Onnellisia ovat nöyrät

”Jumala vastustaa kopeita, mutta suo ansaitsematonta hyvyyttä nöyrille.” (1. PIETARIN KIRJE 5:5)

 1, 2. Miten Jeesus yhdisti vuorisaarnassaan onnellisuuden nöyryyteen?

LIITTYVÄTKÖ onnellisuus ja nöyryys jollakin tavalla yhteen? Kuuluisimmassa saarnassaan Jeesus Kristus, suurin koskaan elänyt ihminen, kuvailee yhdeksää onnellisuuden aihetta (Matteus 5:1–12). Yhdistikö Jeesus onnellisuuden nöyryyteen? Yhdisti, sillä nöyryys liittyy moniin hänen mainitsemiinsa onnellisuuden aiheisiin. Esimerkiksi tietoisuus omasta hengellisestä tarpeestaan edellyttää ihmiseltä nöyryyttä. Ainoastaan nöyrät tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa. Ylpeät eivät myöskään ole lempeämielisiä eivätkä armollisia, eivätkä he ole rauhantekijöitä.

² Nöyrät ovat onnellisia, koska on oikein ja rehellistä olla nöyrä. Nöyrät ovat onnellisia myös siksi, että on viisasta olla nöyrä: se parantaa suhteita Jehova Jumalaan ja toisiin kristittyihin. Nöyrät ovat onnellisia vielä sen vuoksi, että nöyryys ilmentää heidän rakkauttaan.

 3. Miksi rehellisyys vaatii meitä olemaan nöyriä?

³ Miksi rehellisyys vaatii meitä olemaan nöyriä? Ensinnäkin koska me kaikki olemme perineet epätäydellisyyden ja teemme jatkuvasti virheitä. Apostoli Paavali sanoi itsestään: ”Tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää, sillä kyky tahtoa minussa on, mutta kykyä saada aikaan sitä, mikä on hyvää, ei ole.” (Roomalaisille 7:18.) Me kaikki olemme tosiaan tehneet syntiä ja olemme Jumalan kunniaa vailla (Roomalaisille 3:23). Vilpittömyys estää meitä olemasta ylpeitä. Erehdyksensä myöntäminen vaatii nöyryyttä, ja rehellisyys auttaa meitä myöntämään syyllisyytemme aina, kun olemme erehtyneet. Koska epäonnistumme pyrkimyksissämme tämän tästä, meidän on hyvin aiheellista pysyä nöyrinä.

 4. Minkä pakottavan syyn 1. Korinttolaiskirjeen 4:7 esittää siihen, että meidän tulee olla nöyriä?

⁴ Apostoli Paavali esittää meille toisen syyn, jonka vuoksi rehellisyyden tulisi tehdä meidät nöyriksi. Hän sanoo: ”Kuka tekee sinut erilaiseksi toisten rinnalla? Mitä sinulla tosiaan on, mitä et ole saanut? Mutta jos kerran olet saanut sen, niin miksi kerskut, ikään kuin et olisi sitä saanut?” (1. Korinttolaisille 4:7.) Ei ole epäilystäkään siitä, että kunnian ottaminen itsellemme tai omaisuudestamme, kyvyistämme tai saavutuksistamme ylpeileminen ei olisi rehellistä. Rehellisyys auttaa meitä saamaan hyvän omantunnon Jumalan edessä, niin että voimme ”käyttäytyä rehellisesti kaikessa” (Heprealaisille 13:18).

 5. Miten rehellisyys auttaa meitä, kun olemme erehtyneet?

⁵ Rehellisyys auttaa meitä olemaan nöyriä, kun erehdymme. Se saa meidät myöntämään herkemmin syyllisyytemme, sen sijaan että yrittäisimme puolustella itseämme tai työntää syyn jonkun toisen niskoille. Vaikka siis Aadam syytti Eevaa, Daavid ei syyttänyt Batsebaa eikä sanonut: ”Miksi hänen piti mennä peseytymään ihmisten nähden! En voinut välttää kiusausta.” (1. Mooseksen kirja 3:12; 2. Samuelin kirja 11:2–4.) Voitaisiin tosiaankin sanoa, että toisaalta rehellisyys auttaa meitä olemaan nöyriä ja toisaalta nöyryys auttaa meitä olemaan rehellisiä.

