Jehovan riemuvuosi on meille ilon aikaa
”Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; – – se olkoon teille pyhä; – – niin te saatte turvallisesti asua maassa.” – 3. MOOSEKSEN KIRJA 25:10–12, 18.
1. Mitä on kirjoitettu Vapauden kelloon, ja mistä nuo sanat on otettu?
ASUTPA missä tahansa, olet saattanut kuulla tunnetusta Vapauden kellosta, joka on Philadelphiassa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. The World Book Encyclopedia sanoo, että tätä kelloa ”soitettiin 8. heinäkuuta 1776 yhdessä muiden kirkonkellojen kanssa, kun ilmoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta. Kelloon kirjoitetut sanat ’Julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille’ ovat Raamatusta (3. Mooseksen kirja 25:10).”
2. Mitä ajattelet vapautuksen odotteesta, mutta mitä ongelmia voi syntyä sen suhteen?
2 Vapautus viehättää edelleenkin suuresti ihmisiä. Todennäköisesti sinäkin iloitsisit voidessasi odottaa todellista vapautusta – vääristä käsityksistä, poliittisesta painostuksesta tai sorrosta sekä vanhuuden ja sairauden heikentävistä, kuolemaan johtavista vaikutuksista. Jos tällainen vapautus miellyttää sinua, sinulla on hyvä syy iloon, ja pian siihen on vielä suurempi syy. ’Miten se voi olla mahdollista?’ saatat kysyä, koska yksikään hallitus ei ole vielä saanut aikaan täyttä vapautta eivätkä tiedemiehet sen enempää kuin lääkäritkään voi estää vanhenemista, sairautta ja lopulta koittavaa kuolemaa. Mutta sanomme vielä kerran, että sinulla on perusta todellisesta vapautuksesta iloitsemiseen. Ymmärtääksesi miten se on mahdollista tarkastele tärkeää taustatietoa, joka voi koskea sinua – nyt ja tulevaisuudessa.
3. Mikä oli riemuvuosi, ja mitä sen aikana tapahtui?
3 Edellä lainatussa jakeessa käytetään sanaa ”riemuvuosi”. Riemuvuosi oli Israelin maalle vuoden pituinen sapattijakso. Se seurasi yhteensä 49 vuoden aikana vietettyjen seitsemän maanviljelystä koskevan sapattivuoden sarjaa. 50. vuosi, riemuvuosi, oli tämän sapatinviettosarjan huipennus maalle, jonka Jehova oli antanut kansalleen täyttäen sen esi-isälle Aabrahamille, ”Jehovan ystävälle”, annetun lupauksen. (Jaakob 2:23; Jesaja 41:8) Riemuvuotena julistettiin vapautus koko maassa. Tämä merkitsi vapautta kaikille israelilaisille, jotka olivat myyneet itsensä orjuuteen maksaakseen velkansa. Toinen riemuvuoden piirre oli se, että kaikki perintömaa, joka oli myyty (todennäköisesti taloudellisten vastoinkäymisten vuoksi), saatiin takaisin. – 3. Mooseksen kirja 25:1–54.
4. Milloin riemuvuodesta ilmoitettiin ja miten?
4 Tätä taustaa vasten voit ymmärtää, miksi riemuvuosi oli vapautuksen juhlavuosi. Siitä ilmoitettiin soittamalla pasuunaa sovituspäivänä.a Mooses kirjoitti 3. Mooseksen kirjan 25:9, 10:ssä: ”Seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasunan raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasunan soida koko maassanne. Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.” Vuonna 1473 eaa. Joosua johdatti israelilaiset Jordanin poikki Luvattuun maahan, jossa heidän piti viettää riemuvuotta.
