Rehellisyys kannattaa

EEDENIN puutarhasta lähtien maailmassa on ollut epärehellisyyttä. Silti miltei kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa arvostetaan rehellisyyttä, kun taas valehtelemista ja pettämistä pidetään vastenmielisenä ja tuomittavana. Luotettavuus on ylpeyden aihe. Kuitenkin yhä useammat ajattelevat, että epärehellisyys on tarpeen, jotta voisi selviytyä nyky-yhteiskunnassa. Mitä mieltä sinä olet? Kannattaako olla rehellinen? Millä perusteella ratkaiset, mikä on rehtiä käytöstä ja mikä ei?

Jotta voisimme miellyttää Jumalaa, meidän täytyy olla rehellisiä puheissamme ja toimissamme. Apostoli Paavali kehotti toisia kristittyjä: ”Puhukaa totta, kukin teistä lähimmäisensä kanssa.” (Efesolaisille 4:25.) Lisäksi hän kirjoitti: ”Me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.) Emme ole rehellisiä siksi, että saisimme kiitosta toisilta ihmisiltä, vaan siksi, että kunnioitamme Luojaamme ja haluamme miellyttää häntä.

Älä salaa sitä millainen olet

Monissa maissa ihmiset vääristelevät henkilötietojaan saadakseen joitakin etuuksia. He hankkivat väärennettyjä asia- tai henkilöpapereita tai diplomeja päästäkseen maahan laittomasti tai saadakseen työpaikan tai aseman, johon he eivät ole päteviä. Jotkut vanhemmat väärentävät lastensa syntymätodistuksia, jotta nämä voivat pitkittää koulunkäyntiään.

Voidaksemme toimia Jumalaa miellyttävällä tavalla emme kuitenkaan voi olla petollisia. Raamattu sanoo, että Jehova on ”totuuden Jumala” ja hän odottaa totuudellisuutta niiltä, joilla on läheinen suhde häneen (Psalmit 31:5). Jos haluamme säilyttää hyvän suhteen Jehovaan, emme voi jäljitellä ”valheen miehiä”, ”salakavalia” ihmisiä (Psalmit 26:4).

Ihmiset salaavat totuuden usein myös silloin, jos heitä voitaisiin rangaista jostakin väärinteosta. Jopa joku kristilliseen seurakuntaan kuuluva saattaisi tuntea kiusausta tehdä niin. Esimerkiksi eräässä seurakunnassa muuan nuori mies tunnusti vanhimmille syyllistyneensä joihinkin synteihin. Hän ei kuitenkaan myöntänyt varastaneensa, vaikka häntä vastaan oli todisteita. Lopulta hänet havaittiin syylliseksi varkauteen ja hänet jouduttiin erottamaan seurakunnasta. Eikö hänen olisikin kannattanut olla täysin rehellinen ja saada apua, niin että hän olisi voinut palauttaa kallisarvoisen suhteensa Jehovaan? Raamattu sanoo: ”Älä väheksy Jehovalta tulevaa kuria äläkä lannistu, kun hän ojentaa sinua, sillä jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa.” (Heprealaisille 12:5, 6.)

Toisinaan joku seurakunnan vastuutehtäviä tavoitteleva veli voi yrittää salata henkilökohtaisia ongelmiaan tai aiempia rikkomuksiaan. Esimerkiksi täyttäessään anomusta johonkin erikoispalvelukseen hän ei ehkä vastaa tyhjentävästi terveydentilaa tai moraalia koskeviin kysymyksiin, koska hän ajattelee, että totuuden kertominen saattaisi estää häntä saamasta tuota tehtävää. Hän voi järkeillä, ettei hän todellisuudessa valehtele. Mutta onko hän aivan avoin ja rehellinen toisia kohtaan? Harkitsehan Sananlaskujen 3:32:ssa esitettyä näkökohtaa: ”Vilpillinen on Jehovalle inhottavuus, mutta hänellä on läheinen suhde oikeamielisiin.”