Usko Jehovaan auttaa meitä olemaan nöyriä

 6, 7. Miten usko Jumalaan auttaa meitä olemaan nöyriä?

⁶ Myös usko Jehovaan auttaa meitä olemaan nöyriä. Luojan, Kaikkeuden Suvereenin, todellisen suuruuden ymmärtäminen estää meitä suhtautumasta itseemme liian vakavasti. Profeetta Jesaja kiinnittää sattuvasti huomiomme tähän. Jesajan 40:15, 22:ssa sanotaan: ”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa’assa. – – Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat.”

⁷ Usko Jehovaan auttaa meitä myös silloin, kun meitä on mielestämme kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Harmittelemisen sijasta odotamme nöyrästi Jehovaa, kuten psalmista muistuttaa meille psalmissa 37:1–3, 8, 9. Apostoli Paavali korostaa samaa asiaa: ”Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihalle, sillä on kirjoitettu: ’Kosto on minun, minä tulen maksamaan takaisin, sanoo Jehova.’” (Roomalaisille 12:19.)

On viisasta olla nöyrä

 8. Miksi nöyryys parantaa suhdettamme Jehovaan?

⁸ Nöyryys on monestakin syystä viisasta. Ensinnäkin, kuten jo mainittiin, se parantaa suhdettamme Tekijäämme. Jumalan sana sanoo selvästi Sananlaskujen 16:5:ssä: ”Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus.” Sananlaskujen 16:18:ssa sanotaan edelleen: ”Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.” Ennemmin tai myöhemmin ylpeät joutuvat vaikeuksiin. Se on väistämätöntä, sillä 1. Pietarin kirjeen 5:5:ssä sanotaan: ”Vyöttäytykää kaikki mielen vaatimattomuuteen toisianne kohtaan, koska Jumala vastustaa kopeita, mutta suo ansaitsematonta hyvyyttä nöyrille.” Sama asia kävi ilmi, kun Jeesus kertoi kuvauksen fariseuksesta ja veronkantajasta, jotka kumpikin rukoilivat. Nöyrä veronkantaja osoittautui vanhurskaammaksi. (Luukas 18:9–14.)

 9. Miten nöyryys auttaa vastoinkäymisissä?

⁹ On viisasta olla nöyrä myös siksi, että nöyryyden ansiosta meidän on helpompi noudattaa Jaakobin 4:7:n neuvoa: ”Alistukaa sen tähden Jumalan alaisuuteen.” Jos olemme nöyriä, emme kapinoi, kun Jehova sallii meille vastoinkäymisiä. Nöyryyden ansiosta voimme tyytyä olosuhteisiimme ja kestää. Ylpeä ihminen on tyytymätön, haluaa aina enemmän ja kapinoi joutuessaan ankeisiin oloihin. Nöyrä ihminen toisaalta kestää vaikeuksia ja koettelemuksia, kuten Job kesti. Job menetti kaiken omaisuutensa ja sai tuskallisen sairauden, ja sitten hänen vaimonsa suorastaan kehotti häntä omaksumaan ylpeän asenteen sanoessaan: ”Kiroa Jumala ja kuole.” Miten Job menetteli? Raamatussa kerrotaan: ”Hän vastasi hänelle: ’Sinä puhut niinkuin mikäkin houkka nainen. Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?’ Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillansa.” (Job 2:9, 10.) Koska Job oli nöyrä, hän ei kapinoinut, vaan alistui viisaasti kaikkeen, mitä Jehova salli hänelle. Lopulta Job saikin runsaan palkan (Job 42:10–16; Jaakob 5:11).

Nöyryys parantaa suhteita toisiin

10. Miten nöyryys parantaa suhteitamme toisiin kristittyihin?

¹⁰ On viisasta olla nöyrä, koska se parantaa suhteitamme toisiin kristittyihin. Apostoli Paavali antaa hyvän neuvon: ”Ettette tee mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan katsotte vaatimattomin mielin, että toiset ovat teitä parempia, ettekä pidä silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneina vain omia asioitanne, vaan myös henkilökohtaisesti kiinnostuneina toisten asioita.” (Filippiläisille 2:3, 4.) Nöyryys saa meidät viisaasti pidättymään kilpailemasta toisten kanssa tai yrittämästä jättää toiset varjoon. Kilpailuhenkinen asenne aiheuttaa ongelmia meille ja kristityille tovereillemme.