Alustava vapaus julistettiin
5. Mitä vapautuksen ja riemuvuoden piirteitä me tarkastelemme?
5 Edellä kerrottu voi tuntua muinaiselta historialta, jolla ei ole suurtakaan merkitystä meidän elämällemme, varsinkaan jos emme ole juutalaista syntyperää. Jeesus Kristus antoi kuitenkin meille perustellun syyn odottaa suurempaa riemuvuotta. Juuri sen perusteella me voimme iloita vapautuksesta. Ymmärtääksemme miten se on mahdollista meidän täytyy tajuta, miten Jeesus ensimmäisellä vuosisadalla sai aikaan vapautuksen kahdella tavalla. Sitten tarkastelemme sitä, miten ne vastaavat kahta meidän elinaikanamme koittavaa vapautusta, jotka kuitenkin tapahtuvat paljon suuremmassa mitassa ja antavat meille paljon suuremman syyn iloon.
6, 7. a) Mitä suurenmoisia kehitysvaiheita Jesajan 61:1–7 ennusti? b) Miten Jeesus ilmaisi, että Jesajan ennustus täyttyi parhaillaan?
6 Vaikka Jesajan 61:1–7 ei puhunutkaan suoranaisesti muinaisesta riemuvuodesta, se viittasi profeetallisesti tulevaan vapautukseen: ”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia – –; heillä on oleva iankaikkinen ilo.” Mutta miten ja milloin tämä ennustus täyttyisi?
7 Kun Jeesus Kristus oli viettänyt pääsiäistä vuonna 30, hän meni sapattipäivänä synagogaan. Siellä hän luki osan Jesajan ennustusta ja sovelsi sen itseensä. Luukkaan 4:16–21 sanoo muun muassa: ”Hän avasi kirjakäärön ja löysi kohdan, jossa oli kirjoitettuna: ’Jehovan henkeä on minun päälläni, koska hän on voidellut minut julistamaan hyvää uutista köyhille, hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangeille vapautusta ja sokeille näön palautusta, lähettämään muserretut vapautettuina pois, saarnaamaan Jehovan otollista vuotta.’ – – Sitten hän alkoi sanoa heille: ’Tänään tämä raamatunkohta, jonka juuri kuulitte, on täyttynyt.’”
8. a) Minkä alustavan vapautuksen Jeesus sai aikaan? b) Miten tätä valaistaan Johanneksen 9:1–34:ssä?
8 Jeesuksen julistama hyvä uutinen sai aikaan hengellisen vapautuksen niille juutalaisille, jotka ottivat sen vastaan. Kun heidän silmänsä avautuivat näkemään, mitä tosi palvonta todellisuudessa merkitsi ja vaati, he vapautuivat monista erheellisistä käsityksistä. (Matteus 5:21–48) Tällä vapaudella oli suurempi arvo kuin fyysisillä parantamisilla, joita Jeesus sai aikaan. Vaikka Jeesus siis avasikin erään sokeana syntyneen miehen silmät, niin tuo mies sai pysyvämpää hyötyä siitä, että hän tajusi Jeesuksen olevan Jumalan luota tullut profeetta. Tuon miehen uusi vapaus erosi jyrkästi niiden uskonnollisten johtajien tilasta, jotka olivat perinteidensä ja erheellisten uskomustensa orjuuttamia. (Johannes 9:1–34; 5. Mooseksen kirja 18:18; Matteus 15:1–20) Tämä oli kuitenkin vain alustavaa vapautta. Jo ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksen oli määrä auttaa erään toisenlaisen vapautuksen saamisessa, joka vastasi muinaisen Israelin riemuvuotta. Miksi on järkevää päätellä näin?
9. Mihin orjuuden muotoon jäivät nekin, jotka oli vapautettu hengellisesti?
9 Jeesus sanoi aikaisemmin sokeana olleelle miehelle: ”Tätä tuomiota varten minä olen tullut tähän maailmaan: jotta ne, jotka eivät näe, näkisivät ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi.” Sitten hän sanoi fariseuksille: ”Jos olisitte sokeita, teillä ei olisi syntiä. Mutta nyt te sanotte: ’Me näemme.’ Teidän syntinne pysyy.” (Johannes 9:35–41) Kuolemaan johtava synti oli yhä suuri ongelma, aivan kuten se on nykyäänkin. (Roomalaisille 5:12) Juutalaiset, apostolit heidän joukossaan, jotka hyötyivät alustavasta vapautuksesta, hengellisestä vapautuksesta, jonka Jeesus sai aikaan, pysyivät epätäydellisinä. He olivat edelleen synnin ja siitä johtuvan kuoleman orjuuttamia. Voisiko Jeesus muuttaa tilanteen? Muuttaisiko hän? Ja jos muuttaisi, niin milloin?
