Oman suuttumuksensa ja toisten suuttumuksen voittaminen
ME ELÄMME maailmassa, jossa herkästi suututaan. Liikenneruuhkat, ristiriitaiset ja muuttuvat elämänarvot, väärinkäsitykset, epäoikeudenmukaisuus ja muut arjen pettymykset aiheuttavat paljon stressiä, haitallisen suureksi kasvanutta painetta. Stressi on kasautuvaa, ja lähes jokaisella on oma kiehumispisteensä. Meidän pitäisi sen tähden oppia suhtautumaan asioihin rauhallisesti. Me voimme asennoitua jokaiseen uuteen päivään myönteisesti: olla kärsivällisiä, suvaitsevaisia ja hyväntuulisia. Useimmilla meistä on perhe, joka rakastaa meitä. Kristityillä on myös luotettavia uskonveljiä seurakunnassa, ja ennen kaikkea heillä on rakkaudellinen Paimen, Jehova Jumala. Heidän ei siis tarvitse pelätä yhtä yleistä suuttumuksen aiheuttajaa: yksinäisyyttä, hylätyksi joutumista. – Psalmi 23:1–6; Heprealaisille 13:5, 6.
Jos kuitenkin tunnemme suuttumusta tai jos joku toinen alkaa purkaa meihin suuttumustaan, niin meidän pitäisi kyetä voittamaan se voidaksemme säilyttää onnellisuutemme ja tasapainomme. Miten se voi onnistua? Raamatussa meille sanotaan: ”Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.” (Sananlaskut 16:32) Sen sijaan että alkaisimme hätäisesti purkaa suuttumustamme, meidän pitäisi harkita, millainen voi olla tekojemme lopputulos. Laskemalla kymmeneen voimme välttyä tekemästä jotakin sellaista, mitä myöhemmin saatamme katua. – Sananlaskut 14:17.
Jos olemme vihaisia emmekä tiedä, mikä siihen on syynä, meidän pitäisi nöyrästi ja vilpittömästi pyytää apua. Se, että kerromme peloistamme ja avuntarpeestamme toisille ja varsinkin niille, jotka rakastavat meitä, ei ole heikkoutta, vaan päinvastoin viisasta ja kysyy rohkeutta. Tällöin voimme päästä ongelmamme ytimeen. Raamattu sanoo: ”Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.” – Sananlaskut 15:22.
Jos koetamme ymmärtää, mistä toisten suuttumus johtuu, meidän on helpompi hillitä omia reaktioitamme. Sitä paitsi jos vastaamme vihaiselle ihmiselle: ”Ymmärrän kyllä, miksi olet vihainen”, hän saattaa piankin lauhtua. Raamatun neuvo kuuluu: ”Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.” – Sananlaskut 19:11.
Mikäli loukkaamme jotakuta tahattomasti, olemme hänelle anteeksipyynnön velkaa. Esimerkiksi jos joku astuu varpaillesi, voit helposti kiivastua. Mutta kun hän pyytää sinulta anteeksi, suuttumuksesi häviää. Varpaisiisi voi vielä koskea, mutta arvokkuuttasi on kunnioitettu. Samalla tavoin voi hyvä käytöksemme yhdessä kohteliaisuuden ja terveen huumorin kanssa sulattaa sen kaunan, jota puolisollamme, lapsillamme, ystävillämme ja kristillisen seurakunnan jäsenillä saattaa olla meitä kohtaan, ja myös ylläpitää kunnioitusta suhteessamme heihin kaikkiin. – Sananlaskut 16:24; Kolossalaisille 4:6; 1. Pietari 3:8.
Kun syntyy tilanteita, jotka herättävät meissä suuttumusta, meitä auttaa se, jos osaamme puhua suuttumuksestamme hyökkäämättä meitä suututtanutta henkilöä vastaan. On aivan eri asia ryhtyä sanalliseen hyökkäykseen (”Senkin idiootti!” tai: ”Saat nyrkistäni!”) kuin sanoa olevansa vihainen (”En tahdo pysyä nahoissani” tai: ”Olen loukkaantunut”). Sanallinen hyökkäys tavallisesti epäonnistuu, sillä se saa toisen vastaamaan samalla mitalla, kun sitä vastoin siitä kertomista, miltä sinusta tuntuu, ei koeta hyökkäykseksi, ja se voi jopa saada toisen tekemään jotakin tilanteen korjaamiseksi. Raamatussa sanotaankin: ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.” – Sananlaskut 15:1, 18.
