Jehova on järkevä!

”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” (JAAKOB 3:17)

 1. Miten jotkut ovat kuvailleet Jumalan kohtuuttomaksi, ja miltä sellainen jumalakuva tuntuu sinusta?

MILLAISTA Jumalaa sinä palvot? Uskotko, että hän on jäykän ja tiukan oikeuden Jumala, luonteeltaan tyly ja joustamaton? Protestanttisella uskonpuhdistajalla Jean Calvinilla on täytynyt olla tällainen käsitys Jumalasta. Calvin väitti, että Jumalalla on jokaista yksilöä varten ”ikuinen ja muuttumaton suunnitelma”, joka määrää ennalta, elääkö hän ikuisesti onnessa vai piinataanko häntä iankaikkisesti helvetintulessa. Kuvittele, että jos tämä olisi totta, niin vaikka kuinka kovasti yrittäisit, et voisi ikinä tehdä mitään muuttaaksesi itseäsi ja tulevaisuuttasi koskevaa Jumalan pysyvää, joustamatonta suunnitelmaa. Tuntisitko vetoa sellaiseen järjettömään, kohtuuttomaan Jumalaan? (Vrt. Jaakob 4:8.)

 2, 3. a) Miten voisimme valaista ihmisten laitosten ja järjestöjen järkevyyden puutetta? b) Miten Hesekielin näky Jehovan taivaallisista vaunuista paljastaa Hänen mukautuvaisuutensa?

² Millainen helpotus onkaan saada tietää, että Raamatun Jumala on huomattavassa määrin järkevä! Ei Jumalalla vaan ihmisillä on oman epätäydellisyytensä vuoksi taipumus joustamattomuuteen ja jäykkyyteen. Ihmisten järjestöt voivat olla yhtä kömpelöitä kuin tavarajunat. Kun jättimäinen tavarajuna kiitää kohti kiskoilla olevaa estettä, se ei pysty millään kääntymään, eikä pysähtyminenkään juuri helpompaa ole. Joillakin junilla on suuren massansa vuoksi yli kilometrinkin pituinen jarrutusmatka! Samoin kun supertankkerin moottorit sammutetaan, se voi jatkaa kulkuaan vielä kahdeksan kilometriä. Vaikka sen potkurit kytketään pyörimään vastakkaiseen suuntaan, se voi siitä huolimatta kyntää merta vielä kolmen kilometrin matkan! Mutta ajatelkaamme nyt kulkuneuvoa, joka herättää paljon enemmän kunnioittavaa pelkoa kuin nämä kaksi ja joka edustaa Jumalan järjestöä.

³ Jehova antoi yli 2 600 vuotta sitten profeetta Hesekielille näyn, joka kuvaili Hänen henkiluomuksista koostuvaa taivaallista järjestöään. Siinä näkyivät kunnioittavaa pelkoa herättävän suuret vaunut, Jehovan oma ”kulkuneuvo”, joka on aina hänen hallinnassaan. Tapa, jolla se liikkui, oli erittäin kiinnostava. Jättimäiset pyörät pystyivät kulkemaan neljään suuntaan ja olivat täynnä silmiä, niin että ne saattoivat nähdä kaikkialle ja muuttaa heti suuntaa pysähtymättä tai kääntymättä. Tämän jättimäisen kulkuneuvon ei myöskään tarvinnut liikkua kömpelösti kuin supertankkeri tai tavarajuna. Se saattoi liikkua salamannopeasti ja tehdä jopa 90 asteen käännöksiä! (Hesekiel 1:1, 14–28.) Jehova eroaa yhtä suuresti siitä Jumalasta, josta Calvin saarnasi, kuin Hänen vaununsa eroavat kömpelöistä ihmistekoisista koneista. Hän on täydellisen mukautuvainen. Jehovan persoonallisuuden tämän piirteen ymmärtämisen pitäisi auttaa meitä pysymään mukautuvaisina ja välttämään sitä ansaa, että emme olisi järkeviä.

