Suuri Babylon kukistunut ja tuomittu

”SE ON kukistunut! Suuri Babylon on kukistunut, se joka pani kaikki kansat juomaan haureutensa vihan viiniä!” ”Suuri Babylon on kukistunut ja tullut demonien asuinpaikaksi ja jokaisen epäpuhtaan henkäyksen piilopaikaksi ja jokaisen epäpuhtaan ja vihatun linnun piilopaikaksi!” – Ilmestys 14:8; 18:2.

Todella hätkähdyttävä profetia: ”Suuri Babylon on kukistunut!” Kautta vuosisatojen on tämä vertauskuvallinen lausunto herättänyt kiinnostusta Raamattua tutkivissa. Miksi sen pitäisi kiinnostaa myös sinua? Sen takia, että eräitten Raamatun profetioiden mukaan Suuren Babylonin kohtalo tulee pian vaikuttamaan koko ihmiskuntaan. Kuten olemme jo nähneet tämän lehden kahdesta edellisestä numerosta (1. ja 15. huhtikuuta), tämä vaikutusvaltainen portto on selvästi tunnistettavissa Saatanan hallitsemaksi väärän uskonnon maailmanmahdiksi.a

Millä tavoin se sitten on kukistunut? Ja milloin?

Babylon kukistui mutta ei tuhoutunut

Ennen kuin voimme ymmärtää, mitä Suuren Babylonin kukistuminen todella merkitsee, meidän täytyy tietää, mitä tapahtui muinaisen Babylonin kukistuessa vuonna 539 eaa. Siihen mennessä Jumalan kansa, Israel, oli ollut pakkosiirtolaisuudessa lähes 70 vuotta. Nyt israelilaiset odottivat vapautusta sen perusteella, mitä heidän profeettansa olivat ennustaneet. (Jeremia 25:11, 12; 29:10) Kun persialainen Kyyros sitten kukisti Babylonin ja päästi juutalaiset palaamaan pyhään kaupunkiinsa, Jerusalemiin, sen on täytynyt olla heille sykähdyttävä kokemus. – Jesaja 45:1–4.

Vaikka Babylonian ote oli kirvonnut juutalaisista, se ei silti merkinnyt loppua Babylonin kaupungille. Historioitsija Joan Oates kirjoittaa kirjassaan Babylon: ”Kyyros saapui Babyloniin riemusaatossa, kielsi ryöstelemisen, nimitti persialaisen maaherran, ei kajonnut uskonnollisiin instituutioihin eikä siviilihallintoon. – – Pinnalta katsottuna Babylonin asukkaitten yksityiselämä näyttääkin muuttuneen perin vähän persialaisvallan aikana. Uskonnolliset tavat säilyivät entisellään ja kaupankäynti kukoisti.” Kukistuminen ei siis muuttanut Babylonia kuolleeksi kaupungiksi. Ainoana suurena erona entiseen oli, että se ei enää pitänyt Jumalan kansaa, israelilaisia, vankinaan. Israelilaiset palasivat Jerusalemiin ennallistamaan sinne tosi palvontaa.

Kun kreikkalainen valloittaja Aleksanteri Suuri tuli vuoden 331 eaa. paikkeilla Babyloniin, kaupunkilaiset ottivat hänet innostuneesti vastaan. Hän halusi tehdä siitä valtakuntansa itäisen pääkaupungin, mutta hän kuoli, ennen kuin ehti toteuttaa tavoitteensa. Tämä osoittaa Babylonin olleen vielä tuolloin kukoistava kaupunki.

Babylonin kukistuminen vuonna 539 eaa. ei siis merkinnyt sitä, että se olisi lakannut olemasta. Se oli vielä vuosisatojen ajan elävä kaupunki. Miten tämä on kuvastunut Suurta Babylonia koskevien profetioiden täyttymyksessä meidän aikanamme?

Suuren Babylonin kukistuminen

Sillä on vastineensa kuvaannollisen Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, kukistumisessa. Aivan vuosisatamme alussa – aikana ennen vuotta 1919 – täytyi raamatuntutkijat, joina Jehovan todistajat siihen aikaan tunnettiin, vapauttaa eräänlaisesta hengellisestä vankeudesta: väärän uskonnon ajatusten ja tapojen vankeudesta. Tosin he olivat jo hylänneet esimerkiksi sellaiset väärät opetukset kuin kolminaisuusopin ja opin kuolemattomasta sielusta, mutta olivat silti yhä babylonilaisten tapojen tahrimia. Monet olivat tulleet persoonallisuuttaan kehittäessään omavanhurskaiksi. Jotkut nostivat korokkeelle ihmisiä antautuessaan henkilönpalvontaan, jonka kohteena oli Charles T. Russell, Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseuran ensimmäinen presidentti. Ilman minkäänlaisia raamatullisia perusteita he viettivät syntymäpäiviä ja joulua. Risti oli edelleen tärkeällä sijalla heidän ajattelussaan. Jotkut jopa käyttivät puvussaan ristin ja kruunun koristamaa merkkiä, kun taas toiset tavoittelivat arvossa pidettyä asemaa sillä tavoin kuin sitä kristikunnassa tavoitellaan. Vuonna 1917, pian Russellin kuoleman jälkeen, lyötiin alkutahdit eräälle tärkeälle muutokselle.