11. Miksi nöyryys voi auttaa meitä välttämään virheitä?

¹¹ Nöyryyden avulla voimme kerran toisensa jälkeen välttyä tekemästä virheitä. Miten niin? Koska nöyryys estää meitä olemasta ylen itsevarmoja. Sen sijaan arvostamme 1. Korinttolaiskirjeen 10:12:ssa olevaa Paavalin neuvoa: ”Varokoon – – se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” Liiallinen itsevarmuus saa ylpeän ihmisen helposti erehtymään ulkopuolisen vaikutuksen tai omien heikkouksiensa vuoksi.

12. Minkä raamatullisen velvollisuuden nöyryys saa meidät täyttämään?

¹² Nöyryyden avulla pystymme mukautumaan alamaisuuden vaatimukseen. Meitä neuvotaan Efesolaiskirjeen 5:21:ssä: ”Olkaa alamaiset toinen toisellenne Kristuksen pelossa.” Eikö tosiaankin meidän kaikkien tule olla alamaisia? Lasten tulee olla alamaisia vanhemmilleen, vaimojen aviomiehelleen ja aviomiesten Kristukselle (1. Korinttolaisille 11:3; Efesolaisille 5:22; 6:1). Missä tahansa kristillisessä seurakunnassa kaikkien, myös avustavien palvelijoiden, täytyy osoittaa alamaisuutta vanhimmille. Eikö myös ole totta, että vanhimmat ovat alamaisia uskolliselle orjaluokalle, jota erityisesti kierrosvalvoja edustaa? Kierrosvalvojan tulee vuorostaan olla alamainen piirivalvojalle ja piirivalvojan sen maan haaratoimistokomitealle, missä hän palvelee. Mitä on sanottava haaratoimistokomitean jäsenistä? Heidän täytyy olla ”alamaisia toinen toiselleen” ja myös hallintoelimelle, joka edustaa ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa”. Tämä on vuorostaan tilivelvollinen Jeesukselle, valtaistuimelle asetetulle Kuninkaalle. (Matteus 24:45–47.) Minkä tahansa vanhimmiston tavoin hallintoelimen jäsenten täytyy kunnioittaa toistensa näkökantaa. Esimerkiksi jollakulla voi mielestään olla jokin hyvä ajatus. Mutta ellei riittävän moni muu jäsen ole samaa mieltä hänen ehdotuksestaan, hänen täytyy jättää asia sikseen. Me kaikki todella tarvitsemme nöyryyttä, sillä me kaikki olemme alamaisia jollekulle.

13, 14. a) Missä nimenomaisessa tilanteessa nöyryys auttaa meitä? b) Millaisen esimerkin Pietari antoi neuvojen vastaanottamisesta?

¹³ Nöyränä olemisen viisaus havaitaan erityisesti siinä, että nöyryyden ansiosta meidän on helpompi ottaa vastaan neuvoja ja kuria. Jokainen meistä tarvitsee toisinaan kuritusta, ja meidän on hyvä noudattaa Sananlaskujen 19:20:ssä olevaa neuvoa: ”Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.” On hyvin sanottu, että nöyryys poistaa suurimman osan ojennuksen tai kurin karvaudesta. Lisäksi apostoli Paavali antaa Heprealaiskirjeen 12:4–11:ssä neuvoja siitä, miten viisasta on alistua nöyrästi kuriin. Vain siten toimimalla voimme toivoa menettelevämme tulevaisuudessa viisaasti ja saavamme palkinnoksi ikuisen elämän. Se tulee olemaan todella onnellinen lopputulos!

¹⁴ Tässä asiassa voisimme viitata apostoli Pietarin esimerkkiin. Hän sai vakavan neuvon apostoli Paavalilta, kuten luemme Galatalaiskirjeen 2:14:n kertomuksesta: ”Kun näin, että he eivät vaeltaneet suoraan hyvän uutisen totuuden mukaan, sanoin Keefaalle [Pietarille] heidän kaikkien edessä: ’Jos sinä, vaikka olet juutalainen, elät niin kuin kansojen ihmiset etkä niin kuin juutalaiset, niin kuinka sinä pakotat kansojen ihmisiä elämään juutalaisen tavan mukaan?’” Pahoittiko apostoli Pietari mielensä? Jos pahoitti, niin ei pitkäksi aikaa, kuten ilmenee siitä, että hän puhui myöhemmin 2. Pietarin kirjeen 3:15, 16:ssa ”rakkaasta veljestämme Paavalista”.