Rehellisyys merkitsee ennen muuta sitä, että olemme rehellisiä itsellemme. Usein uskomme ennemmin sen, mitä haluamme uskoa, kuin sen, mikä on oikein tai totta. Miten helppo onkaan sysätä syy jonkun toisen niskoille! Esimerkiksi kuningas Saul yritti puolustella tottelemattomuuttaan syyttämällä toisia. Siksi Jehova otti häneltä kuninkuuden pois. (1. Samuelin kirja 15:20–23.) Kuinka erilainen asenne olikaan kuningas Daavidilla, joka rukoili Jehovaa: ”Lopulta tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt erhettäni. Minä sanoin: ’Minä tunnustan rikkomukseni Jehovalle.’ Ja sinä annoit anteeksi syntieni erheen.” (Psalmit 32:5.)

Rehellisyys tuo siunauksia

Se, oletko rehellinen vai et, vaikuttaa siihen, miten sinuun suhtaudutaan. Jos toiset saavat selville, että olet pettänyt heitä vaikka vain kerran, menetät heidän luottamuksensa, eikä sitä ole helppo saada takaisin. Jos toisaalta olet vilpitön ja rehellinen, hankit nuhteettoman, luotettavan ihmisen maineen. Jehovan todistajat ovat sellaisessa maineessa. Tarkastellaanpa muutamia esimerkkejä.

Erään yrityksen johtaja huomasi, että monet työntekijät petkuttivat yritystä, joten hän pyysi poliisia tutkimaan asiaa. Kun johtaja sai tietää, että pidätettyjen työntekijöiden joukossa oli myös eräs Jehovan todistaja, hän meni poliisiasemalle, jotta todistaja voitaisiin heti vapauttaa. Johtaja tiesi, että tämä mies oli rehti työntekijä ja että hän oli viaton. Todistaja sai pitää työpaikkansa, vaikka muille annettiin lopputili. Toiset todistajat olivat iloisia siitä, että heidän toverinsa käytös oli tuottanut kunniaa Jehovan nimelle.

Hyvä käytös ei jää huomaamatta. Afrikassa eräällä paikkakunnalla leveän laskuojan yli kulkeva silta kaipasi korjausta, koska siitä oli varastettu lautoja. Asukkaat päättivät kerätä rahaa uusia lautoja varten. Mutta kenelle rahat voitaisiin uskoa? Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että hänen pitäisi olla joku Jehovan todistaja.

Kun eräässä toisessa Afrikan maassa tilanne muuttui poliittisesti ja etnisesti hyvin epävakaaksi, erään kansainvälisen yrityksen kirjanpitäjänä työskentelevä todistaja joutui hengenvaaraan. Yritys siirsi hänet siksi muualle. Hänen sallittiin työskennellä yrityksen kustannuksella useita kuukausia toisessa maassa, kunnes tilanne rauhoittui. Miksi? Koska hän oli aiemmin kieltäytynyt osallistumasta yritystä vastaan suunnattuun petoshankkeeseen. Johtoporras tiesi hänen olevan ehdottoman rehellinen. Olisiko se halunnut auttaa tätä työntekijää, jos hänen olisi tiedetty sekaantuneen hämäräperäisiin puuhiin?

”Vanhurskas vaeltaa nuhteettomuudessaan”, sanotaan Sananlaskujen 20:7:ssä. Rehellinen ihminen on nuhteeton. Hän ei koskaan huiputa eikä petä lähimmäistään. Etkö haluaisikin toisten kohtelevan sinua juuri näin? Rehellisyys on olennainen osa tosi palvontaa. Se on ilmaus rakkaudestamme Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan. Olemalla rehellisiä osoitamme, että haluamme noudattaa Jeesuksen esittämää käyttäytymisnormia: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12; 22:36–39.)

Vaikka rehellisesti toimimisella joka tilanteessa on ehkä hintansa, siitä seuraava puhdas omatunto on varmasti sen väärti. Pitkällä aikavälillä rehellisyydestä ja rehtiydestä on eniten hyötyä. Hyvä suhde Jehovaan on todellakin mittaamattoman arvokas. Miksi tärvellä se turvautumalla epärehellisyyteen, jotta voisi pelastaa kasvonsa tai saada jonkin edun, johon ei ole oikeutta? Kohtaammepa millaisia vaikeuksia tahansa, voimme luottaa psalmistan sanoihin: ”Onnellinen on se voimakas mies, joka on pannut turvansa Jehovaan eikä ole kääntänyt kasvojaan uhmakkaiden ihmisten eikä valheisiin lankeavien puoleen.” (Psalmit 40:4.)

[Kuvat s. 18]

Tosi kristityt eivät osta eivätkä käytä väärennettyjä asiapapereita