan. (Ilm. 2:23) Pyrkikäämme siksi olemaan ihmisiä, joissa ei ole vilppiä, jotta Natanaelin tavoin tulisimme näkemään suurempia kuin ne ovat, mitä näimme, kun alun perin tunnustimme uskomme Jehova Jumalaan ja hänen Poikaansa.