10. Minkä lisävapauden Jeesus lupasi tuottaa?
10 Jeesus oli sanonut aikaisemmin: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani, ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.” Hänen juutalaiset kuulijansa vastasivat: ”Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä milloinkaan ole olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sanot: ’Te tulette vapaiksi’?” Jeesus vastasi: ”Totta totisesti minä sanon teille: jokainen synnin tekijä on synnin orja. Lisäksi orja ei pysy huonekunnassa ikuisesti; poika pysyy ikuisesti.” (Johannes 8:31–36) Siksi lihallinen polveutuminen Aabrahamista ei voinut vapauttaa juutalaisia synnin orjuudesta. Jeesus esitti tämän vapautta koskevan historiallisen julistuksen kiinnittääkseen huomion johonkin, mikä oli tulossa ja mikä olisi suurempaa kuin se, mitä israelilaiset kokivat minään riemuvuotena.
Kristillinen riemuvuosi alkaa
11. Miksi kiinnostuksemme kristilliseen riemuvuoteen keskittyy vuoteen 33?
11 Juutalaiset eivät ymmärtäneet, että Mooseksen välityksellä tehdyn lakiliiton riemuvuosi esikuvasi suurempaa riemuvuotta. (Kolossalaisille 2:17; Efesolaisille 2:14, 15) Tämä kristityille tarkoitettu riemuvuosi käsittää ”totuuden”, joka voi vapauttaa ihmiset – totuuden, joka keskittyy Poikaan, Jeesukseen Kristukseen. (Johannes 1:17) Milloin tätä suurempaa riemuvuotta, joka voisi saada aikaan vapauden jopa synnistä ja sen vaikutuksista, alettiin viettää? Vuoden 33 keväällä, helluntaipäivänä. Se tapahtui kymmenen päivää sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen esittämään uhrinsa ansion Jehova Jumalalle. – Heprealaisille 9:24–28.
12, 13. Mitä sellaista tapahtui Jeesuksen kuoleman jälkeen, mikä pian tuotti hänen opetuslapsilleen ainutlaatuisen kokemuksen?
12 Ennen Jeesusta ei yhtäkään ihmisluomusta ollut herätetty kuolleista jatkamaan elämää ikuisesti. (Roomalaisille 6:9–11) Sen sijaan kaikki nukahtivat kuolemaan ja nukkuisivat edelleen, kunnes tulisi aika herättää ihmisperhe kuolleista. Kun Jeesus Kristus herätettiin kuolleista Jumalan voimalla, hänestä tuli henkeytetyn Raamatun sanojen mukaisesti ”ensi hedelmä kuolemaan nukahtaneista”. – 1. Korinttolaisille 15:20.
13 Viidenkymmenen päivän kuluttua Jeesuksen ylösnousemuksesta saatiin todiste siitä, että kuolleista herätetty Jeesus Kristus oli noussut taivaisiin ja saapunut Jehova Jumalan läsnäoloon täydellisen ihmisuhrinsa arvo mukanaan ja että hän oli käyttänyt sitä ihmiskunnan hyödyksi. Se tapahtui helluntaina vuonna 33. Jeesuksen ohjeita noudattaen noin 120 opetuslasta oli kokoontunut Jerusalemiin. Silloin Kristus vuodatti pyhää henkeä näihin opetuslapsiin Jooelin 2:28, 29:n täyttymykseksi. Heidän päänsä yläpuolella leijui ikään kuin tulisia kieliä, ja he alkoivat puhua heille itselleen vieraita kieliä. (Apostolien teot 2:16–21, 33) Tämä todisti, että kuolleista herätetty Jeesus Kristus oli noussut taivaisiin ja astunut Jumalan läsnäoloon mukanaan täydellisen ihmisuhrin arvo, jota käytettäisiin ihmiskunnan hyödyksi.