Jehova – kaikkeuden mukautuvaisin Olento

 4. a) Millä tavoin jo Jehovan nimi paljastaa hänen olevan mukautuvainen Jumala? b) Mitkä arvonimet muun muassa sovelletaan Jehova Jumalaan, ja miksi ne ovat sopivia?

⁴ Jehovan nimi jo ilmaisee hänen mukautuvaisuutensa. ”Jehova” merkitsee kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan joksikin’. Tämä merkitsee ilmeisesti sitä, että Jehova saattaa itsensä tulemaan kaikkien lupaustensa Täyttäjäksi. Kun Mooses kysyi Jumalalta, mikä hänen nimensä on, Jehova esitti yksityiskohtaisesti sen merkityksen seuraavasti: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14, UM.) Rotherhamin käännös esittää sen ytimekkäästi: ”Minä Olen Tuleva miksi tahansa haluan.” Jehova osoittautuu eli päättää tulla millaiseksi tahansa, mitä tarvitaan, täyttääkseen vanhurskaat tarkoituksensa ja lupauksensa. Näin ollen hänellä on vaikuttava joukko arvonimiä, esimerkiksi Luoja, Isä, Suvereeni Herra, Paimen, armeijoiden Jehova, rukouksen Kuulija, Tuomari, Suuri Opettaja ja Lunastaja. Hän on saattanut itsensä tulemaan kaikiksi näiksi ja muiksikin toteuttaakseen rakkaudelliset tarkoituksensa. (Jesaja 8:13; 30:20; 40:28; 41:14; Psalmit 23:1; 65:3; 73:28; 89:27; Tuomarien kirja 11:27; UM; ks. myös engl. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen liitettä 1J.)

 5. Miksi meidän ei pitäisi päätellä Jehovan mukautuvaisuuden merkitsevän sitä, että hänen luonteensa tai norminsa muuttuvat?

⁵ Merkitseekö tämä sitten sitä, että Jumalan luonne tai normit muuttuvat? Ei, sillä kuten Jaakobin 1:17:ssä sanotaan, hänen luonaan ”ei ole varjon kääntymisen vaihtelua”. Onko tässä ristiriita? Ei suinkaan. Esimerkiksi kukapa rakkaudellinen vanhempi ei vaihtaisi roolia lastensa hyödyksi? Yhden ainoan päivän mittaan hän voi olla neuvoja, kokki, taloudenhoitaja, opettaja, kurinpitäjä, ystävä, mekaanikko, sairaanhoitaja – luettelo jatkuu loputtomiin. Isä tai äiti ei muuta persoonallisuuttaan omaksuessaan näitä rooleja; hän yksinkertaisesti mukautuu kulloisiinkin tarpeisiin. Sama pitää paikkansa Jehovasta, mutta paljon suuremmassa mitassa. Sille, miksi hän voi saattaa itsensä tulemaan luomustensa hyödyksi, ei ole rajoja. Hänen viisautensa syvyys on todella huimaava! (Roomalaisille 11:33.)

Järkevyys on osoitus jumalallisesta viisaudesta

 6. Mikä on sen kreikkalaisen sanan kirjaimellinen merkitys ja sisältö, jota Jaakob käytti kuvaillessaan jumalallista viisautta?

⁶ Opetuslapsi Jaakob käytti kiinnostavaa sanaa kuvaillessaan tämän äärimmäisen mukautuvaisen Jumalan viisautta. Hän kirjoitti: ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” (Jaakob 3:17.) Hänen tässä käyttämäänsä kreikkalaista sanaa (e·pi·ei·kēsʹ) on vaikea kääntää. Kääntäjät ovat käyttäneet esimerkiksi sanoja ”hellävarainen”, ”lempeä”, ”kärsivällinen” ja ”huomaavainen”. Uuden maailman käännös kääntää sen sanalla ”järkevä” ja mainitsee englanninkielisen viitelaitoksensa alaviitteessä, että sanan kirjaimellinen merkitys on ”joustava”.a Sana välittää myös ajatuksen, ettei pidetä ehdottomasti kiinni lain kirjaimesta, ei olla kohtuuttoman tiukkoja eikä ankaria. Tutkija William Barclay sanoo Uuden testamentin sanoja selittävässä kirjassa New Testament Words: ”Pohjimmaista ja olennaista epieikeiassa on, että se on lähtöisin Jumalasta. Jos Jumala pitäisi kiinni oikeuksistaan, jos Jumala soveltaisi meihin vain lain joustamattomia normeja, niin miten meidän kävisikään? Jumala on ylivertainen esimerkki sellaisesta, joka on epieikēs ja joka kohtelee toisia ilmaisten epieikeiaa.”

