’Missä ne muut yhdeksän ovat?’
NIIDEN välistä vastakohtaisuutta, jotka ilmaisevat arvostusta ja jotka eivät ilmaise, valaistiin hyvin Raamatun kertomuksessa kymmenestä lepratautisesta, jotka Jeesus Kristus paransi. Lepratautiset, joita Laki kielsi tulemasta kenenkään lähelle, huusivat Jeesukselle, kun hän oli saapumassa kylään. He anoivat häntä osoittamaan heille armoa. Jeesus näki heidän olevan lepratautisia ja sanoi heille: ”Menkää ja näyttäkää itsenne papeille.” Mitä tapahtui? Henkeytetty kertomus jatkaa:
”Kun he sitten olivat menossa pois, he puhdistuivat. Nähtyään parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin kirkastaen suureen ääneen Jumalaa. Ja hän lankesi kasvoilleen Jeesuksen jalkoihin kiittäen häntä; hän oli lisäksi samarialainen. Vastaukseksi Jeesus sanoi: ’Eivätkö ne kymmenen puhdistuneet? Missä sitten ne muut yhdeksän ovat? Eikö ollut muita, jotka olisivat kääntyneet takaisin antamaan kunniaa Jumalalle, kuin tämä toisen kansan mies?’” – Luukas 17:11–19.
’Kuinka surullista!’ huudahtanet. ’Kaikki kymmenen parantuivat, mutta vain yksi ilmaisi arvostuksensa.’ Tosiaankin meidän kaikkien pitäisi suhtautua vakavasti siihen läksyyn, jonka saamme Jeesuksen huomautuksista ja kysymyksestä ’Missä ne muut yhdeksän ovat?’ Ja tämän tapahtuman pitäisi saada meidät ilmaisemaan arvostusta.
Arvostuksen osoittaminen perheenjäseniä kohtaan
Meillä on monia tilaisuuksia ilmaista arvostusta toisia kohtaan, myös ystäviä ja perheenjäseniä kohtaan. Voimme ilmaista arvostavamme pieniäkin asioita: odottamatta saamaamme lahjaa, ystävän käyntiä, maukasta ateriaa tai sitä, että joku pesee ja silittää vaatteemme.
Lapset, te voitte osoittaa arvostusta vanhempianne kohtaan. Miten? Suorittamalla askareenne viivyttelemättä ja nurisematta, pitämällä huoneenne siistinä ja vaatteenne puhtaina. Te voitte osoittaa kiitollisuutta saamastanne koulutuksesta seuraamalla tarkkaavaisesti opetusta koulussa ja lukemalla hyvin kotiläksynne. Eräässä maassa tehdyn arvion mukaan lapsen kasvattaminen 18-vuotiaaksi maksaa 243 000 markkaa. Milloin viimeksi ilmaisit olevasi kiitollinen vanhemmillesi kaikesta siitä, mitä he ovat tehneet hyväksesi?
Vanhemmat, ilmaisetteko te arvostavanne sitä, mitä lapsenne tekevät? Tosin he eivät ehkä ole tehneet jotakin yhtä hyvin kuin te olisitte voineet tehdä sen, mutta heidän ponnistelujensa arvostaminen tekee heidät onnelliseksi. Ja se kannustaa lapsianne parantamaan suorituksiaan vastaisuudessa.
Aviomiehet, muistatteko sanonnan, jonka mukaan ’naisen työ ei ole koskaan tehty’? Kiitätkö siksi vaimoasi, jottei hänen kotityönsä alkaisi tuntua raadannalta? Raamattu sanoo ”kelpo vaimosta”: ”Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä: ’Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä’.” (Sananlaskut 31:10, 28, 29) Aviomies voi ilmaista arvostusta vaimoaan kohtaan monin tavoin, esimerkiksi lähtemällä hänen kanssaan ulos jonakin iltana tai jollakin rakkaudenosoituksella.
Vaimoilla on myös monia tilaisuuksia arvostuksen ilmaisemiseen. Kun mies on hankkimassa elämän välttämättömyyksiä perheelleen, hän joutuu tavallisesti työskentelemään ihmisten kanssa, joiden luonteenlaatu ja tavat vaihtelevat suuresti, ja se voi olla hyvin rasittavaa. Niinpä, kun hän työstä kotiin palatessaan saa lämpimän vastaanoton tai kuulee muutaman arvostuksen sanan vaimonsa suusta sen johdosta, mitä mies on tehnyt perheen hyväksi, niin se varmasti lämmittää hänen sydäntään! Ja kuinka kiitollinen mies voikaan olla siitä, että hänellä on arvostava ja kelpo vaimo! Raamattu sanoo: ”Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.” – Sananlaskut 31:10–12.