15. Millainen suhde on nöyryytemme ja onnellisuutemme välillä?

¹⁵ Myös tyytyväisyydellä on merkitystä. Emme yksinkertaisesti voi olla onnellisia, ellemme ole tyytyväisiä osaamme, etuihimme ja siunauksiimme. Nöyrä kristitty ajattelee: ”Jos Jumala sallii sen, voin kestää sen.” Apostoli Paavali ilmaiseekin juuri tämän ajatuksen 1. Korinttolaiskirjeen 10:13:ssa: ”Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille. Mutta Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän myös varaa poispääsytien voidaksenne kestää sen.” Näemme siis jälleen sen, miten viisasta on olla nöyrä, sillä se auttaa meitä olemaan onnellisia riippumatta siitä, millainen osamme sitten onkin.

Rakkaus auttaa meitä olemaan nöyriä

16, 17. a) Mikä raamatullinen esimerkki korostaa huomattavinta ominaisuutta, joka auttaa meitä olemaan nöyriä? b) Mikä ei-raamatullinen esimerkki valaisee vielä tätä asiaa?

¹⁶ Tehokkaammin kuin mikään muu auttaa epäitsekäs rakkaus, a·gaʹpē, meitä olemaan nöyriä. Miksi Jeesus pystyi kestämään nöyrästi kokemuksensa kidutuspaalussa, kuten Paavali kuvailee filippiläisille? (Filippiläisille 2:5–8.) Miksi hän ei harkinnut lainkaan Jumalan vertaisena olemista? Hän itse sanoi syyn: ”Rakastan Isää.” (Johannes 14:31.) Tämän vuoksi hän aina antoi kirkkauden ja kunnian Jehovalle, taivaalliselle Isälleen. Siksi hän eräässä toisessa tilanteessa korosti sitä, että vain hänen taivaallinen Isänsä on hyvä (Luukas 18:18, 19).

¹⁷ Tätä asiaa valaisee Amerikan ensimmäisiin runoilijoihin kuuluneen John Greenleaf Whittierin elämässä sattunut tapaus. Tällä miehellä oli lapsuudessaan ollut tyttöystävä, joka luetteli kerran kilpailussa jonkin sellaisen sanan kirjaimet oikein, joka Whittieriltä meni väärin. Tyttö oli siitä hyvin pahoillaan. Miksi? Runoilija muisti tytön sanoneen: ”Olen pahoillani siitä, että osasin tuon sanan, koska minusta on ikävää päästä sinusta voitolle – – katsos, minä rakastan sinua.” Jos tosiaan rakastamme jotakuta, haluamme hänen olevan yläpuolellamme, ei alapuolellamme, koska rakkaus on nöyrä.

18. Mitä raamatullista neuvoa nöyryys auttaa meitä noudattamaan?

¹⁸ Tässä on hyvä opetus kaikille kristityille, erityisesti veljille. Kun tarjolla on ollut jokin erityinen palvelusetu, iloitsemmeko siitä, että joku veljemme sai sen meidän asemestamme, vai tunnemmeko sydämessämme mustasukkaisuuden tai kateuden piston? Jos todella rakastamme veljeämme, iloitsemme siitä, että hän sai tuon erikoistehtävän tai tunnustuksen tai palvelusedun. Nöyryys tosiaan tekee helpoksi noudattaa neuvoa: ”Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” (Roomalaisille 12:10.) Eräs toinen käännös kuuluu: ”Arvostakaa toista enemmän kuin itseänne.” (Uusi testamentti nykysuomeksi.) Edelleen apostoli Paavali neuvoo: ”Palvelkaa rakkauden välityksellä toisianne kuin orjat.” (Galatalaisille 5:13.) Jos meillä on rakkautta, palvelemme tosiaan mielellämme veljiämme, olemme heidän orjinaan, asetamme heidän etunsa ja hyvinvointinsa omien etujemme ja oman hyvinvointimme edelle, mikä vaatii nöyryyttä. Nöyryys estää meitä myös kerskailemasta, ja siten vältämme herättämästä toisissa mustasukkaisuuden tai kateuden henkeä. Paavali kirjoitti, että rakkaus ”ei kerskaile, ei pöyhisty”. Miksi ei? Koska kerskailun ja pöyhistymisen takana on itsekäs, omahyväinen vaikutin, kun taas rakkaus on epäitsekkyyden ydin. (1. Korinttolaisille 13:4.)