14. a) Millaisessa asemassa Kristuksen opetuslapset olivat liittoihin nähden? b) Mikä huomattava siunaus sisältyi uuteen liittoon?
14 Mitä seurauksia siitä oli noille opetuslapsille? Ensinnäkin heidät vapautettiin Mooseksen välityksellä tehdystä lakiliitosta, jonka Jumala oli tehnyt luonnollisen Israelin kansan kanssa mutta jonka hän oli nyt kumonnut naulitsemalla sen Jeesuksen kidutuspaaluun. (Kolossalaisille 2:13, 14; Galatalaisille 3:13) Tuon liiton tilalle astui uusi liitto, jota ei tehty luonnollisen Israelin kansan kanssa, vaan hengellisen Israelin uuden ”kansan” kanssa. (Heprealaisille 8:6–13; Galatalaisille 6:16) Tämä uusi liitto, jonka Jeremian 31:31–34 oli ennustanut, järjestettiin muinaista profeettaa Moosesta suuremman välittäjän kautta. Koska olemme kiinnostuneita vapautuksesta, meidän tulisi panna merkille erityisesti yksi piirre tässä uudessa liitossa. Apostoli Paavali kiinnitti huomion siihen kirjoittaessaan: ”’Tämä on se liitto, jonka teen heidän hyväkseen niiden päivien jälkeen – – heidän syntejään ja laittomia tekojaan en suinkaan palauta enää mieleeni.’ Mutta missä on näiden anteeksianto, siellä ei ole enää uhrilahjaa synnin edestä.” – Heprealaisille 10:16–18.
15. Miksi voidaan sanoa, että voidelluille alkoi kristillinen riemuvuosi helluntaina vuonna 33? (Roomalaisille 6:6, 16–18)
15 Jeesus kiinnitti huomion tähän vapautukseen synnistä sanoessaan: ”Jos siis Poika vapauttaa teidät, niin te tulette olemaan todella vapaita.” (Johannes 8:36) Kuvittelehan – vapaus synnistä tehtiin mahdolliseksi Kristuksen uhrin perusteella! Helluntaipäivästä lähtien Jumala julisti uskovat vanhurskaiksi ja otti heidät sitten hengellisiksi lapsikseen, joilla on odote hallita Kristuksen kanssa taivaassa. Paavali selittää: ”Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa, vaan te saitte lapseksioton hengen – –. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta Kristuksen perijätovereita.” (Roomalaisille 8:15–17) Kristillinen riemuvuosi oli selvästi alkanut voidelluille kristityille.
16. Mitä lisäsiunauksia ja -odotteita oli kristillistä riemuvuotta viettävillä?
16 Vuoden 33 helluntaipäivänä tuli siis olemassaoloon uusi hengellisen Israelin kansa. Se koostui ihmisistä, joiden synnit oli annettu anteeksi Kristuksen uhriveren perusteella. (Roomalaisille 5:1, 2; Efesolaisille 1:7) Kuka meistä voisi kiistää sen, että nuo uuteen liittoon otetut hengellisen Israelin ensimmäiset jäsenet kokivat ihmeellisen vapautuksen saamalla syntinsä anteeksi? Jumala teki heistä ”valitun heimon, kuninkaallisen papiston, pyhän kansan, erikoisomaisuudeksi otetun kansan”, jotta he julistaisivat ”laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui [heidät] pimeydestä ihmeelliseen valoonsa”. (1. Pietari 2:9) Heidän liharuumiinsa tosin olivat yhä epätäydellisiä, ja he kuolisivat aikanaan. Mutta nyt kun Jumala oli julistanut heidät vanhurskaiksi ja ottanut heidät hengellisiksi lapsikseen, heidän lihallinen kuolemansa olisi vain ”vapauttaminen”, jonka takia heidät voitaisiin herättää kuolleista Kristuksen ”taivaalliseen valtakuntaan”. – 2. Timoteukselle 4:6, 18.