Tuona vuonna Vartiotorni-seura julkaisi Ilmestyskirjaa selittävän kirjan nimeltä Täyttynyt salaisuus (suom. 1919). Tämä kirja paljasti kristikunnan papiston, myös sen sekaantumisen Euroopassa siihen aikaan raivonneeseen ensimmäiseen maailmansotaan. Osa protestanttisesta papistosta, eräs Suuren Babylonin edustajien kanadalainen ryhmäkunta, toimitti tällaiset lausunnot poliittisille ystävilleen Kanadan hallituksessa ja leimasi raamatuntutkijat kapinamielialan lietsojiksi. 12. helmikuuta 1918 Vartiotorni-seura kiellettiin Kanadassa.

Papit eivät vitkastelleet Yhdysvalloissa noudattaessaan kanadalaisten virkaveljiensä esimerkkiä. Muutaman päivän kuluttua Vartiotorni-seuran julkaisuja takavarikoitiin Los Angelesissa Yhdysvaltain länsirannikolla. Toukokuussa 1918 annettiin J. F. Rutherfordia, Vartiotorni-seuran uutta presidenttiä, ja seitsemää muuta Vartiotorni-seuran edustajaa koskeva vangitsemismääräys. Tapahtumat etenivät yllättävän nopeasti, sillä jo kesäkuussa nämä kristityt miehet raahattiin oikeuden eteen tuomittaviksi. Heistä seitsemän sai 20 vuotta ja yksi 10 vuotta kuritushuonetta. Miten papisto suhtautui tähän? Martin Marty kirjoittaa: ”Papisto kääntyi russellilaisia [Jehovan todistajia] vastaan ja riemuitsi saadessaan tietää, että vangitut Jehovan todistajien johtajat olivat saaneet 20 vuoden tuomioita.” (Modern American Religion: The Irony of It All) Suuren Babylonin edustajat iloitsivat. Heiltä jäi huomaamatta, että parhaiten nauraa se joka nauraa viimeksi.

Kuvaannollinen Babylonin vankeus muuttui siis joillekuille Jehovan kansaan kuuluville vuonna 1918 myös kirjaimelliseksi vankeudeksi. Raamatuntutkijoihin kohdistunut vainon aalto pyyhkäisi yli Yhdysvaltojen, Kanadan ja muiden maiden. Kansalliskiihkoiset papit järjestivät väkijoukkoja ajamaan heitä pois kaupungeista. Raamatuntutkijoita tervattiin ja peitettiin höyhenillä ja hakattiin kepeillä. Historiallinen todistusaineisto osoittaa, miten häpeällisesti ja epäoikeudenmukaisesti tätä pientä vilpittömien kristittyjen muodostamaa vähemmistöä noina aikoina kohdeltiin.b

Vuonna 1919 tapahtumat saivat sitten yllättävän käänteen. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt marraskuussa 1918. Vartiotorni-seuran virkailijoiden tuomioista valitettiin sen takia, että niitä pidettiin laittomina. Uskonnollisten vihollistensa suureksi harmiksi Rutherford työtovereineen vapautettiin vankilasta. Martin Marty toteaa: ”Perinteisten kirkkojen jäsenet eivät olleet riemuissaan.” Lopulta heidät kaikki vapautettiin kaikista syytteistä. Kun nämä kahdeksan Jehovan todistajaa oli viety oikeuden eteen vuonna 1918, puolueellinen katolinen tuomari Martin T. Manton, josta paavi Pius XI myöhemmin teki ”Pyhän Gregorius Suuren ritarikunnan jäsenen”, oli kieltäytynyt laskemasta heitä vapaalle jalalle takuita vastaan ja näin aiheuttanut sen, että he joutuivat epäoikeudenmukaisesti viettämään yhdeksän kuukautta vankilassa. Hänen todellinen luonteensa paljastui myöhemmin, vuonna 1939, jolloin hän sai vankeustuomion lahjusten vastaanottamisesta!