 7. Miten Jehova ilmaisi järkevyyttä Eedenin puutarhassa?

⁷ Ajatellaanpa aikaa, jolloin ihmiskunta kapinoi Jehovan suvereeniutta vastaan. Jumala olisi voinut aivan helposti teloittaa nuo kolme kiittämätöntä kapinoitsijaa – Aadamin, Eevan ja Saatanan! Näin hän olisi voinut säästää itsensä todella monelta sydänsurulta! Ja kukapa olisi voinut väittää, ettei hänellä olisi ollut oikeutta pitää kiinni tällaisesta tiukan oikeudenmukaisesta ratkaisusta? Jehova ei ole kuitenkaan koskaan kytkenyt taivaallista, vaunujen kaltaista järjestöään mihinkään jäykkään, mukautumattomaan oikeusnormiin. Nuo vaunut eivät siksi murskanneet säälittä alleen ihmisperhettä ja kaikkia ihmiskunnan onnellisen tulevaisuuden toiveita. Sitä vastoin Jehova muutti taitavasti ja salamannopeasti vaunujensa suuntaa. Heti tuon kapinan jälkeen Jehova Jumala hahmotteli kauaskantoisen tarkoituksen, joka tarjosi kaikille Aadamin jälkeläisille armoa ja toivoa (1. Mooseksen kirja 3:15).

 8. a) Miten kristikunnan virheellinen näkemys järkevyydestä on Jehovan aidon järkevyyden vastakohta? b) Miksi voimme sanoa, ettei Jehovan järkevyys merkitse sitä, että hän voisi tinkiä jumalisista periaatteista?

⁸ Jehovan järkevyys ei kuitenkaan merkitse sitä, että hän voisi tinkiä jumalisista periaatteistaan. Nykyajan kristikunnan kirkot voivat luulla olevansa järkeviä, kun ne ummistavat silmänsä moraalittomuudelta vain oikullisten laumojensa mieliksi (vrt. 2. Timoteukselle 4:3). Jehova ei koskaan riko omia lakejaan eikä tingi periaatteistaan. Sen sijaan hän haluaa joustaa, mukautua olosuhteisiin, jotta noita periaatteita voitaisiin soveltaa sekä oikeudenmukaisesti että armollisesti. Hän muistaa aina tasapainottaa oikeuden ja voiman käyttönsä rakkaudellaan ja järkevällä viisaudellaan. Tarkastelkaamme kolmea tapaa, joilla Jehova on järkevä.

”Anteeksiantavainen”

 9, 10. a) Miten anteeksiantavaisuus liittyy järkevyyteen? b) Miten Daavid hyötyi Jehovan anteeksiantavaisuudesta ja miksi?

⁹ Daavid kirjoitti: ”Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.” (Psalmit 86:5.) Kun Raamatun heprealaiset kirjoitukset käännettiin kreikaksi, sana ”anteeksiantavainen” käännettiin sanalla e·pi·ei·kēsʹ eli ’järkevä’. Kenties tärkein tapa osoittaa järkevyyttä onkin aulius antaa anteeksi ja olla armollinen.