Ikääntymässä olevat vanhemmat tulevat myös tähän kuvaan mukaan. He ovat tehneet paljon meidän hyväksemme vuosien mittaan. Lapset ovat ”Herran lahja”, mutta heidän kasvattamisensa on vastuullinen tehtävä. (Psalmit 127:3) Sitä voitaisiin oikeastaan sanoa 20 vuoden valmennusohjelmaksi. Monet eivät kuitenkaan osoita kiitollisuutta vanhempiaan kohtaan kaikkien noiden vuosien aikaisesta palveluksesta ja uhrautuvaisuudesta. Varsin usein iäkkäät vanhemmat työnnetään vanhainkotiin. Joissakin tapauksissa on tietenkin välttämätöntä sijoittaa heitä sellaisiin paikkoihin saamaan ammattimaista hoitoa. Mutta vaikka vieraat hoitajat olisi valmennettu kuinka hyvin tahansa, heidän huolenpitonsa vanhuksista ei yksinään vastaa koskaan sitä, että he saavat olla oman perheensä jäsenten parissa. Niinpä silloin kun on tarpeellista ja mahdollista, me voimme osoittaa erinomaisella tavalla arvostusta iäkkäitä vanhempiamme kohtaan kutsumalla heidät asumaan kanssamme! Apostoli Paavali sanoi sen näin: ”Jos jollakin leskellä on lapsia tai lapsenlapsia, näiden pitäisi ensin oppia täyttämään kristilliset velvollisuutensa omaisiaan kohtaan ja korvaamaan vanhemmilleen se minkä ovat heille velkaa, sillä se on Jumalan tahto.” (1. Timoteukselle 5:3, 4, Uusi testamentti nykysuomeksi) Luonnollisestikin ikääntyvien vanhempien ja isovanhempien tulisi olla yhteistoiminnallisia ja ilmaista arvostusta sitä kohtaan, mitä heidän hyväkseen tehdään.
Perheen ulkopuolella
Kuinka sydäntämme lämmittääkään, kun perheenjäsenet osoittavat meille kiitollisuutensa jostakin, mitä olemme sanoneet tai tehneet! Samoin perheemme ulkopuolella olevien sydäntä lämmittää se, että ilmaisemme arvostavamme heitä ja sitä, mitä he tekevät tai sanovat. Arvostusta voidaan ilmaista niin lukuisissa eri tilanteissa, että on mahdotonta mainita niitä kaikkia.
Ehkä olet viime aikoina alkanut ymmärtää paremmin Raamattua siksi, että tutkit sitä henkilökohtaisesti ja olet Jehovan todistajien yhteydessä. Eikö olekin hengellisesti palkitsevaa hankkia Jumalan sanan tuntemusta? Varmaankin arvostat sitä. Entä miten suhtaudut kristittyihin tovereihisi, joita sinulla nyt on? Raamattu sanoo, että Jehova Jumala ’liikuttaa kaikki pakanakansat’ ja että kaikkien kansojen ”kalleudet” tulevat hänen palvontahuoneeseensa. Ilmeisesti nämä ”kalleudet” ovat ihmisiä, jotka virtaavat ”Jehovan huoneen vuorelle” ja palvovat häntä nyt ”hengessä ja totuudessa”. (Jesaja 2:2–4, UM; Haggai 2:7; Johannes 4:23, 24) He ovat rakkaudellisia, rehellisiä, rehtejä ja täysin omistautuneita Jumalalle ja hänen vanhurskaille periaatteilleen. Ajattelehan sitä! Maailmassa, jonka tunnuspiirteitä ovat rakkaudettomuus, epärehellisyys ja kiittämättömyys, sinulla on etu saada erinomaisia jumalisia tovereita. (2. Timoteukselle 3:1–5) Eikö heidän seuraansa tule syvästi arvostaa? Varmasti tulee.
Toisaalta, olemme ehkä vaeltaneet kristillistä elämäntietä monien vuosien ajan. Ajatelkaamme silloin niitä, jotka ovat olleet uskollisia kristittyjä tovereitamme jonkin aikaa. Olisi varmasti sopivaa kiittää heitä heidän monista sanoin ja teoin ilmaisemistaan huomaavaisuudenosoituksista. Olemmeko olleet vieraina heidän kodissaan? Tai olemmeko aterioineet heidän kanssaan? Jos olemme, niin eikö kiitollisuutta ilmaisevien sanojen lisäksi olisi sopivaa kirjoittaa muutama sana tai lähettää kortti arvostuksen ilmaukseksi?
Epäilemättä jokainen meistä voi löytää monia tapoja, joilla voimme tehdä itsemme ja toiset onnellisemmiksi osoittamalla vilpittömästi arvostustamme. Osoittautukaamme siksi sen yhden parantuneen lepratautisen kaltaiseksi, joka osoitti todella arvostuksen henkeä. Älkäämme olko kiittämättömiä, niin kuin ne muut parannetut lepratautiset, joista Jeesus kysyi: ’Missä ne muut yhdeksän ovat?’
On ilmeisen selvää, että meidän tulisi osoittaa arvostusta toisia ihmisiä kohtaan. Entä sitten Häntä kohtaan, joka on kaiken tehnyt? (Ilmestys 4:11) Mitä syitä meillä on olla kiitollinen hänelle? Ja miten voimme osoittaa arvostuksemme Jehova Jumalaa kohtaan?