17, 18. Miksi kristillisenä riemuvuotena tapahtuva vapautus oli arvokkaampi kuin se alustava vapaus, jota Jeesus julisti?
17 Sillä alustavalla askeleella, jonka välityksellä uskovia juutalaisia vapautettiin erheellisistä käsityksistä ja tavoista, oli suuri arvo. Olemme kuitenkin havainneet, että Jeesus meni tuota hengellistä vapautusta pitemmälle. Vuoden 33 helluntaista lähtien hän vapautti uskovia ”synnin ja kuoleman laista”. (Roomalaisille 8:1, 2) Näin alkoi kristillinen riemuvuosi voidelluille kristityille. Tämä oli todella paljon arvokkaampi vapautus, sillä siihen sisältyi odote elämästä taivaassa Kristuksen perijätovereina.
18 Olemme tähän mennessä tarkastelleet ensimmäisellä vuosisadalla vallinneen kristillisen vapauden kahta piirrettä, jotka epäilemättä antoivat syyn iloon. Ja ensimmäisen vuosisadan uskovat tosiaan iloitsivat. (Apostolien teot 13:44–52; 16:34; 1. Korinttolaisille 13:6; Filippiläisille 4:4) Se piti erityisesti paikkansa heidän osallisuudestaan kristilliseen riemuvuoteen, joka avasi heille tien ikuisien siunauksien saamiseen taivaissa. – 1. Pietari 1:3–6; 4:13, 14.
19. Mitä kysymyksiä jää niiden kristittyjen suhteen, jotka eivät ole hengestä siinneitä, ja mikä ilmaisee heidän saavan osansa Jumalan aikaansaamasta vapautuksesta?
19 Mutta miten sitten useimmat nykyään elävät tosi kristityt sopivat tähän kuvaan, koska heitä ei ole julistettu vanhurskaiksi elämään eikä voideltu pyhällä hengellä? Raamatun perusteella on syytä odottaa heille suurimittaista vapautusta, joka kuuluu kristilliseen riemuvuoteen. Palauta mieleesi Apostolien tekojen 3:20, 21: ”Jeesus, joka taivaan tosin täytyy pitää itsellään kaiken sen ennallistamisen aikoihin saakka, mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla.” (Vrt. Apostolien teot 17:31.) Samoin Johannes, voideltu apostoli, joka nautti jo kristillisestä riemuvuodesta, kirjoitti Jeesuksesta Kristuksesta: ”Hän on sovitusuhri meidän syntiemme edestä, eikä kuitenkaan vain meidän, vaan myös koko maailman syntien.” (1. Johannes 2:2) Merkitseekö tämä sitä, että monet nykyajan uskolliset kristityt, joilla ei ole taivaallista toivoa, voivat iloita kristillisestä vapaudesta? Saadaanko se vasta tulevaisuudessa, vai onko meillä jo nyt syytä iloita? Me voimme saada sen selville tutkimalla kristillisen vapautuksen eri piirteitä ja riemuvuotta, jolla on erityinen merkitys nykyään eläville tosi palvojille.
[Alaviitteet]
a Vuotuista sovituspäivää vietettiin 10. tisrikuuta; tämä heprealaisen kalenterin kuukausi vastasi syys-lokakuutamme.
Mitä ajattelet?
◻ Mitä hyötyä muinainen Israel sai riemuvuodesta?
◻ Miten Jeesus julisti alustavan vapautuksen, ja mitä se käsitti?
◻ Milloin kristillinen riemuvuosi alkoi, ja minkä perusteella päättelemme niin?
◻ Miksi meillä on syytä odottaa vapautusta, joka koskee miljoonia kristittyjä, jotka eivät ole hengellä voideltuja?
[Huomioteksti s. 18]
”Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.” (Sananlaskut 4:18) Tämän periaatteen mukaisesti tämä ja seuraava kirjoitus esittävät ajantasaisen ja seikkaperäisen selityksen riemuvuodesta.
[Kuva s. 20]
Jeesus julistaa vapautusta vuonna 30
[Kuva s. 21]
Kristillinen riemuvuosi alkaa vuonna 33