¹⁰ Daavid itse tiesi hyvin, miten järkevä Jehova on tässä suhteessa. Kun Daavid teki aviorikoksen Batseban kanssa ja järjesti niin, että tämän aviomies sai surmansa, sekä Daavidille että Batseballe olisi voitu langettaa kuolemanrangaistus (5. Mooseksen kirja 22:22; 2. Samuelin kirja 11:2–27). Jos joustamattomat ihmistuomarit olisivat käsitelleet tämän tapauksen, molemmat olisivat voineet hyvinkin menettää henkensä. Mutta Jehova osoitti järkevyyttä (e·pi·ei·kēsʹ), joka erään Raamatun sanakirjan (Vine’s Expository Dictionary of Biblical Words) mukaan ”ilmaisee tuota huomaavaisuutta, joka katselee ’ihmisystävällisesti ja järkevästi tapaukseen liittyviä asianhaaroja’”. Jehovan armolliseen ratkaisuun vaikuttaneisiin asianhaaroihin sisältyi todennäköisesti väärintekijöiden vilpitön katumus ja se armo, jota Daavid itse oli aiemmin ilmaissut toisia kohtaan (1. Samuelin kirja 24:5–7; 25:32–35; 26:7–11; Matteus 5:7; Jaakob 2:13). Sen mukaisesti, millaiseksi Jehova kuvailee itseään 2. Mooseksen kirjan 34:4–7:ssä, hänen oli kuitenkin järkevää oikaista Daavidia. Jehova lähetti profeetta Naatanin viemään Daavidille voimakkaan sanoman, joka painoi Daavidin mieleen sen, että tämä oli pitänyt halpana Jehovan sanan. Daavid katui eikä siksi kuollut syntinsä vuoksi. (2. Samuelin kirja 12:1–14.)

11. Miten Jehova oli anteeksiantavainen Manassen tapauksessa?

¹¹ Juudan kuninkaan Manassen esimerkki on tässä suhteessa vielä huomattavampi, koska Manasse oli Daavidista poiketen läpeensä jumalaton pitkän aikaa. Manasse edisti maassa iljettäviä uskonnollisia tapoja, muun muassa ihmisten uhraamista. Hän saattoi olla vastuussa myös siitä, että uskollinen profeetta Jesaja ”sahattiin kappaleiksi” (Heprealaisille 11:37). Rangaistakseen Manassea Jehova antoi viedä hänet vankina Babyloniin. Manasse kuitenkin katui vankilassa ja anoi armoa. Tämän vilpittömän katumuksen vuoksi Jehova oli ”anteeksiantavainen” – jopa tässä äärimmäisessä tapauksessa. (2. Aikakirja 33:9–13.)

Suunnan muuttaminen uusissa olosuhteissa

12, 13. a) Mikä tilanteen muutos sai Niniven tapauksessa Jehovan muuttamaan suuntaa? b) Miten Joona osoittautui vähemmän järkeväksi kuin Jehova Jumala?

¹² Jehovan järkevyys ilmenee myös hänen halukkuudestaan muuttaa suunnittelemaansa toimintatapaa, kun syntyy uusia tilanteita. Esimerkiksi kun profeetta Joona marssi pitkin muinaisen Niniven katuja, hänen henkeytetty sanomansa oli aivan yksinkertainen: tuo mahtava kaupunki tuhottaisiin 40 päivän kuluttua. Tilanne kuitenkin muuttui – dramaattisesti! Niniveläiset katuivat. (Joonan 3. luku.)

¹³ On opettavaa verrata, miten Jehova ja Joona suhtautuivat tähän tapahtumien käänteeseen. Jehova todellisuudessa muutti taivaallisten vaunujensa suuntaa. Tässä tapauksessa hän mukautui, saattoi itsensä tulemaan ”sotasankarin” asemesta syntien anteeksi antajaksi (2. Mooseksen kirja 15:3). Toisaalta Joona ei ollut läheskään yhtä joustava. Sen sijaan että hän olisi kulkenut Jehovan vaunujen tahdissa, hän toimi pikemminkin kuin aiemmin mainittu tavarajuna tai supertankkeri. Hän oli julistanut tuomiota, joten tuomio sai luvan tulla! Kenties hänestä tuntui, että mikä tahansa muutos tässä saisi hänet menettämään kasvonsa niniveläisten silmissä. Jehova opetti kuitenkin kärsivällisesti tälle itsepäiselle profeetalleen ikimuistoisen läksyn järkevyydestä ja armosta. (Joonan 4. luku.)