Vapauduttuaan vankilasta vuonna 1919 Rutherford ja hänen työtoverinsa palasivat Brooklyniin, Vartiotorni-seuran keskuspaikkaan. Sen jälkeen he ryhtyivät organisoimaan uudelleen suurinta Valtakunnasta kertovaa todistusrynnistystä, mitä maailma on koskaan nähnyt. Raamatuntutkijat olivat päässeet ihmispelon kahleista, ja he näkivät nyt selvästi, millainen oli heidän suhteensa kaikkeen väärään uskontoon. Suuri Babylon oli heidän leppymätön vihollisensa, ja kaikille täytyi tehdä tiettäväksi, että se oli kukistunut. Tosi palvonta täytyi ennallistaa kansojen keskuudessa.

Nuo pelottomat kristityt tehostivat talosta-taloon-työtään. He järjestivät myös kulkueita ja paljastivat väärän uskonnon mainoskilvissään, joissa luki: ”Uskonto on ansa ja juoni” ja ”Palvele Jumalaa ja Kuningas Kristusta”. Väärä uskonto oli edelleen voimissaan ja toimintakykyinen, kuten se oli ollut muinaisessakin Babylonissa, mutta suhteessaan Jehovan todistajiin Suuri Babylon oli kukistunut vuonna 1919. Sillä ei ollut heihin enää pitävää otetta!

Babylonin vaikutusvallan heikkeneminen

Nyt – 70 vuotta myöhemmin – voimme nähdä, että monissa osissa maailmaa Suuren Babylonin vaikutusvalta on vähentynyt. On totta, että uskonto näyttää edelleen kukoistavan Yhdysvalloissa, missä televisiosaarnaajat ja uskonnolliset psykologit käyttävät häikäilemättä hyväkseen tunteellisuuteen taipuvaista väestönosaa. Silti joiltakuilta näistäkin materialistisista petkuttajista on riisuttu naamio ja he ovat joutuneet epäsuosioon. Uskonto näyttää kukoistavan Etelä-Koreassa, missä kristikunnan kirkot ovat kietoutuneet syvälle politiikkaan. On ilmeistä, että ”kukistumisestaan” huolimatta Suuri Babylon on edelleen toimintakykyinen.

Maailmansotien vanavedessä perinteisen uskonnon kannattajajoukko on kuitenkin huventunut suuresti esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Englannissa. Katolisissakin maissa, kuten Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa, on havaittu katolilaisten perinteisten ripillä- ja messussakäyntien vähentyneen. Papiksi opiskelevien määrä on pudonnut romahdusmaisesti. Jo se tosiasia, että nykyinen paavi on nähnyt tarpeelliseksi matkustella eri puolilla maailmaa enemmän kuin yksikään hänen edeltäjistään, osoittaa hänen kirkkonsa olevan kriisitilassa.

Edelleen ovat vuodesta 1917 lähtien useimmat sosialistiset maat työntäneet uskonnon sivuun, vähäpätöiseen rooliin, ja tehneet lopun sen poliittisista vaikutusmahdollisuuksista. Silti perinteinen uskonto aiheuttaa kaikkialla maailmassa edelleen niin paljon vihaa ja verenvuodatusta, että monet ajattelevat ihmiset ovat kääntäneet selkänsä kaikelle uskonnolle, olipa se länsimaista tai itämaista. Kuvaannolliset vedet, joiden päällä Suuri Babylon istuu, eli sen valvonnassa olevat kansat, ovat kuivumassa, vähenemässä. Suuri Babylon on tuomiolla, ja sen teloittaminen on lähellä. – Ilmestys 16:12; 17:1, 15.

Miksi Babylon on tuomiolla

Millä perusteella Jehova tuomitsee väärän uskonnon maailmanmahdin? Jotkut saattavat ajatella, että varmasti hän hyväksyy kaikki ne koulut, sairaalat ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joita erilaiset uskonnot ovat perustaneet. Mitä arvoa on kaikella tällä vastapainona sille syytteelle, jonka Jehova sinkoaa maailman uskontoja vastaan? Tarkastelkaamme lyhyesti tätä syytettä ja sitä, mitä uskonnot ovat tehneet.c

”Yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, tuli ja puhui minun kanssani sanoen: ’Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, jonka kanssa maan kuninkaat syyllistyivät haureuteen, kun taas maan asukkaat juovutettiin hänen haureutensa viinistä.’” (Ilmestys 17:1, 2) Kuten tämän lehden kahdessa edellisessä numerossa (1. ja 15. huhtikuuta) on selvästi osoitettu, uskonnon rikoskumppanuutta, jota se läpi historian on harrastanut kansojen hallitusmiesten, ”maan kuninkaitten”, kanssa tavallisen kansan kustannuksella, voidaan verrata itsekkään, ammattiaan harjoittavan porton käyttäytymiseen. Syyte kuitenkin jatkuu:

”Ja minä näin naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajien verestä.” ”Niin, hänestä on löydetty profeettojen ja pyhien ja kaikkien niiden veri, jotka on tapettu maan päällä.” (Ilmestys 17:6; 18:24) Suurta Babylonia täytyy syyttää verivelkaisuudesta sen takia, että se vuosisatojen kuluessa on tehnyt marttyyreja tosi kristityistä samoin kuin monista niistä, jotka uskalsivat kääntää Raamattua kansankielelle, ja edelleen monista sellaisista, jotka uskalsivat omistaa Raamatun ja lukea sitä. Suuri Babylon on kasannut itselleen verivelkaisuutta myös lähimenneisyydessä niiden tosi kristittyjen takia, jotka ovat kärsineet marttyyrikuoleman vankiloissa ja keskitysleireissä niin natsivallan, fasistivallan kuin muunlaistenkin diktatuurien alaisuudessa. Huomaa, että syytteessä mainitaan ’kaikki ne, jotka on tapettu maan päällä’. Heihin sisältyvät ne sadat miljoonat, jotka ovat historian kuluessa kuolleet eri puolilla maailmaa sodissa ja muunlaisessa vihanpidossa, joissa osapuolina ovat olleet uskonnollisiksi tunnustautuvat ihmiset. – Vrt. Matteus 23:34–36; 2. Timoteukselle 3:5.

Jumalan Suurta Babylonia vastaan antamassa tuomiossa kohdistuu huomio vielä yhteen puoleen sen syyllisyydestä. Tuomiossa nimittäin sanotaan: ”Sinun spiritismin harjoittamisellasi eksytettiin kaikki kansat.” (Ilmestys 18:23) Mielenkiintoista tässä on se, että ”spiritismin harjoittamista” vastaava kreikkalainen sana on far·ma·kiʹa, joka ”merkitsi alun perin lääkkeitten, huumausaineiden ja loitsujen käyttöä, sitten myrkyttämistä, sitten noituutta”.d Hengellisessä mielessä väärä uskonto on myrkyttänyt kansat ja johtanut ne harhaan uskomaan vääriin jumaliin ja opetuksiin, jotka ovat kääntäneet niiden huomion pois Jehovasta ja kaikkeuden suvereenisuutta koskevasta kiistakysymyksestä. Valheellisella opetuksellaan sielun kuolemattomuudesta väärä uskonto on laskenut myös perustuksen kaikenlaiselle spiritismille ja noituudelle, synnyttänyt pelkoa vainajia kohtaan ja pannut alulle esi-isien palvonnan. Jumalan Suurelle Babylonille julistama tuomio on täysin aiheellinen. Johannes kirjoittikin: ”Hänen syntinsä ovat kasaantuneet aina taivaaseen saakka, ja Jumala on palauttanut mieleensä hänen epäoikeudenmukaiset tekonsa.” – Ilmestys 18:5.

Mitä meidän täytyy tehdä?

Kun tiedetään, että Suuri Babylon on kukistunut ja sille on luettu langettava tuomio, niin mitä täytyy totuutta vilpittömästi rakastavien ihmisten nyt tehdä? Se mitä Jesaja ennusti muinaiseen Babyloniin liittyvästi, soveltuu vielä painokkaammin meidän aikamme väärään uskontoon, kun hän sanoi: ”Pois, pois! Lähtekää sieltä, älkää koskeko saastaiseen; lähtekää sen keskeltä, puhdistautukaa, te Herran aseenkantajat.” (Jesaja 52:11) Tämä kiireellinen kehotus vastaa Ilmestyskirjan 18:4:ssä olevaa kehotusta: ”Ja minä kuulin erään toisen äänen sanovan taivaasta: ’Lähtekää siitä [Suuresta Babylonista] ulos, minun kansani, ellette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä ja ellette tahdo saada osaa hänen vitsauksistaan.’”

On siis aika katkaista kaikki siteet väärään uskontoon. Jos me lähdemme Suuresta Babylonista, minkä puoleen meidän täytyy kääntyä? Jehovan tosi palvonnan puoleen hänen todistajiensa yhteydessä. Kuvaannolliselle ”Herran [”Jehovan”, UM] vuorelle” on virrannut jo miljoonia ihmisiä kaikista maailman kansoista. Sinäkin saat kutsun tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa ja tulla tämän tosi palvonnan yhteyteen. – Jesaja 2:2–4; 43:10–12.

Jäljellä on vielä tällaisia kysymyksiä: Jos Suuri Babylon on kukistunut ja tuomittu, niin mitä Jumala tulee tekemään seuraavaksi? Mitä tulee tapahtumaan Saatanan hallitsemalle väärän uskonnon maailmanmahdille? Näitä kysymyksiä tarkastellaan tämän lehden seuraavassa numerossa (15. toukokuuta) sopusoinnussa Raamatun profetioitten kanssa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 7]

Vaikka Babylon kukistui vuonna 539 eaa., se oli vielä vuosisatojen ajan elävä, kukoistava kaupunki