19. Mitkä Raamatun esimerkit valaisevat sitä, että nöyryys ja rakkaus samoin kuin ylpeys ja itsekkyys kulkevat käsi kädessä?

¹⁹ Daavidin suhde kuningas Sauliin ja hänen poikaansa Joonataniin on huomattava esimerkki siitä, miten rakkaus ja nöyryys kulkevat käsi kädessä ja miten ylpeys ja itsekkyys samoin kulkevat käsi kädessä. Daavidin taistelussa saavuttama hyvä menestys sai Israelin naiset laulamaan: ”Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenen tuhatta.” (1. Samuelin kirja 18:7.) Saul, joka ei ollut vähääkään nöyrä, vaan ylpeyden vallassa, hautoi siitä lähtien murhanhimoista vihaa Daavidia kohtaan. Kuinka erilainen henki olikaan hänen pojallaan Joonatanilla! Joonatanista kerrotaan, että hän rakasti Daavidia niin kuin omaa sieluaan (1. Samuelin kirja 18:1). Miten Joonatan niin ollen reagoi havaitessaan tapahtumien kulusta, että Jehova siunasi Daavidia ja että tämä, ei Joonatan, tulisi Israelin kuninkaaksi Saulin jälkeen? Oliko Joonatan mustasukkainen tai kateellinen? Ei ollenkaan! Koska hän rakasti niin suuresti Daavidia, hän saattoi sanoa, kuten luemme 1. Samuelin kirjan 23:17:stä: ”Älä pelkää; sillä minun isäni Saulin käsi ei ole tapaava sinua, vaan sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan lähinnä sinua. Myös minun isäni Saul tietää kyllä sen.” Syvä rakkaus Daavidia kohtaan sai Joonatanin hyväksymään nöyrästi Jumalan tahdon, kun hän tajusi, kenen Jehova halusi tulevan Israelin kuninkaaksi hänen isänsä jälkeen.

20. Miten Jeesus osoitti rakkauden ja nöyryyden välisen läheisen suhteen?

²⁰ Rakkauden ja nöyryyden välistä suhdetta tähdentää edelleen se, mitä tapahtui viimeisenä iltana, jonka Jeesus Kristus vietti apostoliensa kanssa ennen kuolemaansa. Johanneksen 13:1:stä luemme, että Jeesus, ”joka oli rakastanut omiaan, jotka olivat maailmassa, rakasti heitä loppuun asti”. Sen jälkeen kerrotaan, että Jeesus pesi apostoliensa jalat kuin halpa-arvoinen palvelija. Se oli todella vaikuttava opetus nöyryydestä! (Johannes 13:1–11.)

21. Esitä lyhyesti syyt, joiden vuoksi meidän tulee olla nöyriä.

²¹ On tosiaan monia syitä olla nöyrä. On oikein ja rehellistä olla nöyrä. Se osoittaa uskoa. Se parantaa suhteita Jehova Jumalaan ja uskontovereihimme. Se on viisasta. Ennen kaikkea se on rakkaudellista ja synnyttää todellista onnellisuutta.

Miten vastaisit?

◻ Millä tavoin rehellisyys auttaa olemaan nöyrä?

◻ Miksi usko Jehovaan voi auttaa meitä olemaan nöyriä?

◻ Mikä osoittaa, että on viisasta olla nöyrä?

◻ Miksi erityisesti rakkaus auttaa meitä olemaan nöyriä?

[Kuva s. 21]

Job alistui nöyrästi Jehovan tahtoon. Hän ei noudattanut kehotusta: ”Kiroa Jumala ja kuole”

[Kuva s. 23]

Pietari alistui nöyrästi kun Paavali neuvoi häntä julkisesti