14. Miksi Jehova muutti toimintatapaansa profeettansa Hesekielin osalta?

¹⁴ Jehova on muuttanut suuntaa muissakin tilanteissa – jopa suhteellisen vähäpätöisissä asioissa. Esimerkiksi antaessaan kerran profeetta Hesekielin tehtäväksi näytellä profeetallisen näytelmän Jehova käski tätä muun muassa käyttämään ruokansa valmistuksessa polttoaineena ihmisulostetta. Tämä oli kerta kaikkiaan liikaa profeetalle, joka huudahti: ”Voi Herra, Herra!” ja pyysi hartaasti, ettei häntä vaadittaisi tekemään mitään hänelle niin vastenmielistä. Jehova ei torjunut profeetan tunteita järjettöminä; sen sijaan Hän antoi Hesekielin käyttää karjanlantaa, joka on ollut monissa maissa tavallisena polttoaineena näihin päiviin saakka. (Hesekiel 4:12–15.)

15. a) Mitkä esimerkit osoittavat, että Jehova on kuunnellut halukkaasti ihmisiä ja osoittanut heille vastakaikua? b) Mitä tämä voisi opettaa meille?

¹⁵ Eikö olekin lämmittävää mietiskellä Jumalamme Jehovan nöyryyttä? (Psalmit 18:36, ”laupeutesi”, KR-38; ”nöyryytesi”, UM.) Hän on meitä suunnattoman paljon korkeampi, ja kuitenkin hän kuuntelee kärsivällisesti epätäydellisiä ihmisiä ja jopa muuttaa toisinaan toimintatapaansa sen mukaisesti. Hän antoi Aabrahamin vedota pitkän aikaa häneen Sodoman ja Gomorran tuhon estämiseksi (1. Mooseksen kirja 18:23–33). Ja Hän antoi Mooseksen esittää vastaväitteitä, kun Hän oli sanonut aikovansa tuhota kapinalliset israelilaiset ja tehdä sen sijaan Mooseksesta väkevän kansan (2. Mooseksen kirja 32:7–14; 5. Mooseksen kirja 9:14, 19; vrt. Aamos 7:1–6). Näin hän antoi täydellisen esimerkin ihmispalvelijoilleen, joiden pitäisi samalla tavalla haluta kuunnella toisia, kun se on järkevää ja mahdollista (vrt. Jaakob 1:19).

Järkevyys vallan käyttämisessä

16. Miten Jehova eroaa monista ihmisistä siinä, miten hän käyttää valtaansa?

¹⁶ Oletko koskaan huomannut, että saadessaan lisää valtaa monet näyttävät tulevan vähemmän järkeviksi? Jehovalla on sitä vastoin korkein valta kaikkeudessa, mutta silti hän antaa ylivertaisen esimerkin järkevyydestä. Hän käyttää valtaansa pettämättömän järkevästi. Toisin kuin monet ihmiset Jehova ei ole epävarma vallastaan, ja siksi hän ei tunne pakkoa varjella sitä mustasukkaisesti – ikään kuin se, että hän antaisi jonkin verran valtaa muille, voisi jotenkin uhata hänen omaa valtaansa. Todellisuudessa kun kaikkeudessa oli vain yksi muu olento, Jehova antoi tälle hyvin paljon valtaa. Hän teki Logoksesta ”mestarityöntekijänsä” (UM) ja saattoi siitä lähtien kaiken muun olemassaoloon tämän rakkaan Pojan välityksellä (Sananlaskut 8:22, 29–31; Johannes 1:1–3, 14; Kolossalaisille 1:15–17). Hän antoi myöhemmin hänelle ”kaiken vallan taivaassa ja maan päällä” (Matteus 28:18; Johannes 5:22).

17, 18. a) Miksi Jehova lähetti enkeleitä Sodomaan ja Gomorraan? b) Miksi Jehova pyysi enkeleitä esittämään ehdotuksia siitä, miten viekoitella Ahab?