Vanhurskas viha
Useimmille meistä on aivan luonnollista, että aika ajoin tunnemme suuttumusta. Raamatun mukaan Jehovakin tuntee suuttumusta. (Sefanja 2:2, 3; 3:8; ”viha” = ”suuttumus”, UM) Ei siksi ole yllättävää, että ihmisilläkin – Hänen kuvakseen tehtyinä – herää samanlaisia tunteita. (1. Mooseksen kirja 1:26) Suuttumuksen tunteminen ei siis itsessään ole synti.
Kun Jehova on vihainen, hänellä on siihen kuitenkin aina aiheellinen syy: vanhurskaita periaatteita on rikottu. Ja hänen reaktionsa on aina täsmälleen oikea ja täysin hänen hallinnassaan. Toisin on epätäydellisten ihmisten laita. Tunnemme usein vihaa sen vuoksi, että ylpeyttämme on loukattu, tai jonkin muun inhimillisen heikkouden takia. Meidän täytyy siksi olla huolellisia siinä, miten hallitsemme suuttumustamme. On niin kuin apostoli Paavali varoittaa: ”Vihastukaa, mutta älkää kuitenkaan tehkö syntiä; älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa, älkääkä antako Panettelijalle sijaa.” (Efesolaisille 4:26, 27) Saatana voi tosiaan käyttää hyväkseen hillitöntä suuttumustamme. Itse asiassa ”vihanpuuskat” liitetään ”lihan tekoihin”, jotka estävät ihmistä perimästä Jumalan valtakuntaa. – Galatalaisille 5:19–21.
Tämän takia opetuslapsi Jaakob antaa seuraavan neuvon: ”Tietäkää tämä, rakkaat veljeni. Jokaisen ihmisen täytyy olla – – hidas vihaan, sillä miehen viha ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaakob 1:19, 20) Vaikka suuttumuksemme voikin olla aiheellista, epätäydellisyytemme voi silti saada meidät reagoimaan hillittömästi, väärällä tavalla. Sen tähden meidän pitäisi aina antaa seuraavan periaatteen ohjata itseämme: ”Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihalle, sillä on kirjoitettu: ’Kosto on minun, minä tulen maksamaan takaisin, sanoo Jehova.’” (Roomalaisille 12:19) Ei pidä myöskään unohtaa, että epätäydellisinä ihmisinä me saatamme suuttua aivan syyttä suotta. On siis vaarallista, jos me vanhurskaan närkästyksen nimissä käymme nopeasti tuomitsemaan toisia. – Jaakob 2:13; 4:11, 12; 5:9.
Raamatun mukaan me elämme lopun ajassa. Näinä viimeisinä päivinä ”kansat vihastuivat” Jumalan valtakunnalle, ja Paholainen on ”suuren vihan vallassa tietäessään, että hänellä on lyhyt aika”. (Ilmestys 11:17, 18; 12:10–12) Sen takia meidän ainut todellinen turvamme on siinä, että elämme sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa. (Psalmi 119:105) Pian Jumala tulee tuomitsemaan kansat ja maapallo tullaan puhdistamaan kaikesta epävanhurskaudesta. (Jesaja 35:10; 65:23; Miika 4:3, 4) Tätä aikaa odottaessamme meidän on oltava huolellisia siinä, ettemme ala jäljitellä vihaisen maailman tapoja. Hillitsemällä suuttumuksemme voimme säilyttää rakkauden avioliitossamme, kristillisen ykseytemme ja oman mielenrauhamme ja onnellisuutemme. Ja mikä tärkeintä, voimme pysyä Jehova Jumalan suosiossa ja saada jatkuvasti häneltä siunauksia. – Psalmi 119:165.