¹⁷ Samoin Jehova uskoo monille luomuksilleen tehtäviä, jotka hän itse pystyisi hoitamaan jopa paremmin. Esimerkiksi kun hän sanoi Aabrahamille: ”Minä menen alas [Sodomaan ja Gomorraan] katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut”, hän ei tarkoittanut sitä, että hän menisi sinne itse. Sen sijaan Jehova päätti delegoida valtaa ja antoi joidenkin enkelien tehtäväksi koota nämä tiedot hänelle. Hän antoi heille vallan johtaa tätä tiedonhankintatehtävää ja raportoida tuloksista hänelle. (1. Mooseksen kirja 18:1–3, 20–22.)

¹⁸ Kun Jehova päätti eräässä toisessa tilanteessa panna toimeen tuomion jumalattomalle kuninkaalle Ahabille, Hän kehotti taivaassa pidetyssä kokouksessa enkeleitä esittämään ehdotuksia siitä, miten viekoitella tuo luopiokuningas liittymään taisteluun, joka lopettaisi hänen elämänsä. Jehova, kaiken viisauden Lähde, ei varmastikaan tarvinnut apua päättääkseen, mikä olisi paras toimintatapa! Silti hän kunnioitti enkeleitä antamalla heille edun ehdottaa ratkaisuja ja vallan toimia hänen valitsemansa ratkaisun mukaisesti. (1. Kuningasten kirja 22:19–22.)

19. a) Miksi Jehova rajoittaa niiden lakien määrää, jotka hän tekee? b) Miten Jehova osoittautuu järkeväksi siinä, mitä hän odottaa meiltä?

¹⁹ Jehova ei käytä valtaansa valvoakseen tarpeettomasti toisia. Tässäkin hän on verrattoman järkevä. Hän rajoittaa huolellisesti niiden lakien määrää, jotka hän tekee, ja kieltää palvelijoitaan menemästä ”yli sen, mikä on kirjoitettu”, lisäämästä omatekoisia rasittavia lakeja (1. Korinttolaisille 4:6; Apostolien teot 15:28; ks. vastakohdaksi Matteus 23:4). Hän ei vaadi koskaan luomuksiltaan sokeaa tottelevaisuutta, vaan antaa yleensä riittävästi tietoa opastaakseen heitä ja asettaa heidän eteensä valinnan kertomalla heille tottelemisen eduista ja tottelemattomuuden seurauksista (5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Sen sijaan että hän pakottaisi ihmisiä syyllisyyden, häpeän tai pelon välityksellä, hän pyrkii tavoittamaan sydämet; hän haluaa ihmisten palvelevan häntä pikemminkin aidosta rakkaudesta kuin pakosta (2. Korinttolaisille 9:7). Kaikki tällainen kokosieluinen palvelus saa Jumalan sydämen iloitsemaan, joten häntä ei ole kohtuuttoman ”vaikea miellyttää” (1. Pietarin kirje 2:18; Sananlaskut 27:11; vrt. Miika 6:8).

20. Miten Jehovan järkevyys vaikuttaa sinuun?

²⁰ Eikö olekin ainutlaatuista, että Jehova Jumala, jolla on enemmän voimaa kuin yhdelläkään ihmisellä luomakunnassa, ei koskaan käytä tuota voimaa järjettömästi, ei koskaan käytä sitä toisten tyrannisoimiseen? Häneen verrattuna aivan mitättömät ihmiset ovat kuitenkin historian kuluessa vallinneet toisiaan (Saarnaaja 8:9). Järkevyys on selvästikin kallisarvoinen ominaisuus, joka saa meidät rakastamaan Jehovaa entistä enemmän. Se voi vuorostaan saada meidät kehittämään tätä ominaisuutta itse. Miten voimme kehittää sitä? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään tätä asiaa.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miten Jehovan nimi ja näky hänen taivaallisista vaunuistaan korostavat hänen mukautuvaisuuttaan?

◻ Mitä on järkevyys, ja miksi se on osoitus jumalisesta viisaudesta?

◻ Millä tavoin Jehova on osoittanut olevansa anteeksiantavainen?

◻ Miksi Jehova on joissakin tapauksissa päättänyt muuttaa suunnittelemaansa toimintatapaa?

◻ Miten Jehova on järkevä siinä, miten hän käyttää valtaa?

[Kuva s. 10]

Miksi Jehova antoi anteeksi jumalattomalle kuninkaalle Manasselle?